Puheita ja kolumneja

Partisaanien uhrien muistomerkin julkistamistilaisuus Kuusamossa 12.9.2009

Arvoisat sotiemme veteraanit ja veteraaniperinnön vaalijat

Toisen maailmansodan suunnattomat inhimilliset ja fyysiset menetykset sekä henkiset kauhut ovat tämän alueen väestöllä selkeänä mielessä. Sadat kaatuneet, sadat haavoittuneet sekä muut suunnattomat fyysiset ja henkiset kärsimykset rintamalla ja kotijoukoissa kotona ja evakossa ovat meille kuusamolaisille koskettavia. Lähes koko rakennuskanta tuhoutui ja kolmasosa pitäjästä jouduttiin luovuttamaan sodan seurauksena Neuvostoliitolle.

Sotavuosina neuvostojoukkojen iskut eivät suuntautuneet vain sotilaita vastaan vaan myös siviiliväestön pariin. Eniten tuhoa aiheuttivat laajat ilmapommitukset, mutta itärajan asukkaat elivät lisäksi partisaanien pelossa. Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin ja yksittäisiin siviilihenkilöihin Itä-Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan sekä vietiin vankeja rajan taakse.

Vaikka partisaani-iskuissa menehtyi 181 siviiliä ja haavoittui satoja, heräsi valtio vasta vuonna 2003 huomioimaan partisaanien uhreiksi joutuneet. Tuona vuonna tuli voimaan partisaanien uhrien kertakorvauslaki, jonka nojalla iskujen uhreille maksettiin 1500 euron kertakorvaus. Aiemmin partisaanien hyökkäysten uhreilla oli ollut mahdollisuus saada sotilasvammalain nojalla korvausta hyökkäysten aiheuttamista ruumiinvammoista ja niihin liittyen myös sairauksista.

Partisaani-iskut kohdistuivat raskaasti myös meihin kuusamolaisiin. Kuusamossa tapahtuneissa hyökkäyksissä menetti yhteensä 14 ihmistä henkensä ja partisaanit veivät vankeinaan kahdeksan ihmistä, joista vain neljä pääsi palaamaan takaisin.  Lisäksi partisaanit vammauttivat vaikeasti ainakin kahta henkilöä. Muutenkin sodan lopputulos oli kuusamolaisittain synkkä: suuri osa kuntamme maa-alueesta luovutettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksessa ja sadat ihmiset menettivät kotinsa.

Nykyisen hallituksen tavoitteeksi on kirjattu huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja on luvattu kehittää. Näihin kuuluvat riittävät kotipalvelut ja yksilöllisempi kuntoutus veteraanien iän karttuessa. Tyytyväinen olen siitä, ettäveteraanien ja muiden eläkeläisten asemaa on selvästi parannettu. Kansaneläkettä ja siihen sidoksissa olevia ylimääräistä rintamalisää ja sotilasavustusta on nostettu vuonna 2008 samalla kun panostettiin 10 miljoonaa euroa erityiseen toimenpideohjelmaan, jolla parannetaan veteraanien ja sotainvalidien asemaa.

Eduskunta aloittaa juuri valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn lähetekeskustelun. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on suunnitteilla ensi vuodeksi joitakin veteraaneja koskevia muutoksia: mm. ylimääräistä rintamalisää saavan korotettuun tai ylimpään hoitotukeen esitetään maksettavaksi 100 euron suuruista kuukausittaista veteraanilisää. Rintamaveteraanien kuntoutukseen on varattu 34,1 miljoonan euron määräraha.

Veteraanien lisäksi sodasta kärsimään joutuneita ovat lesket ja muut kaatuneitten omaiset, partisaanien uhrit, sotainvalidien omaiset. Heidän asiaansa ei saa unohtaa.

Partisaanien uhrien ja kärsimysten esillä pitämiseksi ja informaationa jälkipolville nyt julkaistavat opastaulut suuresti auttavat. Taulujen suunnittelusta vastasi raahelainen Jyrki Määttä ja tekstit niihin laati Helena Palosaari ja Pauli Jaakkola. Ajatus tauluista lähti Jatkosodan siviiliveteraanien hallituksesta, joiden vetoomuksen myötä Kuusamon kaupunki päätti rahoittaa taulujen pystytyksen. Teknisestä toteutuksesta vastasivat Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan osaajat. Kiitos kaikille yhteistyöhön osallistuneille ja erityinen kiito Jatkosodan siviiliveteraanit ry:lle, jonka ansiosta eduskunta vahvisti jo edellä mainitun lain partisaanien uhrien kertakorvauksesta vuonna 2003 ja lain partisaanien uhrien ja karjan evakuointiin sotatoimialueilla osallistuneiden oikeudesta veteraanikuntoutukseen vuonna 2004. Te olette tehneet arvokasta työtä sodan siviiliuhrien huomioimisessa ja muistamisessa.

Hyvät juhlavieraat

Näillä taustasanoilla avaan tämän taulun palvelemaan asiasta kiinnostuneita ja jälkipolvia. Toivotan Teidät lämpimästi tervetulleiksi tänne Kuoliolle ja koululla seuraavan juhlan jatkoon.

Nature Photo –avauspuhe 11.9 Kuusamo-talo

Arvoisat luontokuvaajat, Nature Photo –tapahtuman järjestäjät sekä muut näyttelyvieraat! Dear foreign guests, I warmly welcome you to Kuusamo to the 14^th Nature Photo event.

Innokkaana luontoihmisenä minulle on suuri kunnia olla paikalla tässä juhlavassa ja luonnon monimuotoisuutta pursuavassa tilaisuudessa. Samalla kiitän kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, jotka ovat tapahtuman organisoineet.

Luontoharrastukseen Kuusamo ja koko Koillis-Suomi tarjoaa erinomaiset puitteet sekä tälle tapahtumalla että luontoharrastukselle yleensä. Luonnonkauneutta on seudullamme talousmetsien ja muiden metsä- ja viljelymaiden lisäksi suojelualueilla. Alueellamme on useita merkittäviä kansallispuistoja, tärkeimpänä niistä Oulangan alue. Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto perustettiin 1956 paikalle, johon jääkausi jätti pysyvät jälkensä. Sulamisvedet muokkasivat Oulangan puiston nykyiset erityislaatuiset piirteet, kurut, jokiuomat sekä rotkolaaksot. Läheisesti Oulankaan liittyy rajan takana Paanajärven puisto. Yhdessä Oulanka-Paanajärvi kuuluvat arvostettuun, kansainväliseen PanPark-verkkoon.

Muita seudullamme toimivia ja Koillismaan ja Itä-Lapin luontokuvaajia hemmotteleva paikkoja, ovat Posiolla sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto ja Syötteen kansallispuisto kolmen kunnan alueella. Riisitunturi on koillismaalaista tunturi- ja vaaraluontoa parhaimmillaan, minkä lisäksi Syötteen alueen jylhät vaaramaisemat, erikoiset rinne- ja lakisuot sekä vanhat kuusikkometsät viehättävät niin paikallisia kuin alueen retkipoluilla kulkijoita.

