2007-2011

Käyntejä kotisivuilla:
176402 kpl

Liity tukiryhmään

Sähköpostiosoite

Yhteystiedot

Tuomo Hänninen
Eduskunta
00102 Helsinki
050-5113195
tuomo.hanninen@eduskunta.fi

Share |

Puheita ja kolumneja

Keskustalle uusi alku Lahdesta, 16.6.2010

Keskustan puoluekokous Lahdessa nuotitti päähallituspuolueen toimintaa lähivuosiksi. Kokous kävi läpi puoluekokouksen rutiiniasiat, hyväksyi laajan valmistelutyön pohjalta syntyneen, vuoteen 2020 ulottuvan tavoiteohjelman sekä valitsi puolueelle uuden johdon. Keskusta siirtyi äänestyksien jälkeen Mari Kiviniemen ja Timo Laanisen aikaan. Marin johdolla ja Timon säestyksellä puoluesihteerinä sekä tuoreiden varapuheenjohtajien Tuomo Puumalan, Timo Kauniston ja Annika Saarikon tuella puolue hakee lisää kannatusta ja vaalimenestystä eduskuntavaaleissa. Keskusta haluaa kielteisen julkisuuden jälkeen uuden alun uusilla kasvoilla.

Lahden kokouksen myötä Matti Vanhanen jätti paikkansa sekä kahdet suuret saappaat täytettäväksi. Esimakua Matti Vanhasen arvostuksesta yli puoluerajojen tuli jo viime viikon kyselytunnilla, kun hän oppositiojohtaja Urpilaisen ”miltä tuntuu” -kysymyksen vastauksen jälkeen sai spontaanit aplodit eduskunnalta. Viimeksi vastaavaa on tapahtunut puhemies Uosukaisen jäähyväisissä.

Eduskuntapuolueiden johdossa on nyt neljä naista ja neljä miestä, mikä osaltaan kuvaa tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Sukupuoli ei juuri kokouksessa korostunut vaan ikä ja energiapaketin ydinvoima olivat toiseksi tulleen Mauri Pekkarisen rasitteet. Mari on hankkinut hyvän ministerikokemuksen ja pitkä parlamenttiura on tuonut vankan näkemyksen tasavallan kehittämisestä. Määrätietoisuus on silmin nähden kasvanut viime vuosina ja kaivattua karismaakin alkaa maalla kasvaneesta ja nyt kaupunkilaistuneesta päättäjästä löytyä.

Selkein osoitus muuttaa puolueen toimintaa tuli esille puoluesihteerin vaalissa. Kokenut politiikan taustavaikuttaja, päätoimittaja Timo Laaninen löi yli tuhannella äänellä vaalirahasotkuun leimautuneen Jarmo Korhosen. Kokous halusi selkein numeroin uutta toimintakulttuuria puoluetoimistoon.

Pohjoisen näkökulmasta on nyt pari levotonta yötä takana. Suuret pohjoisen piirit ja ansioitunut puolueen palvelu kenttätyössä eivät tuoneet Antti Rantakankaalle jatkopestiä. Nuorten käynnistämä verkostotoiminta on levinnyt naisten, energiapolitiikan ja kerttuverkoston kautta yleiseksi toimintatavaksi, jolloin hajallaan oleva edunvalvonta jää verkostojen polkemana alakynteen. Meillä on Pohjois-Pohjanmaalla syvän analyysin aika omista toimintatavoistamme.

Vaikka päätökset Lahdessa eivät sujuneet kaikilta osin omien odotusteni mukaan, niin mieltä lämmittää Keskustan puoluekokouksen demokraattisuus. Kukaan ei sanele tai liikoja johdattele yli 2500 kokousedustajaa. Juuri tässä on keskustalaisen kansanliikkeen vahvuus.

 

Perusopetus 2020 – tuntijakotyöryhmän raportti 4.6.2010

Samalla kun koululaiset ovat saaneet vuoden kestäneen aherruksensa loppuun, on päättynyt myös peruskoulun uutta tuntijakoa pohtineen työryhmän työ. Opetusministeri asetti keväällä 2009 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä pohjaesitys peruskoulun uudeksi tuntijaoksi. Minut nimettiin ryhmään Keskustan edustajaksi. Pohjana työlle oli hallitusohjelman linjaus, jossa luvattiin valinnaisuuden kautta lisää taito- ja taideaineita.

Hallituksen linjaus toteutettiinkin ja valinnaisuutta lisättiin kautta linjan suunnaten tunteja eniten juuri taito- ja taideaineisiin. Työryhmän esittää myös viiden oppiainekokonaisuuden ottamista käyttöön nykyisten yksittäisten ja erillisten oppiaineiden sijaan. Kokonaisuuksilla pyritään varmistamaan, että oppilaalle syntyy laajemmat tiedot ja kokonaiskuva eri teemoista.

Oppiainekokonaisuuksia ovat Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, Taide ja käsityö sekä Yksilö, yritys ja yhteiskunta. Mielestäni ainekokonaisuuden "Yksilö, yritys ja yhteiskunta" -nimi on kova ja yksipuolinen. Jätinkin työryhmäraporttiin eriävän mielipiteen, jossa esitän, että nimi korvataan laaja-alaisemmalla ja ainekokonaisuutta paremmin kuvaavalla nimellä "Ihmisyys, yrittäjyys ja yhteiskunta". Tähän kokonaisuuteen kuuluisivat uskonto/ET, historia, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus ja etiikka.

Kuten edellä käy ilmi, työryhmä esittää, että etiikka otetaan kokonaan uudeksi oppiaineeksi. Käytännössä suuria muutoksia ei ole tulossa, vaan yläluokilla jo nyt uskonnon tunneilla opetettava etiikka vain siirretään omaksi kokonaisuudekseen. Tästä on hyötynä se, että eri uskontojen edustajat saadaan samalle katsomusaineen tunnille pohtimaan kaikille yhteisiä eettisiä kysymyksiä. Nythän jokainen uskonto opetetaan erikseen. Uskonnon opettajat ovat luontevia opettajia etiikalle ja se sopii myös heidän koulutukseen.

Toinen uusi oppiaine on draama. Draamassa yhdistetään taiteen ja ilmaisun eri alueet ja sen tavoitteena on kehittää oppilaan taitoa ja rohkeutta ilmaista itseään. Se on myös osa monipuolista taidekasvatusta, joka tukee äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja. Olisin tyytynyt aineen ottamiseen valinnaisaineeksi, mutta en omaksi oppiaineeksi.

Lasten ja nuorten huonosta kunnosta on viime aikoina puhuttu paljon. Työryhmä nipisti edellisessä uudistuksessa uutena oppiaineena tulleesta terveystiedosta ja lisäsi perusopetukseen liikuntaa peräti neljä tuntia. Haasteena on nyt saada liikuntaa vähän harrastavat innostumaan ja osallistumaan täysin palkein opetukseen.

Aiemmin mainitsemassani eriävässä mielipiteessäni nostin esiin myös kansalaistaitojen suuren merkityksen niin kasvuiässä kuin aikuisuudessa. Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen osuus on maassamme pienempi kuin muissa Euroopan maissa. Työryhmä päätyi kansalaisen taitojen opettamiseen läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Mielestäni tämä ei ole riittävää ja kansalaistaitojen merkityksen vuoksi esitinkin, että opetussuunnitelmaan otetaan erillinen kansalaistaidon oppiaine. Vaadin myös maahanmuuttotaustaisille kokeilua oman äidinkielen ottamisesta toisen kotimaisen asemasta kieliopinnoissa ja tuntien noston kautta tulevien kuntien lisätehtävien resursointia täysimääräisesti.

