Koulutyö päättyy juhliin ja kukkasiin

Lukuvuoden päättyessä on aika seisahtaa, katsahtaa taaksepäin, visioida tulevaa ja arvioida koulujärjestelmämme kokonaisuutta. Koulu- ja perhepiireissä juhlitaan uurastusten tuloksia ja saavutuksia.

Koulutusasiat ovat hallinneet kuluneenakin lukukautena yleistä keskustelua. Aiheina ovat olleet koulujärjestelmäämme jälleen mairitelleet Pisa-tulokset, opettajien jaksaminen ja oppilashuolto. Yliopistouudistus oli viime viikon välikysymyksenä puheenaiheena eduskunnassa ja aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan tällä vaalikaudella Akku-työryhmässä. Koulutus on pienen maan tärkein menestystekijä ja sitä tarjotaan lääkkeeksi lähes kaikkiin yhteiskuntamme ongelmiin. Varmaan jotkut kokevat tämän hokemisen jo ärsyttävänä.

Itse koulutyö on määrätietoista puurtamista, jossa hyvän ohjauksen ja sopivien välitavoitteiden kautta tutkinnot valmistuvat. Laadukas opetus, opiskelijoiden yhteistyö sekä yhteisöllisyys koulussa auttavat selviytymään kiperistä vaiheista. Nuo hankalimmat hetket saattavat jälkikäteen olla muistoissa ja kehittymisen kannalta koulutien antoisimpia tuokioita.

Oppilashuollon kirjavuus sekä perusopetuksessa että toisen asteen oppilaitoksissa on noussut puheenaiheeksi. Opetusministeriöstä on ollut mahdollista hakea valtionavustusta esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen vuosille 2007 ja 2008 ja kehittämistoiminta jatkunee vuonna 2009. Lasten ja nuorten tarpeisiin pystytään paremmin vastaamaan, koska palvelurakenne selkiytyy ja toimivuus paranee oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön näkökulmista. Kehittämisen laajentaminen toiselle asteelle on välttämätöntä.

Koulu on osa muuttuvaa yhteiskuntaa ja muutokset vaikuttavat opettajien ja muun henkilöstön työhön. Haasteina ovat muun muassa tiedon ja taidon nopea uudistuminen ja tietotulva, opetuksen kehittäminen ja arviointi sekä uudenlaiset oppimiskäsitykset ja opetusmenetelmät. Lisäksi kasvava muuttoliike, kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen, syrjäytyminen sekä kotikasvatuksessa ja kasvatusvastuussa tapahtuneet muutokset tuovat haasteita. Koulu, jossa henkilöstö voi hyvin, myös lapset ja nuoret voivat hyvin. Järjestelmällinen täydennyskoulutus ammattitaidon ylläpitämiseksi, yhteistyötaitojen kehittäminen sekä motivoiva ja yhteistyöhaluinen työilmapiiri ovat jaksamista auttavia tekijöitä.

Koulun päättäjäisten ja valmistumisjuhlien yhteydessä emme saa jättää vaikeuksia kohdanneita ja sellaisia ystäviämme, joilla juhlat ovat siirtyneet tuonnemmaksi, murehtimaan yksin. Kaikilla on ongelmia jossakin vaiheessa opintojaan ja kirjapinot ovat minuakin joskus tympäisseet. Mutta sopivalla ohjauksella ja tuella, uurastuksella ja myönteisellä asenteella puuttuvat suoritukset saadaan kokoon ja aihetta juhlaan. Arjen jälkeen paistaa taas päivä ja onnikin hymyilee.

Jatkuvuus on yksi koulutukseemme liittyvä piirry. Mielellään emme puhu valmistumisesta, vaan tietyn vaiheen päättymisestä. Järjestelmämme yksi vahvuus on pyrkimys päivittää työssä käyvien tietoja ja mahdollistaa koko iän kestävää oppimista. Meille keskustalaisille on hyvin tuttu Santeri Alkion ilmaus jatkuvasta itsensä kehittämisestä.

Talven ja vuosien ahkeroinnin jälkeen on suvivirren aika. Onnittelen lämpimästi niin vuoden koulutyön päättäviä kuin koko tutkinnon suorittaneitakin ja toivotan eri kouluyhteisöjen jäsenille virkistävää kesää lainaten sivistyksemme oppi-isän J. V. Snellmanin mietettä: "Sivistys on tietoisuus ihmiskunnan korkeimmista asioista, osanotto niihin, kyky edistää niitä. Missä elämän oloissa hyvänsä, joita ei vaivuta erin suuri puute, voidaan tämä sivistys saavuttaa".