The main goals of nature protection in Finland are increasing environmental responsibilities throughout Finnish society, ensuring that our environment is safe, and improving the areas of the Baltic Sea. The Baltic Sea is a unique ecosystem that is very sensitive to disturbances. About 85 million people lives in the Baltic Sea catchments area so the ecosystem is under severe pressure. The Sea receives heavy pollutant loads from the surrounding countries and the increasing oil transport also poses a significant risk to the Baltic ecosystem. The neighbouring countries of the Baltic Sea have joined together in Helsinki Convention in order to protect the fragile sea. Lots have been done after the foundation of the Convention in 1974 but the work isn't over and it has to be done in firm co-operation with all the Baltic Sea countries.

Viime vuosina suomalaisen luonnonsuojelukeskustelun keskiössä on vahvasti ollut Itämeri. Tuo uhan alla oleva meri ansaitsee kaiken siihen kohdistetun huomion, mutta samalla tulisi kuitenkin muistaa myös maamme sisävesien paikoin jopa huolestuttava tila. Esimerkiksi meillä täällä Kuusamossa on jo pitkään oltu huolissaan maailman suurimman lähteen, Kitkajärven tilasta ja veden laadun kehityksestä. Seudultamme löytyy valitettavasti muitakin huolestuneina seurattavia kohteita. Toistan kesällä Kitkan puolesta -soudun yhteydessä lausumani, että myös sisävesien kehityksen seurantaan ja kehittämiseen on saatava resursseja.

Luontokuvauksella on I.K. Inhan Paanajärven matkasta 1800-luvun lopulta alkaen sekä muiden kuvausta harrastaneiden ja erityisesti viime vuosikymmeninä asiaan vihkiytyneiden ansiosta pitkät ja nyt näyttävätkin perinteet. Koulujen kamerakerhot ja tämän näyttelyn yhteydessä 30-vuotisjuhlia viettävä Kaamoskamera ovat tehneet arvokasta työtä harrastajien piirissä. Ammattimaisesti toimivien kuvaajien ansiosta luontoharrastus ja luonnonseuranta ovat saaneet uutta syvyyttä ja näin ruskan aikaan voidaan sanoa värikkyyttä lisää. Kaikista luontokuvaajista ei tule palkittuja eikä ammattilaisia, mutta hieno harrastus kuvaus on. Nämä virtuoosit ovat ohessa toimineet tämän luontokuvatapahtuman hengen luojina sekä kuvauksen tasoa kohottajina. He ovat myös osaltaan omien suhteidensa kautta kehittäneet tapahtumaa kansainväliseen suuntaan.

For years now, this Nature Photo competition has been an international event. And this is the case also this year. Few hours ago, this afternoon we had the privilege to hear internationally acknowledged nature photographers Heidi and Hans Jürgen Koch. In their work they focus on the rhythm and soul of living beings. I think this is the right point of view also for the use and protections of nature. We should keep in mind that nature is not only for our use but it has value in itself. Nature photographing is a fine instrument of art but also a great medium for bringing the nature to us all and showing us wonders and events that every John Doe doesn't have the opportunity to see and experience when wandering in the nature.

Arvoisat luontoharrastajat

Tämän vuoden Nature Photo –tapahtumaan sisältyy luontokuvakisoja. Sopivalla tasolla tapahtuva kilpailu on hyvä motivointikeino ja soveltuu hyvässä suhteessa järjestelyihin. Järjestäjien puolesta lausun lämpimät kiitokset kilpailun yhteistyökumppaneille ja palkitsemiseen osallistuville sekä kilpailun osallistuneille kuvaajille. Kilpailun tason ovat tuomariston edustajat sanoneet olevan …… Jo tässä vaiheessa etukäteen onnittelen kilpailussa menestyneille, mutta toivon intoa harrastuksen parissa myös muille kilpailuun osallistuneille.

Dear friends of nature

You are warmly welcomed to the opening of the Nature Photo 2009 and to all of it´s events. Nautitaan näyttelyistä ja esityksistä sekä luodaan välitön ja luontoharrastusta syventävä viikonloppu. Tervetuloa Kuusamoon ja Nature Photoon!

Valtion budjetti lupaa työtä, turvaa ja koulutusta 1.9.2009

Hallitus pääsi viime viikolla sopuun ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesityksestä. Loppusummaltaan 50 miljardin esityksen käsittelyssä oli tarpeetonta nokitusta ja teatteria, mutta nopea sopu antaa eväitä luottamukselle, jota laman hoito ehdottomasti vaatii. Tämän vuoden esitykseen nähden kasvua budjetin kehyksissä on 2,3 prosenttia. Huolestuttavin piirre esityksessä on se, että valtio joutuu ottamaan 13 miljardia euroa lisää velkaa.

Budjetin taustana on, että kokonaistuotanto on laskenut tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna kasvua on luvassa puoli prosenttia, jos talous elpyy tärkeillä kauppakumppaneilla. Työllisten määrä on tänä vuonna laskenut 90 000 työntekijällä ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 10,5 prosenttiin. Erityisen hälyttävää on ollut nuorten työllisyyden heikko kehitys.

Nuorten työllistämisen parantamiseen on varattu 71 miljoonaa enemmän rahaa kuin tänä vuonna ja samalla työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan. Työttömien aktivointituki on uusi avaus peruspäivärahalla oleville. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan hallituksen esityksen pohjalta.

Budjetin oikeudenmukaisuutta korostaa se, että sosiaalietuuksien taso turvataan. Kansaneläke ja muut siihen liittyvät etuudet, kuten peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja elatustuki ei kumminkaan kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alene. Isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla.

Vaikka kuntien rahoituspohjaa esityksessä vahvistetaan yhteensä 760 miljoonalla, ei tarvitse olla kummonen ennustajaeukko, jos veikkaan polemiikkia syntyvän erityisesti kuntarahoituksesta.  Rahoitus ei riitä turvaamaan kuntien rahan tarvetta ja jo harkinnanvaraisia avustuksia veikkaan haettavan kymmenkertainen määrä 15 miljoonan resurssiin nähden. Työllisyyden hoito on toki parasta kuntapolitiikkaa

Pohjois-Pohjanmaan kannalta Seinäjoki-Oulu-radan töiden jatkuminen 40 miljoonan euron turvin on hyvä asia. Teiden peruskunnostukseen ja muihin väyliin jo Kuusamossa olisi vuosittain usean miljoonan tarve. Toimiva ja kilpailukykyinen logistiikka on tärkeä aluekehityksen väline.

Ruuan arvonlisäveron aleneminen kaupoissa lokakuun alussa ja ravintoloissa 1.7.2010 on kuluttajien ja työllisyydenkin kannalta hyvä asia. Yrittäjät ja Suomen Kaupan Liitto ovat olleet tiiviisti prosessissa mukana. Kaupan osalta odotamme nyt vastuun kantoa siitä, että alennukset siirtyvät myös täysimääräisinä hintoihin.