Kaiken kaikkiaan olen kohtuullisen tyytyväinen työryhmän noin 200 sivuiseen loppuraporttiin. Seuraavaksi raportti menee lausunnolle ja sen jälkeen työ jatkuu ministeriön ja eduskunnan käsittelyssä ja valtioneuvosto tekee asiasta päätöksen alkuvuodesta 2011. Koululaisten arkeen uudistus vaikuttaa näillä näkymin vuodesta 2014 alkaen.

 

Juhlapuhe Kainuun Ammattiopiston päättöjuhlassa, 4.6.2010

Arvoisa juhlayleisö

Ammatillinen koulutus on elänyt hyvässä myötätuulessa koko tämän alkaneen vuosituhannen. Hyvän vetovoiman ansiosta opintolinjojen täyttöaste on huipussa, opiskelija-aines on hyvää ja ilmapiiri kouluissa myönteinen. Ammatillisen puolen käytänteistä, työelämäyhteyksistä, valtakunnallisista Taitaja-kisoista ja muista uusista toiminnoista lukiotkin ottavat mallia pohtiessaan vetovoimansa parantamista.

Uudistusta ei ole tapahtunut vain kouluilla, vaan rakenteellisestikin ammatillinen koulutus on vahvistunut paras-hankkeeseen liittyvän 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen myötä. Täälläkin juhlimme ylväästi Kainuun Ammattiopiston Kuusamon yksikön päättöjuhlaa. Lisäksi valtakunnallisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ovat juuri liittymässä yhteen. Koulutuksen järjestäjät ovat tyytyväisiä siitä, että ammatillisen koulutuksen valtionosuudet tulevat suoraan kouluille ja valtionosuuden yksikköhintojen kehitys on ollut hyvä. Sain tavata ammatillisen koulutuksen neuvottelupäivillä Kajaanissa joulun alla ja Taitajakilpailussa Oulussa kuukausi sitten hyvin tyytyväistä ammatillisen koulutuksen väkeä. Kädentaidoilla ja muualla ammatillisella osaamisella on kysyntää ja sitä arvostetaan, on kysymys trendialasta.

Työelämää ja koulutusta tulee entisestään kehittää, jotta töissä jaksettaisiin paremmin. Työhön tulee myös päästä kiinni nuorempana. Päättäjiä ja itseänikin hätkäytti pari vuotta sitten tullut tieto, että meillä on 40 000 nuorta - niin sanottua pudokasta -  joista ei tiedetä missä he ovat. He eivät ole työssä, ei myöskään koulutuksen parissa. Näistä oli noin 10000, joilla koulu oli keskeytynyt ja luettiin siten OPM, nykyisen OKM:n piiriin.

Kokonaan työelämän ulkopuolelle jää noin 12 000 nuorta. Tähän joukkoon kuuluu niin kehitysvammaisia kuin muuten työkyvyttömiä. Valitettavasti suuri osa työelämän ulkopuolelle jääneistä on nuoria, joiden työura on estynyt mielenterveysongelmien tai syrjäytymisen takia. Näistä nuorista meidän tulee nyt erityisesti kantaa huolta.

Työhön onkin ryhdytty tarmolla niin hallituksen piirissä kuin omassa työssäni sivistysvaliokunnassa. Muotoilimme kaksi vuotta sitten 11 kohdan toimenpideohjelman, jolla pureudutaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Olen myönteisesti yllättynyt siitä, että parissa vuodessa monet toimenpiteet ovat lähteneet toteutumaan. Usko edustajien vaikutusmahdollisuuksiin on entisestään kasvanut

Niille peruskoulun päättäville, joille tulevaisuuden jatko-opiskelusuunnitelmat eivät vielä ole selvillä, luotiin ammattistartti. Startissa opiskelija saa kokeilla eri opiskelualoja lyhyen jakson ajan ja näin tutustua koulutusvaihtoehtoihin. Tätä kautta on saatu erittäin hyviä tuloksia ja ammatillisen koulutuksen suosio on entisestään kasvanut.

Peruskoulun tuntijakoa ollaan parhaillaan muuttamassa ja olin juuri raportin luovuttaneessa työryhmässä mukana puolueemme edustajana. Tässä työssä olen ottanut painopisteeksi kaikkien pärjäämisen koulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. taito- ja taideaineiden lisäämistä kouluinnon parantamiseksi niille, jotka eivät niin innolla pänttää tietoa kirjan sivuilta.

Arvoisa juhlaväki

Aivan niin valoisaa ja ongelmatonta ei ammatilliselta puolelta valmistuvienkaan arki koulun jälkeen ole, kuin se oli muutama vuosi sitten. Jatko-opintomahdollisuudet ovat ennallaan, mutta korkeakoulujen rakenneuudistuksessa lähivuosina on uhkana menettää useita pienemmillä paikkakunnilla olevista ammattikorkeakoulu-toimipisteistä. AMK-kentällä tarvitaan toki uudistuksia, mutta opetuksen kokoaminen maakuntakeskusten suuriin yksiköihin ei saa olla ainoa toimintamalli. Me tiedämme korkeakoulutuksen tärkeyden Kuusamossa.

Työllisyystilanne on heikentynyt kansainvälisen laman seurauksena. Tämän vuoden ensimmäisen lisäbudjetin resursseilla halutaan pureutua erityisesti nuorisotyöttömyyteen. Lisäbudjetissa suunnattiin 23 miljoonaa euroa koulutukseen ja nuorisotyöhön ja työllistämistoimiin vajaat 32 miljoonaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on otettu käyttöön uudet keinot nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Toukokuussa ministeriö julkaisi palkkatukeen pohjautuvan, nuorille tarkoitetun Sanssi-kortin. Vastavalmistunut nuori voi saada kortin työ- ja elinkeinotoimistosta samalla kun hänelle tehdään työllistymissuunnitelma. Kortti kannustaa nuoria hankkimaan itselleen työpaikan. Työnantajalle porkkanana on enimmillään 550 euron palkkatuki kuukaudessa, jos hän palkkaa nuoren kokoaikaiseen työhön. Alussa kortteja laitettiin liikkeelle 20 000, mutta suuren menekin myötä niiden määrä tuplattiin nyt kuun vaihteessa. Tarjolla oleviin työtilaisuuksiin kannattaa tarttua työkokemuksen hankkimiseksi.

Hyvät koulutyön päättävät nuoret


Maailma on teille avoinna – mahdollisuuksia, haasteita, ehkä elämään kuuluvia pettymyksiäkin. Uskokaa ja luottakaa itseenne ja voittakaa esteet ja tehkää oma polkunne elämässä eteenpäin. Ei ylimielisinä ja voittajina, vaan nöyrinä ja työtä pelkäämättöminä osaajina.  Muistakaa tänään myös se, että tämä päivä on kiitoksen päivä. Muistakaa kiittää omia läheisiänne kaikesta siitä tuesta ja huolenpidosta, mitä olette saaneet vanhemmiltanne ja muilta läheisiltänne. Tämä päivä on myös heidän juhlapäivänsä. Kiitosta on aihetta antaa myös koululle, kaikille siellä työskenteleville. Tämän päivän juhlaa ja sen tuloksia te olette pohjustaneet ja työskennelleet sitä varten yhdessä. Nyt on kiitosten ja jäähyväisten aika. Ehkä hieman surumielisyydenkin aika, mutta sekin kuuluu elämään. Lämpimät onnittelut valmistuville ja aurinkoista kesää kaikille!

 

Kulttuuriselonteko, Keskustan ryhmäpuhe 19.5.2010

Arvoisa rouva puhemies! Kulttuurin tulevaisuutta koskevassa selonteossa pohditaan laajasti taiteen ja kulttuurin muuttumista sekä kulttuurin vaikutusta hyvinvoinnin lähteenä. Satojen vuosien aikana syntynyttä kulttuuriperinnettä tulee vaalia ja samalla luoda uudenlaista ekologisesti ja eettisesti kestävää toimintaa. Vaikuttavia voimatekijöitä ovat luovuus ja kulttuurin moninaisuus.

Keskusta on sivistysliikkeenä korostanut itsensä kehittämisen ja luovuuden merkitystä. Keskeisenä ajatuksena ovat kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet edesauttaa kasvua luovuuteen, ei vain taiteelliseen luovuuteen vaan mihin tahansa innovatiiviseen ja rajoja rikkovaan ajatteuun.

Arvoisa puhemies! Uudet tekniset innovaatiot levittävät taidetta eri muodoissa ennennäkemättömällä tehokkuudella. Tekijänoikeusjärjestelmän tarkoitus on turvata luovan työn tekijälle oikeudenmukainen osuus kulttuurituotteesta. Keskustan eduskuntaryhmä vastusti työsuhdeolettaman ottamista tekijänoikeuslakiin, koska nykyinen sopimusvapauteen perustava järjestelmä on mielestämme hyvä. Lisäksi keskustajohtoinen hallitus on huomattavasti parantanut apurahoilla elävien luovan työn tekijöiden asemaa nostamalla heidät lakisääteisen sosiaaliturvan piiriin.

Yhä enemmän ihmisiä hakeutuu kulttuurialan koulutukseen. Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa, että koulutusmääristä päätettäessä on huomioitava työllistymismahdollisuudet. Koulutusohjelmien sisällössä on hyvä huomioida kulttuurialan opiskelijoiden yrittäjähakuisuus.

Yleishyödyllisten järjestöjen yllä on leijunut uhka talkooväen verotuksesta. Verottomuudesta on pidettävä tiukasti kiinni, koska merkittävä osa Suomen kulttuuritapahtumista sekä urheiluseuroista toimii talkootyön pohjalta. Tätä arvokasta työtä ei saa vaikeuttaa.

Arvoisa puhemies! Suomen ainutlaatuinen tapahtumaverkosto tuo korkeatasoista taidetta suuriin ja pieniin kuntiin. Kaikkien kulttuuripalvelujen suhteen ei alueellinen tasa-arvo kuitenkaan toteudu. Selon-teossa todetaan, että kulttuuripalvelut keskittyvät sinne, missä tavoitetaan sopivia kohdeyleisöjä. Kun väestö keskittyy kasvukeskuksiin, keskittyvät sinne myös kulttuuripalvelut. Kulttuuri on vetovoimatekijä, joka vahvistaa paikallista identiteettiä. Meidän on huolehdittava siitä, että myös pienillä paikkakunnilla on ympäri vuoden monipuolista kulttuuritarjontaa.

Maamme kattava kirjastoverkosto on yhteiskuntamme halvin ja läheisin kulttuurilaitos. Haja-asutusaluilla kirjastot ovat keskeisiä myös kohtaamispaikkoina kaikenikäisille. Ne ovat oiva tila näyttelyille, lastenkulttuurille ja pienimuotoisille konserteille. Niiden merkitystä ihmisille kuvaa hyvin se, että Suomessa vuosittain lainamäärät per henkilö ovat maailman huipputasoa.

Jotta kirjasto- ja kirjastoautopalvelut pystytään pitämään hyvällä tasolla, on niiden rahoituksesta huolehdittava. Opetusministeriössä on parhaillaan käynnissä laatusuositustyöryhmän työ, jolla pyritään varmistamaan laadukkaat kirjastopalvelut jokaiseen kuntaan. Työryhmän tulosten tasapuolista soveltamista kunnissa on seurattava.

Arvoisa puhemies! Valtion taiteelle antama tuki on riippuvainen veikkausvoittovaroista. Rahapelien yksinoikeusjärjestelmää kohtaan on ollut välillä uhkakuvia, mutta tuoreimmat EU-päätökset ovat kannaltamme myönteisiä. Kilpailun vääristymisen nimissä on myös kyseenalaistettu valtionavustuksia muun muassa elokuvatuotannolle. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että Suomi pitää kiinni valtion oikeudesta tukea kansallista kulttuuriaan.

Valtion rahoituksessa ja Raha-automaattiyhdistyksen toiminnassa tulee ottaa käyttöön projekti- ja mikroavustusjärjestelmä. Nykyisessä mallissa rahoitus keskittyy vakiintuneille toimijoille ja avustusrahasummat liikkuvat tuhansissa euroissa. Taidelaitosten ulkopuolinen kulttuuritoiminta, kuten esimerkiksi pienet kesäteatterit, tarvitsisivat mallin, jossa avustusta voisi hakea kymmeniä tai satoja euroja. Nämä pienet rahasummat mahdollistaisivat laaja-alaisen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan ympäri Suomea.

Suomessa noin 80 000 ihmistä saa elantonsa kulttuurista. Kulttuurin taloudellista merkitystä lisättäessä kehittämisalueina ovat esimerkiksi kulttuurivienti ja -matkailu. Koko maailma on markkina-alueena, kun sähköinen kulttuurituotteiden välitys ja markkinointi ovat vallanneet alaa. Valtava markkina-alue tarjoaa suuria mahdollisuuksia huomattavasti aikaisempaa marginaalisemmillekin tuotteille. Viime vaalikaudella perustettiinkin opetusministeriöön keskustalaisen kulttuuriministerin johdolla kulttuurivientiyksikkö. Myös kattava kulttuuri-instituuttien verkosto maailmalla tukee kulttuurivientiämme.

Kulttuuritapahtumien taloudelliset ja alueelliset vaikutukset voivat olla suuria niihin kohdennettuihin rahamääriin nähden. Ihmisten matkustamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus.

Arvoisa puhemies! Suomen kulttuuri kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Eri kieliryhmät ovat osa kulttuuriperintöämme ja elävää kulttuuria tulevaisuudessakin. Lisäksi maahanmuuttajat kasvattavat maassamme puhuttujen kielten kirjoa. Taide on erinomainen kotouttamisen työkalu. Yhteisissä kulttuuriharrastuksissa maahanmuuttajalla on aito mahdollisuus parantaa kielitaitoa ja tutustua suomalaisiin ja heidän toimintatapoihinsa.

Osallisuus kulttuuriin sen luojina ja käyttäjinä kuuluu jokaiselle. Kulttuurisektoria ja taidetta ei kannata unohtaa hoitavan ja ehkäisevän hyvinvointipolitiikan osana. Taide jos mikä muistuttaa, että ihmisyydelle on muitakin mittareita kuin kyky tuottaa rahaa.

Suomessa kulttuurin opetus on jaettu kahtia. Peruskoulu tarjoaa kaikille yleissivistävän taiteenopetuksen. Perusopetuksen tuntijakotyöryhmä pohtii parhaillaan mahdollisuuksia lisätä taito- ja taideaineita peruskoulussa. Toinen kulmakivi suomalaiselle taideopetukselle on taiteen perusopetus eli musiikkiopistot ja tanssikoulut. Tästä järjestelmästä ja valtakunnallisesta tavoittavuudesta tulee pitää kiinni, koska se mahdollistaa taidekasvatuksen myös suurten kaupunkien ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee kulttuurin tulevaisuudesta annetun selonteon toimenpide-ehdotuksia. Selontekoa voidaan kiittää tarttumisesta vaikeisiin kysymyksiin. Samalla raportti jää hiukan liian yleisluontoiseksi ja vaille konkretiaa. Ryhmämme muistuttaa vielä, että kulttuuri ei ole pelkkä kaupallistettava väline. Se on erottamaton osa ihmisyyttä.