Taantumasta syntyvä lasku on maksettava tuottavuutta parantamalla ja työuria pidentämällä. Myös kokonaisveroaste noussee lähivuosina. Heikommassa asemassa olevien maksettavaksi laskua Keskusta ei hyväksy. Tuo virhe tehtiin viime laman yhteydessä.

Metsästys on virkistystä ja vastuun kantamista

Vaikka metsästyskausi kyyhkyjen, karhun ja sorsastuksen osalta on jo alkanut, syyskuun alusta jahtikausi monen osalta käynnistyy. Suomalaiset metsät täyttyvät maastoasuisista ja myöhemmin oranssiliivisistä miehistä ja naisista. Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon.

Metsästäjien lukumäärä on kaupungistumisesta huolimatta koko ajan kasvanut. Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä nousee vuosittain 2000–3000:lla ja nyt maassamme on yli 300 000 metsästäjää eli 6 prosenttia väestöstä. Väkilukuun nähden Suomessa on metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Metsästäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista ja myös naiset ovat tulleet entistä aktiivisemmin harrastuksen pariin. Naismetsästäjiä on nykyään jo yli 15 000 eli 5 prosenttia jahtiväestä.

Metsästysoikeus kuuluu Suomessa pääsääntöisesti maanomistajalle, mutta maanomistaja voi kuitenkin vuokrata metsästysoikeutensa toiselle. Vuokraajina ovat yleensä metsästäjien muodostamat metsästysseurat. Metsästysseurat huolehtivat alueensa metsästyksen käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta, riistakantojen laskennoista sekä metsästyksen vartioinnista. Tämän työn ohessa ne huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästi ja luonnonmukaisesti käyttävät uusiutuvia luonnonvarojamme. Heikon kanalintukannan vuoksi lintumetsästys on juuri nyt tarkasti kiintiöity ja osa linnuista on kokonaan rauhoitettu. Hirvenmetsästyksessä on riistanhoitopiirissämme myönnetty suuri lupamäärä.

Metsästys ei ole vain syksyistä luonnossa samoamista vaan siihen liittyy myös vastuunkantaminen yhteiskunnasta. Tänä vuonna perustettiin metsästäjien VPK eli Suurriistavirka-apu, SRVA. Tämä uusi organisaatio antaa poliisille virka-apua ihmisen ja suurriistan välille syntyvien konfliktitilanteiden hoitamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden hirvien jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä apu tulee viranomaisille tarpeen, koska poliisin paikallistuntemus on vähentynyt poliisi- ja hätäkeskusorganisaatioissa tapahtuneiden muutosten takia. Samanaikaisesti myös hirvieläinkolarien määrä on noussut lähes 5000:een, joten työtä vapaaehtoisilla riittää.

Tämän jahtikauden aikana eduskunnassa käsitellään muutamia eräharrastajia koskettavia asioita. Eduskunnalle kesäkuun lopussa annetussa hallituksen esityksessä rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta. Ehtona ostoluvalle on  20 vuoden ikä ja kahden vuoden ammunnan harrastaminen. Metsästyksen osalta hankkimisluvan saa, kun on täyttänyt 18 vuotta ja huoltajien suostumuksella voisi 15-vuotias saada rinnakkaisluvan metsästysaseeseen.

Eläinlääkinnän kokonaisuudistuksessa päivystys on eriytymässä hyötyeläinten ja pieneläinten osalta. Koiraharrastajien osalta mietityttää palvelujen järjestäminen harvaan asutulla alueella sekä eläinlääkinnän palvelun laatu ja hintataso eri tilanteissa.

Kesätauolta tositoimiin

Juhannukselta alkanut kansanedustajien istuntovapaa käytännössä päättyi viime viikkoon, vaikkakin istuntokausi alkaa syyskuun 8. päivänä. Tämä viikko onkin ollut jo kokouksia ja tapahtumia täynnä. Kesän väljä ohjelma on ollut tarpeen, sillä keväällä vaalirahoitukseen liittyvä kohu hämmensi ja toimittajat pommittivat jatkuvasti tympeillä kysymyksillä. Palautuminen vaati liikuntaa ja muutamat kunnon tirsat.

Kesätaukoon sisältyi kolme 2-4 päivän työmatkaa Viipuriin, Satakuntaan ja Tukholmaan. Kesämatkojen ohjelmassa oli perehtymisen ja tietopuolisen annin lisäksi vapaampaa ohjelmaa. Vaikuttavimpana mieleeni jäi Satakunnassa kuntien kesken tapahtuva kehitys. Kuntaliitoksia toteutuu paljon, mutta toki osa kunnista on pieniä ja etäisyydet lyhyitä. Myös ammatillisessa koulutuksessa oli neljästä oppilaitoksesta muodostunut 3000 opiskelijan koulutusyhtiö.

Kesätapahtumat ovat tärkeä osa suomalaisten lomaa. Päätalopäivät, Karhujuhlat, Kuusamo-päivä, tukkilaiskisat, kirkkovenesoutu Kitkan puolesta sekä sukuseuran tapahtumat ovat sisältyneet omaan kesääni. Perinnetiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle, kotiseutuhengen vaaliminen ja kuulumisten vaihtaminen tuttujen kanssa on tärkeä osa suveamme. Tapahtumat vaativat satoja talkooväen työpäiviä ja koko järjestöväen yhteisponnistuksia, jotta kesävieraat ja väki viihtyisivät. Toisaalta tapahtumat antavat myös paljon.

Kesä oli ilmojen puolesta lomalaisten toivoma. Valon lisäksi lämpöä ja kosteutta riitti. Oudolta on tuntunut, ettei välihousuja tänä kesänä ole tarvittu lainkaan. Kevätkoleus tuhosi valtaosan marjasadosta, mutta vakisoiltani taajaman tuntumasta kokosin 16 litraa hilloja ja rinteeltä yli 40 litraa mustikoita, lähes tavoitteiden mukaisesti ja vähällä kävelyllä. Laadultaan tämän kesän sato on ollut erinomaista.

Kansalaispalautteen osalta päällystämättömän tiestön kunto on isoin huoli. Päällystämistä on vaadittu Liikasen, Kärpänkylän, Kitkan, Salmisen, Poussun, Jokilammin, Ruostesuon ja Riekin teille. Laajakaistan toimivuus ja kännykkäyhteydet sekä ulkomaiset marjanpoimijat ovat muita kesällä hallinneita aiheita. Maatilojen kannattavuus ja metsäsektorin tulevaisuus, investointitukipäätösten hitaus sekä huoli kuntatalouden tulevaisuudesta ja selviäminen finanssikriisistä ovat muita yleisiä puheenaiheita. Kaikki epäkohtamme vaativat jatkotoimia.