 

Kaatuneiden muistopäivän juhlapuhe, 16.5.2010 Kuusamo

Kunnoitetut sotiemme veteraanit, arvoisa kaatuneiden omaiset

Hyvä juhlayleisö

Tämä vuosi on monella tavalla merkkivuosi. Lähes tasan kaksisataa vuotta sitten syyskuussa (17.9) Venäjän keisari ja Ruotsin kuningas solmivat Haminassa rauhan. Isännän vaihtuminen oli käännekohta Suomen historiassa, sillä siitä alkoi pitkä ja välillä hyvinkin raskas taival itsenäiseksi ja demokraattiseksi tasavallaksi. Tänä vuonna on kulunut myös 70 vuotta talvisodan päättymisestä.

Kun tältä paikalta katselemme taaksepäin, silmiemme eteen avautuu väkevien aatteiden ja vahvojen naisten ja miesten luoma kuva suomalaisista suurina selviytyjinä ja menestyksen tekijöinä. Kansa, joka on tiukassa paikassa yksituumainen, mutta hyvinä aikoina keskenään nahisteleva.

On jokseenkin uskomatonta, että vajaassa vuosisadassa Suomi nousi takapajuisista ruotsalaisista maakunnista vanhojen sivistysvaltioiden rinnalle miltei millä alalla hyvänsä – tieteessä, taiteessa ja talouselämässä. Selitys löytynee suomalaisten vahvasta uskosta opillisen ja sydämen sivistykseen, yhdessä tekemiseen ja toisesta välittämisen merkitykseen kansallisena menestystekijänä.

Veteraanien kohtelussa on juuri kysymys toisesta välittämisestä ja sen työn kunnioittamisesta, joka on tehty meidän hyväksemme. Suhtautuminen sotiemme veteraaneihin kertoo kansallisen sivistyksen syvyydestä. Runsaan yhdeksänkymmenen vuoden mittaisen itsenäisen elämän ajan Suomea on koeteltu monella tavalla; ennen sotia, sotien aikana ja niiden jälkeen.

Sodan uhraukset olivat suuret ja hinta kallis. Lähes satatuhatta miestä ja naista menetti henkensä ja yhtä monelle jäi sodan aiheuttama pysyvä vamma. Tuhansien perheiden oli tultava toimeen ilman isää tai poikia ja puoli miljoonaa karjalaista joutui rakentamaan uudet kodit ja aloittamaan uusi elämä oudossa ympäristössä. Kodin menettäminen koitui kohtaloksi myös monille kuusamolaisille - - kaksi mummolaa rajan takana on minullakin. Sotien päätyttyä alkoi jälleen rakentamisen suururakka.

Meidän sotaa kauempaa tarkastelevien on vaikea tietää ja tuntea niitä tuntoja, joita puolisossa, lapsissa ja muissa lähisukulaisissa velloi, kun tieto rakkaan ihmisen poismenosta saapui. Vaikka seurakunta ja lähipiiri siinä ahdingossa pyrkivät mahdollisuuksien mukaan tukemaan, jäi lukemattomia kysymyksiä ikiajoiksi vaille vastausta. Sellaisesta kriisiapua, jota tänään surun keskellä annetaan, ei vain silloin ollut.  Arkiaskareista oli surunkin murtamana selvittävä kotirintamalla tai evakossa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Nyt rutiköyhästä, sodan runtelemasta maasta on tullut vauras ja itsenäinen Suomi.

Suomessa on tällä hetkellä runsaat 60 000 sotaveteraania ja heistä sotainvalideja noin 10 000. Lähes joka kolmas veteraani on rintamanainen ja kaikkien veteraanien keski-ikä noin 87 vuotta.  Korkeasta iästä huolimatta neljä viidestä veteraanista asuu kotonaan. Suurenmoinen saavutus, mutta

samalla suuri ja vaativa haaste. Siksi juuri nyt on ensisijaista vahvistaa veteraanien mahdollisuutta jatkaa elämistään ja asumistaan omissa kodeissaan. Se tarkoittaa kohtuullista taloudellista toimeentuloa, omatoimisuutta, fyysistä ja henkistä toimintakykyä – ja tarvittaessa uuden vammaispalvelulain mukaisia avustajia. Kotona asuva veteraani tarvitsee hyvin toimivia kodinhoitopalveluita, kotisairaanhoitoa ja kotisairaalatoimintaa Niitä pitäisi kehittää ja parantaa eikä huonontaa niin kuin nyt on tehty monessa kunnassa

Sotainvalidi- ja veteraanihuollon lähtökohtana on ollut tarjota sodissa raskaimman taakan kantaneille ryhmille etuudet ja palvelut, joilla on vastattu heidän erityisen hoivan ja toimeentulon tarpeisiin. Kyse on edelleen taloudellisesti merkittävästä kokonaisuudesta, tänä vuonna noin 400 miljoonan euron kokonaissummasta valtion budjetissa. Olen varma, että valtiovalta vastaa näistä sitoumuksista niin kauan kuin hoivan ja huollon tarve jatkuu.

Veteraaneja koskevat tunnukset veteraaneista ja tammenlehvän kantajista lyötiin lukkoon 1990-luvun alussa. Partisaanien uhrien kertakorvauksista tehtiin päätökset myöhemmin. Veteraanien ehtoon palvelut on hoidettava kirjaimellisesti. Yhdyn Kuusamo-seuran puheenjohtaja Helena Palosaaren veteraanijuhlan tervehdyspuheessa esittämään kantaan, että sodan kärsijöissä on ryhmiä, joita ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Esitänkin, että yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa valmistellaan seuraavaan hallitusohjelmaan hanke, jossa käsitellään sodasta kärsimään joutuneiden tilanne ja sovitaan jatkotoimet epäkohtien poistamiseksi. Kaatuneiden omaiset, sotaorvot, vuonna 1926 syntyneet sotatöihin rinnastettavia töitä tehneet, muut vaikeissa sotaoloissa tai evakossa toimineet, joita toistaiseksi ei ole huomioitu sekä muut sodasta karsineet.

Yhteydenottoja näistä tarpeista täällä rajapitäjässä tulee lukuisia vuosittain. Vaikka vastaantulo valtiolta ei olisi suuri, niin henkisesti prosessin läpikäyminen on tärkeä; kokemus, että heidätkin on tasapuolisesti huomioitu antaa paljon. Tämä myönteinen ele ja teko voi rauhoittaa tuhansien kanssaihmisten mieltä koko heidän loppuelämänsä.

Hyvä juhlayleisö

Meidän jälkipolvien puolesta haluan lämpimästi kiittää veteraaneja ja kotijoukkoja sekä näin kaatuneiden muistopäivänä erityisesti kaatuneiden omaisia ja sodasta suoranaisesti kärsineitä kaikista niistä fyysisistä ja henkisistä uhrauksista ja kärsimyksistä, joita olette sodan vuoksi saaneet kokea. Olette tehneet myös arvokkaan työn itsenäisen Suomen jälleenrakennuksessa. Kiitos myös siitä panoksesta. ”Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille. Sitä kannattaa puolustaa” on edesmennyt jalkaväenkenraali Adolf Ehrooth todennut. ja toteamukseen on helppo yhtyä.

Miellyttävä tehtäväni on tuoda tähän juhlaan valtiovallan tervehdys. Toivotan levollista kaatuneiden muistopäivää, rauhaisia eläkepäiviä varttuneemmalle väelle sekä aurinkoista ja virkistävää kesää kaikille!

 

Välittävää vastuuntuntoa ja vaikuttamista 14.5.2010

Intohimo työhön ja kotiseutuun, ihmisyys ja kehittyminen ihmisenä, välittäminen ja sosiaalinen tasa-arvo ovat arvoja, joiden pohjalta olen työskennellyt ja haluan edelleen tehdä työtä eduskunnassa.

Tällä vaalikaudella on tehty sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyviä päätöksiä. Perhe-etuudet, eläkkeet sisältäen takuueläkkeen, koti- ja omaishoidon tuki sekä opintotuki ovat selvästi kohonneet. Tätä sosiaalista välittämistä on jatkettava.

Hyvinvoinnin turvaamiseksi elinkeinoelämän toimintakyky ja erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan menestyminen on välttämätöntä. Entisten työpaikkojen säilyttäminen ja uusien syntyminen ohjaavat kehitystä. Monipuolinen yritystoiminta on vahvuutemme. Maatalous- ja elintarvikeala, metsä- ja puutalous, kansainvälistyvä matkailu ja puhelinpalveluihin erikoistunut tietoteollisuus täydentävät kaupunkimme vankkaa yksityistä ja julkista palvelutarjontaa. Lähiruoka ja luonnontuotteet, uusiutuva energia, luontomatkailu ja lisääntyvä etätyö ovat suuria mahdollisuuksia alueellemme.

Kasvuyrittäjyys on päivän termi kehittämisessä ja työpaikkojen luonnissa. Korkea osaaminen, pitkälle viety tuotekehitys ja kansainväliset markkinat ovat näihin yrityksiin liittyviä piirteitä. Paikalliset kärkiyrityksemme ovat jo sarjassa, jotka voivat hakea tutkimus- ja tuotekehitysrahaa ja kilpailla kansainvälisilläkin markkinoilla. EU:n ohjelmapohjaisen kehittämisen, meillä suurimpana KOKO-ohjelman, on kyettävä tukemaan yrityksiä. Valtion on tehtävä laaja-alaisesti kaikkensa mm. verotusratkaisuin, liikenneyhteyksiä kehittämällä ja kuljetustuen parantamisella, jotta voidaan entistäkin paremmin palvella työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä.

Kestävä kehitys ja päätösten vaikutus ympäristöön on katsottava ratkaisuja tehtäessä. Luonnonvaroissa ja luonnontuotteissa on suuret mahdollisuudet. Me keskustalaiset haluamme ympäristöpolitiikka, joka mahdollistaa luonnonvarojen hyödyntämistä. Samalla kuitenkin pidämme kiinni ylisukupolvisuuden periaatteesta, luontoa täytyy kohdella niin, että myös tulevilla sukupolvilla on yhtäläiset edellytykset toimimiseen luonnon kanssa. Mahdollisuutemme asua ja tehdä työtä perustuvat tähän ajatteluun.

Ammattitaitoinen ja päivitetyin tiedoin toimiva työvoima on yritysten tärkein voimavara kehittymisessä. Kaupunkimme monipuolista koulutustarjontaa tulee edelleen kehittää työelämälähtöisesti. Koulutuksen ohella muiden peruspalvelujen tulee olla kunnossa vetovoiman ja oman väen viihtymisen vuoksi. Arvostan suuresti liikuntapalvelujamme matkailijoiden ja oman väkemme terveyden edistämisen ja hyvän olon näkökulmasta.

Hallinnollisten rakenteiden uudistushankkeet pyrkivät karsimaan palveluja maakunnista keskittämällä hallintoa. Nyt ei kuitenkaan ole aika vetäytyä poteroihin ja pitää kynsin ja hampain kiinni menneistä rakenteista. Vain määrätietoisella työllä ja yhteistyötä tehden voimme turvata tulevaisuuden palvelut. Valtionosuusuudistuksen kakkosvaiheessa kertoimet on saatava kannaltamme jo valmistelussa kuntoon. Tasa-arvo ja tasapainoinen aluekehitys ovat Keskustan toiminnan kulmakiviä.

Kaipaan hallinnossa ja päätöksenteossa myönteistä ja avointa ilmapiiriä. Neuvotellen ja sovitellen saadaan päätöksiä, joihin on paljon helpompi sitoutua kuin ylhäältä sanellen. Hyvä palvelu ja aito avoimuus lisäävät koti-Kuusamon vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Lapsia ja nuoria meidän on tuettava kaikin tavoin.

Perinteinen käytäntömme jakaa kunnallisia, maakunnallisia ja kansallisia luottamustehtäviä usealle henkilölle on edelleenkin järkevä tapa. Eri toimielinten välillä tulee kuitenkin olla kiinteä yhteys. Näen oman työni kaupungin valtuustossa ja eduskunnassa juuri tuollaisena linkkiä eri toimijoiden välillä.

Olen motivoitunut ja luotan vaikutusmahdollisuuksiini. Kahden eduskuntakauden aikana olen luonut toimivat ja avoimet yhteydet johtaviin poliitikkoihin, virkamiehiin ja yrityselämään. Politiikassa yhteistyö on tärkein keino vaikuttaa, eikä yhteistyötä voi tehdä ilman kattavaa verkostoa. Voin käyttää kokemustani hyväksi ja haluan jatkaa työuraani toimimalla teemalla ”välittävää vastuuntuntoa ja vaikuttamista”. Sinunkin äänelläsi, kokemuksella kolmannelle kaudelle!

 

Kuusamon Metsästys- ja Kalastusseura panostaa arvokisoihin 10.5.2010

Maaliskuun 12. päivänä 1950 kokoontui 20 erähenkistä jahtimiestä Kuusamossa perustamaan uutta seuraa. Näin syntyi Kuusamon Metsästys- ja Kalastusseura. Seuran huoneentauluksi tuli sääntöjen mukaan ”saattaa metsästyksen ja kalastuksen sekä ulkoilun harrastajat yhteen erätaitojen ja –tietojen vaalimiseksi sekä retkeilyn ja matkailuolojen kehittämiseksi paikkakunnalla”.

Matkailun kehitys Kuusamossa ei liene vain seuran ansiota, mutta kortemme siihen kekoon olemme kantaneet. Kenneltoiminta ja noin 20 isohkoa tapahtumaa vuosittain lisää matkailuvirtaa ja vahvistaa vetovoimaa. Seura vuokraa myös kahta mökkiään matkailijoille. 

Monipuolisesti metsästyksessä ja sitä lähellä olevien harrastusten parissa toimineesta seurasta on karsittu erillisenä toimintona Kuusamon Ampujien synnyttyä ammunta ja uisteluseurojen myötä kilpailuhenkinen kalastus. Toki kotitarvekalastusta harrastamme ja pilkkikisa seuran ohjelmaan kuuluu.

Seuran toiminta on kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Seuran koko on vakiintunut 250–270 jäsenen tasoon ja seura on hengeltään yksituumainen. Rotusortoa eri koirarotujen ja ryhmien kesken ei juuri ilmene. Ajan hengen mukaisesti koiraharrastuksessakin tavoitellaan nollatoleranssia. Myönteistä on myös saumaton yhteistyö metsästysseurojen kanssa. Koemaastot saamme valkata seurojen jahtimaista päältä. Myös muita kumppaneita seuralla on. Arvokisojen järjestely, isot ryhmä- ja erikoisnäyttelyt ja joulurauhan julistus riistalle vaativat hyviä yhteistyökumppaneita. Kaupunkimme tukee toimintaa kiitettävästi. Olemme järjestäneet muun muassa Kilvan vuonna 2000 ja kahdesti beaglein Ajovoittajaottelun. PM-kisoja on vuosittain useita. Talkoohenkeä seurassa on edelleen hyvin.

Seuran 60-vuotisnäyttelyn ja -juhlan yhteydessä julkaistiin äitienpäivän alla toimittaja Jaakko Heikkisen kokoama historiikki. Tästä ilmenee, että jäsenten omistamista koirista 140 yltänyt valion arvoon. Ajokoirista jalostusuroksiksi voidaan luokitella K- & MVA Peikko, K- & MVA Jymy, KVA Helimarin Mika, KVA Unkka ja KVA Lapinnevan Hassu. Arvokokeissa parhaiten ovat menestyneet K- & MVA-narttu Heikkopeikon Ansa, KVA-narttu Arialin Miska, KVA-uros Poke ja KVA-narttu Reija.