Akut ovat nyt latingissa, edunvalvontaa junaillaan ja ministerivierailuja valmistellaan. Tärkeää on edelleen torjua omilla toimillamme ja päätöksillämme lamaa sekä luoda myönteistä ilmapiiriä. Ongelmista ja haasteista huolimatta näkymät ovat nyt myönteisemmät kuin keväällä, mutta määrätietoista työtä elinkeinojen vilkastuttaminen edelleen vaatii.

Rakennuskiireistä johtuen muikunpyynti on jäänyt minimiin. Loppusilauksena istuntovapaalle soveltuu erinomaisesti purkkikalojen pyytäminen. Sopivan vaativa urheilutempaus, pitempi hölkkä, on toinen kiinnostava tavoite. Juoksu vaatii polven kuntoutumista edelleen, mutta elän toivossa tässäkin suhteessa.

Leinosten sukuseura 7.8.2009

Arvoisa sukuseuran esimies hyvät Leinosen suvun naiset ja miehet, arvoisa sukuseuraväki

On hienoa nähdä näin suuri, sukumme juuria janoavaa ja muutenkin perinteitä vaalivaa väkeä Kuusamossa ja Kansanopistollamme.

Kuusamon historiassa kivikautisen asutuksen ja saamelaisten asutuksen jälkeen olivat Iijoen jokisuun talolliset käyneet kalastamassa kesäisin ainakin jo 1400-luvulta lähtien. Vähitellen asutus siirtyi Iijokea pitkin ja uudisasukkaat veivät kalastusoikeuksia lappalaisilta kruunun myötävaikutuksella. Kruunulle uudisasukkaat olivat mieluisempia asuttajia kuin saamelaiset, koska he maksoivat veronsa kruunulle toisin kuin saamelaiset. Niinpä vuosien 1680–1710 väestö vaihtui täysin saamelaisesta täysin suomalaiseksi ja samalla väestö muuttui vakinaiseksi. Näin tapahtui tietämäni mukaan myös Leinosten osalta, jotka asettuivat lähinnä itälaidalle aluetta.

Hallinnollisesti Kuusamo kuului alussa ruotsalaiseen Lapinmaahan, jonka osa Kemin Lappi oli. 1690-luvulla alue sai nimensä Kuusamo-järven mukaan. Järven nimen alkuperää ei valitettavasti varmuudella tiedetä. Kuusamo liitettiin vuonna 1775 Oulun lääniin ja samalla muututtiin Lapin osasta pohjalaisiksi. Kunta Kuusamosta tuli hallinnollisen uudistuksen myötä 1868.

Venäjän vallan aikana Vienan kauppatie Vienanmereltä Kuusamon kautta Ouluun ja Rovaniemelle antoi pitäjällemme suuren leiman. Kauppatie oli tärkeä Leinosten asuinkylille Paanajärvelle, Tavajärvelle ja Vatajärvelle sekä muille pitäjän itäosan kylille. Nämä kylät olivat muutenkin edistyksellisiä, sillä koulu tuli Tavajärvelle v. 1894 ja Paanajärvelle v. 1905 eli pitäjän seitsemästä koulusta kaksi oli tällä alueella.

Itsenäistymisen jälkeen kauppatie sulkeutui. Tämä oli kauppaan tottuneille isännille, liikemiehille ja palveluväelle suuri isku. Korvaavaksi toiminnoksi tuli kehittyvä yritystoiminta. Sahat, myllyt ja muukin pienimuotoinen teollisuus.

Toinen maailmansota oli Kuusamolle rankka. Noin 500 miestä kaatui sankarivainajina, suuri joukko haavoittui, lähes koko pitäjän rakennuskanta tuhoutui ja kolmasosa pitäjästä - ehkä kaunein osa ja jossa pääosin Leinoset asuivat - jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Venäjälle. Jälleenrakennus, siirtoväen asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen oli ankara savotta. Suvullemme Leinosille sekä Heikkalan, Rajalan, Pesosen, Mannisen, Heiskasen, Koutanienten ja muidenkin sukujen osalta surutyö menetetystä alueesta painoi.. Uusi asuinpaikka, peltojen raivaaminen ja talouskeskuksen uudisrakentaminen olivat perheiden kasvaessa äärettömän suuri urakka.

Kaikesta on kuitenkin selvitty. Kaupungiksi kunta muuttui tämän vuosituhannen alussa 1.1.2000. Viime vuonna Kuusamo vietti siten 140-vuotisjuhlavuotta. Menneen tunteminen helpottaa ymmärtämään tätä päivää ja antaa vahvuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Yksi henkireikä juuriimme oli Paanajärvi-Tavajärvi seuran perustaminen vuonna 1980. Tällöin mahdollistui luovutetulta alueelta lähteneiden säännölliset tapaamiset. Perestroikan myötä seuran suurehkot ryhmämatkat entisiin kotikyliin mahdollistui. Välillä on ollut hiljainen kausi, mutta kansainväliset rajanylityspaikan kautta ryhmien vierailut yritysten junailun kautta ovat mahdollisia. Rajantakaisen alueen säilyminen luonnontilaisena – Paanajärven pumppuvoimala olisi kauhistus – ja siihen liittyen Oulank-Paanajärvi –kansallispuiston perustaminen on parasta antia rajan takana.

Muutama sana Kuusamon elinkeinoista

Kuusamon elinkeinorakenne on esimerkiksi Lappiin verrattuna monipuolinen. Sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat hyvin kehittyneet ja palvelutasomme on hyvä. Tuotannollisesta näkökulmasta Kuusamossa on neljä vankkaa tukijalkaa:

Vahvimmat ja samalla kasvualoja ovat kansainvälistyvä matkailu sekä metsä- ja puutalous. Vahvimpia kärkiyrityksiä näillä aloilla ovat Rukakeskus, Rukapalvelu, Koillismaan Osuuskaupan eri yksiköt matkailussa sekä Pölkky, Lappipaneeli ja Hirsitalot puualalla.

Tärkeä rooli on edelleen erityisesti Juustokairan ansiosta maatalous- ja elintarviketeollisuudella sekä muun muassa Telia-Soneran myötä tietoteollisuudella. Nämä yhdessä ovat yritystoiminnan vankka runko ja työllistäjä.

Suurimpinä haasteina kaupungissamme ovat:

Väestön kehitys ja väestörakenne

Hyvinvointipalvelujen järjestäminen näissä maantieteellisissä oloissa

Arvoisa sukuseuraväki

Keväällä 2008 välitin sukumme esimiehelle Heino Leinosen aloitteen Leinosen sukukokouksen pitämisestä Kuusamossa. Saimme myönteisen ratkaisun ja heti tuolloin varasimme Kansanopiston tapahtuman keskuspaikaksi. Vuoeden alusta lähtien järjestelytoimikunta on kokoontunut seitsemän kertaa ja nyt olemme valmiit ottamaan vieraat vastaan. Samalla Kuusamon kaupunginvaltuuston puolesta toivotan  tervetulleiksi Kuusamoon ja tähän tapahtumaa.