Jäsenistö on seuran tärkein voimavara. Kenneltoiminnan myötä metsästys ja koiraharrastus ovat saaneet lisää syvyyttä ja samalla koko perhe usein tulee harrastukseen mukaan. Nuorten innostaminen ja ohjaaminen  - sytyttäminen koiraharrastukseen – on myös KMKS:n kehittämisessä suurin haaste. Naisetkin ovat tervetulleita niin hallintoon kuin koe- ja näyttelytoimintaan.

Ajokoiraväki on lämpimästi tervetullut Kuusamon luonto- ja matkailukaupungin upeisiin ja jänisrikkaisiin maastoihin hakemaan tuloksia ja nauttimaan palveluista. Tänä vuonna SM-tason kokeina seuralla on järjestettävänä kanakoirien Riistakoira ja amerikankettukoirien mestaruusottelu.

Tuomo Hänninen

KMKS:n puheenjohtaja

 

Vappupuhe, Kuusamo 1.5.2010

Vappua on juhlittu keväällä jo vuosisatojen ajan, mutta juhlan merkitys on aikojen saatossa muuttunut. 1800-luvulla Yhdysvalloista lähti ajatus vapusta erityisesti työväen juhlana ja sellaisena sitä juhlittiin varsinkin sosialistisissa maissa. Suomessa vappu on perinteisesti ollut kevään juhla ja toukojuhla. Viime vuosisadalla vappu kuitenkin kaupungistui ja muuttui ruotsalaista mallia seuraten opiskelijoiden juhlapäiväksi. Tälläkin viikolla Helsingissä vapun tulon huomasin parhaiten keskustaan vappulehtiä myymään ilmestyneistä teekkareita.

Railakkaasta opiskelijajuhlinnasta huolimatta vappu on myös meidän työväen keväinen kohokohta. Valitettavasti suomalaisessa työelämässä ei kaiken tavoin suju hyvin. Nykyisen taloudellisen tilanteen takia monet ovat joutuneet irtisanotuiksi. Hyvää tässä taantumassa on kuitenkin ollut, että yritykset ovat ottaneet ensisijaisesti käyttöönsä lomautukset irtisanomisten sijaan.

Korkeakouluopiskelu on ollut valokiilassa monin tavoin tämän ja edellisen hallituksen toimesta. Edellisellä vaalikaudella yliopistojen opiskeluaikaa rajattiin muotoon viisi plus kaksi plus kaksi, jolloin pääsääntönä on valmistua päätoimisena opiskelijana viidessä vuodessa. Tähän on äitiyden ja armeijan vuoksi mahdollisuus saada kaksi lisävuotta ja erityisistä syistä vielä kaksi vuotta. Vanhat, roikkumaan jääneet opinnot piti saattaa maaliin kesällä 2008.

Tällä kaudella yliopistolaki on uudistettu, opintorahaa on nostettu ja muutenkin kehitetty päätoimista opiskelua suosivaksi. Uudessa laissa yliopistoille annettiin autonomiaa ja yliopiston tehtäviin me keskustan toimesta ajoimme neljännen eli aikuiskoulutustehtävän. Tutkimus, koulutus, aluekehitys ja aikuiskoulutustehtävä ovat pelkistettynä yliopiston tehtäviä. Päätoiminen opiskelu ja nyt tullut korkeakoulutettujen täydennyskoulutus vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti työuraan.

Aivan viime viikkoina on työryhmän esityksen pohjalta keskusteltu yllättäen putkahtaneen lukukausimaksujen lisäksi korkeakoulujen pääsykokeista. Esityksellä vauhditetaan nuorten ylioppilaiden siirtymistä jouhevasti opiskelemaan yliopistoon lähinnä yo-kirjoitusten perusteella. Keskustelu lukukausimaksusta ryöpsähti EK:n aloitteen pohjalta.

Nopeasti ikääntyvän väestömme työurien kehityksestä on maassamme kantanut eniten huolta pääministeri Matti Vanhanen ja sen hän on saanut kokea monena ryöppynä eri suunnilta. Oppositio, opiskelijat ja ammattiliittojen edustajat ovat eniten olleet barrikaadeilla. Terve piirre on, ettei tarvitse olla kummoinen uudistus, kun opiskelijajärjestöjen edustajia alkaa lappaa Eduskuntaan ja moniväriset lakaatit ilmestyvät talon eteen betoniportaille. Eduistaan on ikäluokkansa huippujen kannettava ehdottomasti huolta, muuten meidät hukka perii.

Kriittisyydestä akateemisen vapauden menettämiseen, putkitutkintojen luomiseen ja yhteiskunnan holhoamiseen huolimatta suurimmat hyötyjät uudistuksista ovat nuoret tai keski-ikäiset opiskelijat itse. Vuosia roikkuneiden opintojen lievällä painostuksella tapahtuneesta valmistumisesta en ole kenenkään asianosaisen valitusta jälkeenpäin nähnyt. Voin aavistaa, millainen stressin aiheuttaja roikkuva tutkinto opiskelijalle itselle on. Taloudellisestikin on tullut takkiin ja työsuhde on ollut epävarma.

Pääsykokeita soveltuvuuden mittaamiseksi itse jättäisin. Lasten parissa sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien taipumuksia on ehdottomasti mitattava. On kuitenkin aloja, joissa nykyistä yhtenäisemmän arvostelun mukaisella todistuksella ja yo-tutkinnolla iso osa opiskelijoista voidaan valita.

”Ketä kansa vihaa, sitä se myös rakastaa” on vanha sanonta. Kantamisesta huolta työurien pidentämisestä ja liiallisen liberaalisuuden kitkemisestä korkeakouluopiskelusta pääministerillemme on nostettava hattua. Meillä on hyvä koulujärjestelmä, mutta korkeampi vaikuttavuus on tervetullut uudistus. Kiitos Matti tämänkin ryöpyn kantamisesta ja suunnan näyttämisestä.

Työelämää ja koulutusta tulee entisestään kehittää, jotta töissä jaksettaisiin paremmin. Työhön tulee myös päästä kiinni nuorempana. Kokonaan työelämän ulkopuolelle jää noin 12000 nuorta. Tähän joukkoon kuuluu niin kehitysvammaisia kuin muuten työkyvyttömiä. Valitettavasti suuri osa on kuitenkin tuhansia, joiden työura on estynyt mielenterveysongelmien tai syrjäytymisen takia. Näistä nuorista meidän tulee nyt erityisesti kantaa huolta.

Työhön onkin ryhdytty tarmolla niin hallituksen piirissä kuin omassa työssäni sivistysvaliokunnassa. Muotoilimme jonkin aikaa sitten 11 kohdan toimenpideohjelma, jolla pureudutaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Olen myönteisesti yllättynyt siitä, että parissa vuodessa monet toimenpiteet ovat lähteneet toteutumaan. Usko edustajien vaikutusmahdollisuuksiin on entisestään kasvanut

Niille ysiluokkalaisille, joille tulevaisuuden jatko-opiskelusuunnitelmat eivät vielä ole selvillä, luotiin ammattistartti. Startissa opiskelija saa kokeilla eri opiskelualoja lyhyen jakson ajan ja näin tutustua koulutusvaihtoehtoihin. Tätä kautta on saatu erittäin hyviä tuloksia ja ammatillisen koulutuksen suosio on entisestään kasvanut.

Peruskoulun tuntijakoa ollaan parhaillaan muuttamassa. Olen itse tuossa työryhmässä mukana Keskustan edustajana. Tässä työssä olen ottanut painopisteeksi kaikkien pärjäämisen koulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. taito- ja taideaineiden lisäämistä kouluinnon parantamiseksi niille, jotka eivät niin innolla pänttää tietoa kirjan sivuilta.