Muistellaan vähän menneitä, mutta käytetään pääpaino sukuseuramme kehittämiseen sekä sukumme ja sen jäsenten vahvistamiseen niin, että he valmiimpina ovat vastaamassa tulevaisuuden haasteisiin. Kiitän yhteistyökumppaneita ja järjestelytoimikunnan jäseniä hyvästä panoksesta. Tervetuloa Kuusamoon Leinosen sukutapaamiseen!

Mikael Agricola palasi jälleen Viipuriin 19.7 2009

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi vuoden 1507 vaiheilla Pernajan pitäjässä. Poikkeuksellisen lahjakas nuori mies lähetettiin opintielle Viipuriin. Opintojen jälkeen hän työskenteli Turun piispan Martti Skytten avustajana ja jatkoi opintojaan vielä kolme vuotta Wittenbergissä. Elämäntyötä Agricola teki katedraalikoulun rehtorina ja ohessa hän harjoitti laajaa kirjallista työtä. Vuonna 1554 hänet vihittiin Turun piispaksi.

Äidinkielemme isä oli myös Suomen uskonpuhdistaja ja rauhanmies. Vuonna 1557 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa lähetti hänet rauhanvaltuuskunnan jäsenenä neuvottelemaan Novgorodiin rauhasta Venäjän ja Ruotsin kesken. Raskaan matkan uuvuttamana Agricola kuoli paluumatkalla Viipurin lähellä huhtikuun 9. päivänä vuonna 1557.

Koska kirjakielemme isän tärkeät oppi- ja nuoruusvuodet ja elämän päätösvaihe liittyvät Viipuriin, on sinne pystytetty vuonna 1900 muistolaatta Agricolalle ja 1908 kuvanveistäjä Emil Wikströmin muovailema patsas. Molemmat muistomerkit hävisivät sodan melskeissä. Vuonna 2000 muistolaatta on pystytetty uudelleen venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta.

Suomessa on vietetty Mikael Agricolan 450-vuotismuiston juhlavuotta pari vuotta sitten ja järjestelyistä vastannut toimikunta nimitti erillisen valiokunnan patsaan pystyttämiseksi uudelleen. Hankkeessa oli asialle vihkiytyneiden suomalaisten lisäksi Viipurin puolelta kaupungin edustajia ja muita asiaa tukeneita tahoja. Kesäkuun viimeisenä lauantaina työ saatiin päätökseen ja patsas paljastettiin juhlavasti. Olin paikalla tuossa juhlassa eduskunnan edustajana. Samana päivänä avattiin Viipurin linnassa Agricola-perinnehuone.

Patsaalle on tehty uusi alusta Antrean harmaasta graniitista ja kuvanveistäjä Wikström on kuvannut patsaassa Agricolan puolivartalokuvassa puhuvassa asennossa, saarnamiehenä ja opettajana. Uusimisessa patsas valettiin uudelleen, mutta entinen nauhaosa patsaan ja jalustan väliin otettiin käyttöön.  Patsaaseen sisältyy muistotaulu, joka kolmella kiellä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, kertoo kirjakielemme isästä. Patsaaseen on hakattu vain tunnetut Raamatun sanat ”Autuaita ovat rauhantekijät”. Keskeisen paikan monumentti sai Pietari Paavalin kirkon edestä.

Paljastustilaisuuden juhlapuheessa ministeri Jaakko Numminen kuvasi pääkohdin Agricolan elämänvaiheita ja ansioita sekä patsaan pystyttämiseen uudelleen liittyviä yksityiskohtia. Patsaan hän luovutti toimikunnan puolesta Viipurin kaupungin hoitoon. Isäntäkaupungin ja paikallisen kirkon edustajien lisäksi juhlassa puhuivat arkkipiispa Jukka Paarma sekä valtiovallan puolesta ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriöstä ja eduskunnan puolesta käytin puheenvuoron.

Agricolan käyttämästä sanastosta on edelleen käytössä noin 60 prosenttia. Tämä osoittaa sekä alkuperäisen työn laadukkuutta, että meillä kielen kehityksen kannalta pitkää vakaata aikaa. Vaikutteita äidinkielemme on saanut muun muassa ruotsin ja venäjän kielistä, mutta se on kuitenkin aina pysynyt selkeästi erottuvana omana kielenä. Nykyinen kansainvälistymiskehitys, länsimaisen median ylivalta ja internetin voittokulku ovat monella tapaa nostaneet englannin kielen maailmankieleksi. Lainasanoja tulee virtanaan kieleemme.

Nyt EU-aikana määrätietoisella politiikalla pysymme päätöksenteon ytimessä. Mutta olemme joutuneet tunnustamaan sen, että oma kielemme on yksi monista Euroopan pienistä kielistä, joiden asema EU-koneiston rattaissa ei ole itsestään selvyys. Jatkossa meidän onkin kannettava enenevässä määrin huolta Suomen kielen, Agricolan kielen hyvinvoinnista. 

Lämminhenkisen ohjelman vaikuttavin osa mielestäni oli historiaan peilaten se, kun Viipurin Akateeminen kuoro esitti Sibeliuksen Finlandian. Esitystä ei olisi kuultu toisen maailmansodan melskeissä eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Viipurissa vieraillessanne tähän kirkkoon sekä Viipurin linnaan ja siellä olevaan perinnehuoneeseen kannattaa tutustua.

Vapaa-ajankalastus huomioitava kalastuslainsäädännön uudistuksessa 3.7.2009

Viime aikoina vapaa-ajankalastus on muuttunut kotitarvekalastuksesta virkistyskalastuksen suuntaan. Samalla vapakalastus eri muodoissaan on yleistynyt. Vapaa-ajankalastajien saaliin osuus on noin kolmasosa Suomen koko kalansaaliista ja sisävesien kalansaaliista vapaa-ajankalastajat pyytävät lähes 90 %. Suomalaisten kotitalouksissaan käyttämästä kalasta merkittävä osa onkin itse pyydettyä. Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla.

Lupajärjestelmän selkiyttäminen tulevassa kalastuslainsäädännön uudistamisessa on välttämätöntä, sillä monet kalastusluvat jäävät käytännön hankaluuksien vuoksi nykyisin ostamatta. Eivätkä kaikki vapaa-ajankalastajat tarvitse koko vuoden voimassa olevaa kalastuskorttia. Alueellisia yhteislupia tulee kehittää, ei karsia. Lisäksi meidän tulee tehdä lisäsatsauksia, jotta omat jokemme Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki sekä yläpuolella olevat järvet kehittyisivät vetovoimaltaan Lapin jokien veroisiksi kalastuskohteiksi.