Ihmisistä on pidettävä huolta myös työuran jälkeen. Keskusta on tiukasti ajanut takuueläkettä, joka nostaa pienimmillä kansaneläkkeillä elävien tuloja. Nyt tuo laki on menossa eduskunnassa läpi demareiden kovasta vastustuksesta huolimatta. Demarithan ovat sitä mieltä, että aina kun kansaneläkettä nostetaan, pitää nostaa myös työeläkkeitä. Kaikkien eläkkeiden nostamiseen valtion rahat eivät millään riitä. Me Keskustassa näemmekin, että valtion on erityisesti parannettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Kuten monesti onkin sanottu, meillä ja ay-liikkeen tukemassa poliittisella vasemmistolla on eri köyhät. Onkin hienoa, että ensi vuoden maaliskuussa juuri ne kaikkein pienimmät eläkkeet nousevat takuueläkkeen mukana noin 100 euroa.

Suomalaisen työn ja ylioppilaiden juhlan vapun aikaan on aihetta puhua yhteiskuntamme linjasta. Sosialistinen suunnitelmatalous päätyi Euroopassa umpikujaan 1980- ja 90-luvun taitteessa, eikä muutenkaan liikkeellä mene hyvin. Äärimmäisen markkinatalouden ja kapitalismin karikot ovat paljastuneet parin viime vuoden aikana finanssikriisin myötä. Edellä mainituista ismeistä parhaat puolet kokoava kolmas tie on kestävä ja luotettava tapa mennä tästä eteenpäin.

Näillä sanoilla toivotan kaikille oikein hyvää vappua ja kevättä!

 

Eduskunnan täysistuntojen keskustelu 15.4.2010

Yleisön pyynnöstä käyn tiiviisti läpi eduskunnan täysistuntojen toimintatapaa. Puhemiesneuvosto, jossa ovat puhemiehet, neljä virkahenkilöä ja valiokuntien puheenjohtajat päättävät eduskunnan työjärjestyksestä ja lakiesitysten käsittelystä eri valiokunnissa. Käyttäytymisestä istunnoissa eri eduskuntaryhmillä on omia käytäntöjä. Kuvaan lähinnä Keskustan toimintatapaa.

Ryhmän puheenvuoroista päättää ryhmäkokous työvaliokunnan esityksestä. Käytäntönä on, että isoissa selonteoissa ryhmän johto ja talouteen liittyen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja tai edustaja puhuu ryhmän puolesta, muissa asioissa kyseisen valiokunnan nimeämä jäsen. Ryhmäpuhe on kymmenen minuuttia, edustajan puhujanpöntöstä pitämä puheenvuoro viisi. Paikaltaan voi puhua vain kaksi minuuttia.

Lakiesityksen lähetekeskustelussa sekä mietinnön ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä kyseisellä valiokuntaryhmällä on vastuu esityksen puolustamisesta. Puheenvuorot voi varata joko ennakkoon ryhmäkansliasta tai eduskunnan toimistosta kolmea tuntia ennen kokousta tai istunnon aikana omalta paikaltaan. Jos ei ole aikaa jonottaa puheenvuoroa, jää vuorossa jälkijoukkoon.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen ministerit vastaavat puheisiin ja näiden vastausten jälkeen alkaa debattikeskustelu. Tällöin kysytään, kommentoidaan tai esitetään oma kanta minuutin mittaisessa puheenvuorossa ja ministerillekin annetaan aikaa vastata puheryppääseen pari, kolme minuuttia.

Kyselytunnin osalta ryhmissä pohditaan päivän aiheita ja valitaan pääkysymys ja keskustellaan muista esille otettavista teemoista. Se mitä kysytään, riippuu siitä, keitä ministereitä on vastaamassa. Lisäkysymyksiä muiden ryhmien kysymyksiin ovat velvollisia tekemään kyseisen valiokunnan edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet. Lisäkysymyksessä painetaan nappia ja noustaan seisomaan. Onpa nähty, että osa edustajista välillä filmaakin nousemalla kysyäkseen.

Istuntokäytäntöä seurataan ja arvioidaan ryhmässä. Ryhmällä on kaksi piiskuria, jotka kommentoivat työskentelyä, antavat kiitostakin ja tuovat julki kehittämistoimia. Välihuutoja on välillä puhemiesten toimesta toivottu, koska ne tuovat eloa keskusteluun. Liiasta räksytyksestä tulee kuitenkin kentältä kielteistä palautetta ja on muistettava, että puheenvuorojen sisältöjen tulee olla eduskunnan arvoon sopivia. Aitoa vuorovaikutusta tulisi edelleen lisätä.

 

Kuusi vuosikymmentä eräharrastajien yhdessäoloa ja kenneltoimintaa, näyttelytervehdys 9.4.2010  

Erä- ja luontoharrastusten vaalimiseen ja riistanhoitotyöhön sekä matkailunkin edistämiseen perustettu Kuusamon Metsästys- ja Kalastusseura ry on toiminut nyt 60 vuotta. Yhteiskunnassa tapahtuneista suurista muutoksista ja eräharrastuksiin liittyneistä rajoitteista huolimatta seura on selvinnyt murroksesta hyvin. Upean harrastuksemme näkymätkin ovat myönteisiä. Perustamisen yhteydessä asetetut toiminnalliset tavoitteet on saavutettu ja matkailukin kehittyy kansainvälisen rajanylityspaikan ja matkailu- investointien kautta harppauksin.

Meillä on perinteikäs, vilkas ja vauras seura. Tämä päivä on näyttelypäivän lisäksi seuramme 60-vuotisjuhlapäivä. Seuran puolesta kiitän kaikkia eri tavoin yhteistyötä tehneitä arvokkaasta avusta ja tuloksellisesta kanssakäymisestä. Erityisesti metsästysseuroista olemme koetoiminnassa suuresti riippuvaisia. Toivon yhteistyömme jatkuvan samassa hengessä ja antoisana.

Vuoteen 2010 sisältyy paljon toimintaa. Koepuolella on taas valtakunnallisia otteluja, sillä järjestettävänämme on jälleen mannermaisten kanakoirien SM-mittelö Riistakoira 2010. Myös amerikankettukoirien  SM-koe on seuramme junailtavana. Hyvä talkoohenki, kokenut toimijajoukko ja saamamme myönteinen palaute rohkaisevat hakemaan arvokisoja. Muutenkin koekausi on normaaliin tapaan vilkas.

Näyttelytoiminnassa viime vuodet ovat olleet seurallemme vilkkaita. Tämä ryhmänäyttely on jo viides näyttelytapahtuma kolmen vuoden aikana ja yli 1500 koiraa on arvosteltu näissä kehissä. Ohessa on syntynyt mukava matkailijavirta kaupunkiimme. Kiitollisia ja tyytyväisiä olemme yhteistyökumppaneidemme kanssa tähänkin puoleen.

Miellyttävä tehtäväni on toivottaa hyvät koiranohjaajat koirinenne ja kannustusjoukkoinenne, arvostetut tuomarimme ja näyttelyohjaajat sekä koko koiraväen lämpimästi tervetulleiksi tähän näyttelyyn ja Kuusamoon. Seuramme talkooväelle ja yhteistyökumppaneillemme lausun vielä kiitoksen. Ilman yhteistyötä näitä tilaisuuksia ei tosiaan saada aikaan. Luodaan yhdessä jälleen kerran tästä mukava kennelpäivä. Tervetuloa seuramme juhlapäivän tapahtumiin!

Tuomo Hänninen

KMKS:n puheenjohtaja

 

Metsäsektori hakee eväitä laman jälkeen 29.3.2010

Metsäsektorilla viimeiset vuodet ovat olleet melkoista aaltoliikettä. Korkeasuhdanteen jälkeen finanssikriisin seurauksena teollisuustuotanto romahti johtaen tehtaiden sulkemisiin ja samalla puun kysyntä heikkeni selvästi. Kantohinnat lähes puolittuivat. Metsäteollisuuden mainostamasta puupulasta korkeine hintoineen siirryttiin lähes pysähtyneeseen tilaan. Suurten metsäyritysten tuotantoa on siirtynyt edelleen kuitupuun nopean kasvun alueelle Etelä-Amerikkaan. Puun myyntiveron huojennuksesta on jäänyt valju kuva, sillä markkinatalous ei tällöin toimi ja kaupanteko menee kyttäilyksi.