Vapaa-ajankalastuksen taloudellinen merkitys ilmeneekin erityisesti kalastusmatkailussa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema kalastusmatkailun toimenpideohjelma korostaa hauen merkitystä alan kehittämisessä. On hyvä, että myös villit, valkolihaiset kalamme nostetaan niiden ansaitsemaan asemaan. Kehittämisohjelman painopiste on kalastusmatkailumme kansainvälisen tunnettavuuden parantaminen. Hyvän kehittämisalustan tälle tavoitteelle luo oma kansallinen vapaa-ajankalastuskulttuurimme, sen laaja harrastuspohja sekä kalavesien hoitotyö.

Syksyllä 2008 alkoi hallitusohjelman mukainen kalastuslain kokonaisuudistus. Lausuntokierros on nyt käyty ja lain valmistelun yhteydessä on pidetty avoimia yleisötilaisuuksia, jotta lain muokkaaminen saadaan tehtyä mahdollisimman laajalla pohjalla. Lakiuudistuksen päätavoitteena on edistää kalastusharrastuksen ja -elinkeinon toimintaedellytyksiä. Pyrkimyksenä on kalastuslaki, joka vastaisi nykypäivän vaatimuksia muun muassa perusoikeuksien suhteen. Myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset on otettava huomioon uudistusprosessissa. Tämä tarkoittaa, että nykyistä lakia tullaan selkeyttämään ja yksinkertaistamaan.

Kalastuslain kokonaisuudistus tulee olemaan erittäin suuri ja työläs prosessi, joka edellyttää koko kalastuslain ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudelleen kirjoittamista.  Lakiuudistuksen yhteydessä ratkaistavia ongelmia ovat kalastusmaksujärjestelmien ajanmukaistaminen, kalastuksen valvonnan uudistaminen sekä kalatalouden perusrahoitus, joka on vähentynyt huolestuttavasti.

Kosken Erä ja sen runsaslukuinen talkooväki ovat jo 23. kerran järjestämässä perinteistä ja Järvi-Kuusamon alueelle hyvin soveltuvaa uistelukilpailua. Talkootyö on osa tämän kylän kesää ja vieraita riittää. Myös yhteistyö kalastuskuntien kesken on välttämätöntä laadukkaan tapahtuman luomisessa. Verkostoituminen on oivallettu maaseutukylissä jo vuosikymmeniä sitten.

Tapahtuman suojelijana minulla on ilo toivottaa kaikki osanottajat lämpimästi tervetulleiksi tänne Muojärvelle ja Järvi-Kuusamoon. Tapahtuman järjestäjille ja talkooväelle lausun kiitoksen käyttämästänne ajasta yhteiseksi hyväksi. Myös yhteistyökumppanit ovat jälleen hienosti tukeneet tätä maaseutukulttuuriin kuuluvaa tapahtumaa. Kireitä siimoja ja muutenkin virkistävää päivää kaikille!

Tuomo Hänninen, kansanedustaja

Suomen Kalamiesten Keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja

Nuorten työllisyyttä hoidettava taantumankin aikana 7.6.2009

Kansainvälinen talouskriisi on ajanut suomalaisen työelämän ongelmiin, kysyntä hidastuu eikä vienti vedä. Erityisen rankasti talouden ongelmat ovat iskeneet nuoriin. Samalla kun yleinen työttömyysaste Suomessa hipoo 9 prosenttia, on nuorisotyöttömyys kivunnut jo yli 23 prosentin. Erityisesti lama koettelee nuoria miehiä, joista jo neljännes on työttömänä.

Hallitus aloitti elvytystoimenpiteet jo viime vuonna ja jatkoi työtä alkuvuodesta toteutetulla lisäbudjetilla. Kehyspäätöksen yhteydessä muotoiltiin elvytyksen päälinjat, joita ovat mm. kuntatalouden vahvistaminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta ympäristöveroihin.

Elvytyksestä huolimatta kansainvälinen talous ja samalla Suomen talous jatkaa alamäkeä ja nuorisotyöttömyyden luvut nousevat entisestään. Erityisen huolissani olen haja-asutusalueilla asuvista nuorista, syrjäytymisuhan alla elävistä miehistä. Vuonna 2007 20–24-vuotiaista noin 20 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näistä suuri osa oli miehiä. Ilman ammatillista koulutusta on nykyään todella vaikea saada töitä ja työttömyysjaksot saattavat pidentyä jo nuorella iällä vuosiksi.

Julkisuudessa on esitetty yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen. Tätä ajatusta pohdittiin jo viime vaalikaudella, mutta ajatus ei saanut kannatusta. Jo nykyisellä 16 vuoden oppivelvollisuusiällä kaikkien kouluinto ei savotan loppupuolella ole kaksinen ja kahden vuoden velvollisuuden lisäys koettaisiin kielteisenä toimena. Pelkään, että osa heikommin motivoituneista oppilaista löisi kintaat tiskiin jo koulu-uran aikaisemmassa vaiheessa.

Nyt onkin keskityttävä nivelvaihteiden oppilaanohjaukseen. Erityisesti seurantaa pitäisi parantaa. Lähettävän koulun opon velvollisuutena on valvoa, että keväällä koulusta päässeet ovat menneet uuteen opiskelu- tai jatkopaikkaan.

Harmikseni olen huomannut, että yritykset ottavat nuoria tällä hetkellä aikaisempaa huonommin työharjoitteluun. Työharjoittelija on edullista työvoimaa, eivätkä he ole uhka ammattitaitoiselle ja kokeneelle työntekijälle. Ohjausta harjoittelijat toki vaativat.  Moneen opintokokonaisuuteen kuuluu pakollinen työharjoittelu ja ilman harjoittelupaikkoja saattaa nuoren opinnot viivästyä opiskelijasta riippumattomasta syystä. Harjoittelupaikkoja tulee tarjota niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin.

Nykyään nuoren pitää noin 15-vuotiaana valita itselleen joko lukio tai ammatillisen koulutuksen väylä. Maaseudulla meno toisen asteen koulutukseen saattaa myös pakottaa nuoren muuttamaan pois kotoa pitkien välimatkojen vuoksi. Monet nuoret, erityisesti pojat, eivät kuitenkaan tuossa vaiheessa vielä ole tarpeeksi kypsiä tekemään valintaa saati asumaan omillaan. Kymppiluokat eri versioina tulee säilyttää pienissäkin kouluissa eikä niiden käymistä tule pelätä tai hävetä, koska tuossa iässä yksi lisävuosi on tärkeätä aikaa kypsymiselle ja ratkaisujen tekemiselle.

Toimettomina aikaansa viettävien osalta tarvitaan uutta otetta. Työkykyiset nuoret ja keski-ikäiset ihmiset, jotka eivät halua mennä lisäkoulutukseen tai etsi täydellä teholla töitä, tulee saada remmiin mukaan. Syynä voi olla kasvaminen toimettomuuteen, mutta myös työnteon kannattamattomuus. Tällä hetkellä lyhyet työjaksot saattavat viedä työttömyysturvaa niin paljon, ettei työteko ole kannattavaa. Nämä kipukohdat on purettava pikaisesti ja sosiaaliturva muutettava kannustavaksi.

Viime viikolla kuului Brysselistä hyviä uutisia. EU päätti myöntää jäsenmailleen 19 miljardia euroa työttömyyden hoitoon. Tuen ehtona on jäsenmaiden taloudellinen osallistuminen. Suomelle yhteispotista tuli 500 000 euroa, jotka kohdistetaan ihmisten työllistymistä tukeviin hankkeisiin. Lisäksi opetusministeriö myönsi kesäkuun alussa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:lle 500 000 euron valtionavustuksen käytettäväksi nuorten työllistämiseen ja työharjoitteluun nuorisotyön alueella. Toivottavasti näistä rahoista löytyy apu mahdollisimman monen nuoren työllistymiseen. Jotta nykyiset pienet ikäluokat pystyvät huolehtimaan vanhempiensa hyvästä vanhuudesta, täytyy heillä olla mahdollisuus rakentaa oma elämäänsä turvalliselle pohjalle. Suomella ei ole varaa hukata yhtään nuorta.

Jo joutui armas aika 28.5.2009

Suomalainen koulutus saa lähes kaikissa kansainvälisissä vertailussa mairittelevia lausuntoja. Menestyksen avaimia ovat innostuneet koululaiset, ammattitaitoiset opettajat ja koulutyötä tukeva henkilökunta sekä tiivis kodin ja koulun yhteistyö. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä yhdessä koulutuksen arvostuksen kanssa on tuottanut erinomaisia tuloksia.

Hyviin tuloksiin ei saa jäädä kuitenkaan makaamaan, vaan koko ajan täytyy kehittää. Juuri nyt talouden ahdingossa on huolenaiheena, että kohdennetaanko koulutukseen tarkoitetut valtionosuudet oikein. Lomautukset eivät sovellu kouluun ja ryhmäkokojen on oltava järkeviä. Tulevaan erityisopetuksen uudistukseen on tultava myös lisää resursseja, jotta voidaan puhua uudistuksesta.

Parhaillaan on menossa Opetusministeriön kokoaman perusopetusta pohtivan työryhmän työ. Olen itse tässä työryhmässä Keskustan edustajana. Ryhmämme tehtävänä on tehdä esitys ja suositus perusopetuksen tuntijaosta eli siitä kuinka monta oppituntia mitäkin oppiainetta minäkin kouluvuonna opetetaan. Nyt minulla on hyvä mahdollisuus tuoda maakuntien näkemys koulutyön toteutukseen. Riittävä määrä taide- ja taitoaineita on yksi ratkaistava asia ja muitakin järkeviä toiveita olen valmis ajamaan.

Toisen asteen koulutuksessa ammatillisen koulutuksen vetovoima on tällä vuosikymmenellä selvästi kasvanut. Niinpä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on maassamme lisätty yli 5000 tällä vaalikaudella. Mielestäni on hyvä, että nuoret saavat vapaasti valita – opiskelijan kiinnostus ohjaa – teoriaopintoihin tähtäävän lukioväylän ja erityisesti kädentaitoja kehittävän ammatillisen väylän väliltä. Jatko-opinnoissa näiltä linjoilta voidaan jatkaa samassakin koulutuksessa eikä järjestelmässämme ole umpiperää vaan aina voidaan opinnoissa mennä eteenpäin.

Korkea-asteen lainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa. Ennen juhannusta saadaan uudet lait sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Yliopistojen autonomiaa lisätään, hallintoa uudistetaan ja monipuolistetaan rahoitusta. Myös opetuksen sisällä on selvityksiä menossa. Ammattikorkeakoulun osalta on kokeilu muun muassa rakennusmestareiden koulutuksen uudistamiseksi käytännönläheiseksi ja samalla selvitetään tekniikan lisäksi kaupan ja hoiva-alan vastaavaa tarvetta. Koulutusta on kehitettävä työelämän tarpeiden mukaiseksi.

Korkea-asteen omasta oppilaitoksesta Kuusamossa on ollut puhetta näillä sivuilla kevään aikana. Haimme lupaa ammattikorkeakoulun perustamiseen 1990-luvun alussa, mutta emme sitä silloin saaneet. Tälläkin hetkellä voidaan Kuusamossa kuitenkin suorittaa korkea-asteen opintoja, mutta jo nykyiset, suhteellisen isot oppilaitokset – toimialueen väestöpohja yli 100 000 asukasta - joutuvat hakemaan yliopistoista ja muista oppilaitoksista kumppaneita toiminnan säilyttämiseksi. Meillä sopimuspohjainen amk- ja yliopistokoulutus on runsaan kymmenen vuoden aikana tuottanut hyviä tuloksia ja kotoa kulkien Kuusamossa on suoritettu satoja korkeakoulututkintoja. Tätä järjestelmää edelleen kehittämällä voidaan turvata ja parantaa koulutuksen saatavuutta omassa kotikunnassamme.

Nyt on kuitenkin juhlan aika. Onnittelen lämpimästi niin vuoden koulutyön päättäviä kuin tutkinnon suorittaneita valmistumisesta ja toivotan eri kouluyhteisöjen jäsenille virkistävää kesää. Koulutyö vaatii tuoreita voimia.

Äitienpäiväjuhla Kuusamon torilla 9.5.2009

Rakkaat äidit ja isoäidit, arvoisa toriyleisö!

On suuri kunnia saada puhua teille näin äitienpäivän merkeissä. Samalla kiitän kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, jotka ovat tapahtuman organisoineet.

Kun hallitusohjelmaa reilut kaksi vuotta sitten muodostettiin, otettiin hallituksen yhdeksi painopisteeksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä terveyden edistäminen. Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää valtion mahtikäskyllä vaan työhön tarvitaan mukaan valtion lisäksi niin kunnat, kolmas sektori kuin yksittäiset ihmiset ja vapaaehtoistyö. Onneksi 2000-luvun kuntapolitiikassa hyvinvointi ja terveys on nostettu aikaisempaa näkyvämmiksi. Juuri on allekirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus ja kuntiin on valmisteltu omat ohjelmat, esimerkiksi meillä Kuusamossa ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisohjelma 2017”.

Lapsen ja vanhemman suhteelle yhdessäolo on erittäin tärkeää. Paljon mainostetun "laatuajan" ei tarvitse sisältää suuria, rahaa vaativia kokemuksia vaan parasta yhteistä aikaa ovat yhdessä tehdyt arjen pienet askareet sekä yhteiset leikit ja elämykset. Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahajärjestelmä on sekava eikä se riittävästi kannusta molempia vanhempia käyttämään vanhempainvapaata. Tämän lisäksi työnantajalle ei vieläkään täysimääräisesti korvata niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat työntekijän jäämisestä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle. Lasten varhaisvuosien kasvuedellytyksiä on parannettava tukemalla erityisesti varhaisvaiheen hoitoa. On erittäin tärkeää, että perheen toimeentulo turvataan tilanteessa, jossa toinen vanhemmista on kotona lasta hoitamassa.

Perheiden tukijärjestelmien pitää kuitenkin olla sellaisia, että ne auttavat perheitä riippumatta siitä, minkälaisen hoitoratkaisun vanhemmat valitsevat. Eri ratkaisut sopivat eri tilanteisiin. Mikä on hyväksi yhdessä perheessä, ei välttämättä ole hyväksi toisessa.

Lasten iltapäiväkerhoista alkanut toiminta on vakinaistunut valtionavulla toteutettavaksi lasten aamu- ja iltapäivätoiminnaksi on hyvä varhaiskasvatuksen muoto. On hyvä kotihoidossa kasvava lapsi saa välillä ulkopuolisen ja alalle kouluttautuneen ohjausta ja tarkkailua. Häiriöitä kehityksessä voidaan havaita ja on yksi muoto havaita vakaviakin ongelmia kodeissa. Viime vuoden aikana Keski-Euroopassa ja kotimaassamme lasten hyväksikäytössä paljastuneet julmuudet ovat avanneet silmiämme. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu noin 85 prosenttia lapsista, mutta ongelmana on se, että eniten tukea tarvitsevat lapset jäävät toiminnan ulkopuolelle. Maahanmuuttajien, romanien ja moniongelmaisten perheiden lasten osallistuminen on satunnaista.

Yksi keskustelusta monesti unohdettu ryhmä ovat monikkoperheet. Monikkoperheet ovat perheitä, joihin kerralla syntyy 2 tai useampi lapsi. Suomalaisissa tukijärjestelmissä kaksosten tai kolmosten syntymää ei kuitenkaan huomioida, vaan perhe saa samat edut ja velvollisuudet kuin muutkin lapsiperheet. Perheen kulut voivat kuitenkin kerralla nousta huomattavasti kun kaikkea joutuukin hankkimaan tuplakappaleet, eikä synny mahdollisuutta tavaroiden kierrättämiseen esikoiselta pikkusisaruksille. Valtion tulisikin huomioida monikkoperheet mm. monikkolisällä. Lisäksi isyysrahaan oikeuttavan ajan pituutta tulisi muuttaa niin, että aika kerrottaisiin kerralla syntyneiden lasten lukumäärällä.

Näin äitienpäivänä on syytä muistaa myös lapsensa jo aikuisiksi kasvattaneita äitejä ja isoäitejä. Monen kunto on jo iän myötä huonontunut, eikä eläminen onnistu ilman jatkuvaa apua. Useasti tämän avun tarjoaja on oma puoliso. Nyt tulisikin entisestään kehittää omaishoidontukea, koska se on niin yksittäisen vanhuksen kuin koko yhteiskunnan etu. Epäkohtia löytyy varsinkin omaishoidontuen verotuksesta.  Jos omaishoitajien asemaa halutaan parantaa, on pohdittava myös ennakkoluulottomasti muutoksia verotukseen.

Hyvä juhlaväki ja toriyleisö

Miss´ onkaan rakkaus, jonka valta

voi meidät temmata kuolemalta,

mi niin kuin enkeli kaitsee, kantaa,

ei mitään vaadi vaan kaikkens´ antaa?

Maan päällä yksi on voimakkain,

on äidin rakkaus suuri vain.

Näillä Sakari Topeliuksen sanoilla haluan toivottaa teille kaikille äideille ja isoäideille oikein hyvää sekä lämmintä ja lämminhengistä äitienpäivää.

Hyvinvointia ohjelmilla ja käytännön toimilla 7.5.2009

Kun hallitusta ja hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten muodostettiin, sovittiin neuvotteluissa kolmen politiikkaohjelman käynnistämisestä. Yksi ohjelmista keskittyy työhön, yrittämiseen ja työelämään, toinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja kolmas terveyden edistämiseen. Ohjelmat ovat nyt kahden vuoden jälkeen hyvässä vauhdissa, mutta paljon on vielä tehtävänä.

Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää valtion mahtikäskyllä vaan työhön tarvitaan mukaan valtion lisäksi niin kunnat, kolmas sektori kuin yksittäiset ihmiset ja vapaaehtoistyö. Onneksi varsinkin 2000-luvun kuntapolitiikassa hyvinvointi ja terveys on nostettu aikaisempaa näkyvämmiksi. Juuri on allekirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus ja kuntiin on valmisteltu omat ohjelmat, esimerkiksi meillä Kuusamossa ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisohjelma 2017”.

Helposti kuitenkin ajatellaan, että kyseessä on vain sosiaali- ja terveydenhallinnonalalle kuuluva projekti. Hyvinvointi ei ole vain fyysistä ruumiin terveyttä vaan se voidaan jakaa kolmeen perusosaan, jotka ovat elintaso ja omaaminen, ihmissuhteet sekä itsensä toteuttaminen. Jotta voidaan sanoa ihmisen voivan hyvin, tulee näiden kaikkien osa-alueiden olla kunnossa. Ihmisen tulee omata tarpeellinen elintaso, asunto ja terveys, hänellä tulee olla sujuvat perhe- ja ystäväsuhteet ja hänen tulee kokea kuuluvansa johonkin paikkaan tai yhteisöön. Lisäksi ihmiselle on hyvinvoinnin kannalta tärkeää kokea itsensä arvostetuksi ja tarpeelliseksi ja hänellä tulee olla mielekästä vapaa-ajan toimintaa.

Näin ollen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka edellytyksiin vaikutetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi monin eri tavoin: yhdyskuntasuunnittelulla, liikunta- ja kulttuuripalveluilla, kouluympäristössä ja niin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikoilla. Kantavana ajatuksena tulee olla terveyden ja hyvinvoinnin huomioiminen kaikessa politiikassa ja päätöksenteossa.

Lisäksi mielestäni on tärkeää huomioida, että sairauksien ennaltaehkäisy on monta kertaa edullisempaa kuin sairauksien hoito. Samoin on laita päihde- ja nuorisopalveluissa. Tiedän, että kuntatalous on tällä hetkellä ahtaalla, mutta ongelmien ennalta ehkäisemisestä ei säästöjä saa tehdä, koska muutoin edessä ovat entistä suuremmat kustannukset lähitulevaisuudessa.

Näihin ohjelmiin sisältyy meiltä itse kultakin oman vastuun ottaminen hyvinvoinnistamme. Säännöllinen liikunta on tärkeä osa terveyden edistämisestä. Hankin nykyaikaiset sekä perinteiseen että luisteluhiihtoon soveltuvat välineet vuoden 1992 alussa. Säännöllinen hiihto ja samalla lenkkeily vuoden ympäri ovat tulleet ohjelmaani. Ohjelmaani on sisältynyt vuosittain myös pari kilpastarttia ja se on motivoinut lähtemään liikkeelle. Tuhannen kilometrin kerhon tavoite tällekin talvelle on jo täyttynyt ja olo on kevyt.