Energiapuulle on kaikissa strategioissa ja suunnitelmissa arvioitu kasvavaa merkitystä. Mutta energiapuun korjuun vilkastuminen vaatii lisää puuta käyttäviä lämpölaitoksia. Tässä tarvitaan TEM:ltä investointitukipäätöksiä, takuuhintajärjestelmää eli syöttötariffia ja korjuun vilkastuminen energiapuun hinnan nousua. Sahojen lisäksi myös metsäteollisuudelle on uumoiltu tulevaisuudessa suurempaa roolia energiabisneksessä. Nähtäväksi jää sisältyykö tähän sijoitustoiminnan lisäksi kasvava tuottajan osuus.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke sai työnsä valmiiksi. Metsäkeskusten liiketoiminta eriytetään julkisista hallintotehtävistä. Metsäkeskuksista ja osasta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota syntyisi yksi valtionapuorganisaatio ja alueellista toimintaa toteuttavat asiakaslähtöiset alueyksiköt. Tapion muidenkin yksiköiden yhdistäminen Metsäntutkimuslaitokseen selvitetään. Asia edennee jo tällä vaalikaudella ja uusi organisaatio aloittanee vuoden 2012 alussa.

Hankalampi uudistus liittyy yksityismetsänomistajia metsänhoitotöissä ja puukaupassa palvelevien metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Yhdistyksiä on 113 ja ne saavat toimintaansa 27 miljoonaa euroa metsänhoitomaksuja. Näen metsänhoitoyhdistyksissä perinteisiä, myönteisiä puolia ja hyväksyn metsänhoitomaksun. Suurteollisuus vastustaa maksuja ja muitakin vastustajia on. Yhdistyksille suositellaan enemmän perinteisiä tehtäviä, joita on metsänviljely, nuoren metsän hoito, leimaukset ja työpalvelu.

Mielenkiintoinen on metsämiesten Kaarlo Aikio ja Aulis Kurtti ideoima isompien alueiden, metsästysseurojen koko, systemaattinen yhteinen metsänhoito, kaupat ja viljely. Toiminta tapahtuisi vastuuhenkilön johdolla yhteismetsän tapaan. Tällöin saataisiin synergiahyötyä, lisää hintaa puulle ja samalla kustannuksia alas. Metsät tulisi hoidettua ja pirstaleisuuskaan ei haittaisi.

Metsätilojen koko on joka tapauksessa saatava kasvamaan ja pirstoutuminen hallintaan. Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava metsätilojen sukupolvenvaihdoksen helpottaminen ja uudistus on toteutettava. Kemera-varat on saatava käytännön metsänhoitoon ja uusiutuvan energian resurssit on tultava lisänä. Metsänparannusten tuen taso on säilytettävä Koillismaalla luonnonoloista johtuen samalla tasolla kuin Itä-Lapissa.

Ilman konkreettisia toimia ja byrokratian hillintää kansallisomaisuutemme metsät ei tule hoidettua ja oman alueemmekin vahvuus hyödynnettyä. Sahat, puuteollisuus ja lämpölaitokset ovat tärkeitä työllistäjiä. Puu raaka-aineena tulee täysipainoisesti hyödyntää.

Hyvää  pääsiäistä kaikille!

 

Opettajakoulutus on säilytettävä Kajaanissa 26.3.2010

Keskustan eduskuntaryhmä vetoaa Oulun yliopiston hallitukseen ja opetusministeri Henna Virkkuseen, jotta nämä löytäisivät keinot Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminnan turvaamiseksi. Samalla toivomme ministeri Virkkuselta selkeää linjanvetoa Kajaanin opettajakoulutusyksikön olemassaololle.

Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminta on Oulun yliopiston talouden sopeuttamistoimien vuoksi joutunut vaakalaudalle. Tämä yksikkö on perinteikäs ja arvostettu opettajien kouluttaja sekä keskeinen osa Kajaanin yliopistokeskusta. Näiden lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää korkea-asteen koulutuspalveluja Kainuussa.

Uuden yliopistolain henki ja kirjaukset lupasivat rahoituksen, jossa minkään yliopiston toiminta ei siirtymäaikana vaarannu muutoksen vuoksi. Samalla Oulun yliopiston on otettava vastuu omasta taloudenhoidostaan. Yliopiston talous ei ainakaan parane lakkauttamalla yksi tuloksekkaimmista yksiköistä.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää myös tärkeänä, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun korkeakoulutusyksiköt, Oulun yliopisto sekä Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ryhtyvät tiiviiseen yhteistyöhön ja siltä pohjalta turvaavat tasa-arvoisesti monipuoliset ja laadukkaat korkeakoulupalvelut koko alueella.

Lisätietoja:

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Tuomo Hänninen, 050-511 3195

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Timo Kalli, 050-511 3037

 

Hänninen: Laki maaseutuhallinnosta muuttui halutulla tavalla 15.3.2010

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai viime torstaina valmiiksi mietinnön laiksi maaseutuhallinnon järjestämisesta. Laki oli ensimmäisessä käsittelyssä viime perjantaina ja hyväksytään tällä viikolla toisessa käsittelyssä. Alun perin tiukkarajainen hallituksen esitys muuttui halutulla tavalla joustavaksi.

Kansanedustaja Tuomo Hännisen mukaan lakiin saatiin juuri ne muutokset, jotka Koillismaan viljelijöiltä lakiesityksestä välitettiin ja paimennettiin. Lain yleis- ja yksityiskohtaisiin perusteluihin ja itse lakitekstiin tuli joustavuutta lisäävät muutokset. Maaseututoimistoa tulee hoitaa yksi toimihenkilö päätoimisesti ja häntä avustaa neljä viranhaltijaa. Yhteistoiminta-alueen voi muodostaa poikkeuksellisesti alue, jossa on alueen vakiintuneet asiointisuunnat tai palvelukokonaisuudet, vakiintunut yhteistyö maaseutuhallinnon järjestämisessä taikka erityiset maantieteelliset syyt. Lakiin sisätyy myös lausuma, jonka mukaan Suomessa sama henkilö voi hoitaa sekä hallintoviranomaisen että maksajaviranomaisen tehtäviä.

Vaikka verkkoasiointi koko ajan maataloushallinnossa lisääntyy, on näillä muutoksilla myönteinen asenteellinen vaikutus maaseudun hallintoon ja maatalousyrittäjiin. Ministeriön virkamiehet on saatu mukaan välttämättömiin joustotoimiin. Muutokset ovat kentän ja päättäjien hyvän yhteistyön tulos.

 

Keskusta kysyi erityisopetuksesta 10.2.2010

Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä toteutti laajan kyselyn koskien valmistelussa olevaa perusopetuslain muuttamista. Kysely tehtiin internetkyselynä, jossa pyydettiin esittämään arvioita ja toiveita siitä, miten erityisopetus tulevaisuudessa pitäisi toteuttaa. Erityisopetuksen muutokset ovat aiheuttaneet kuntakentällä ja opetusalan ammattilaisten kesken paljon kysymyksiä ja epäilyjäkin.

Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että kaikkein tärkein tekijä tässä tilanteessa on taloudellisten resurssien niukkuus. Useassa vastauksessa toivottiin korvamerkittyä rahaa erityisopetuksen toteuttamiseen. Lisävastuuta ei voi antaa ilman lisärahoitusta.

Kyselyyn vastanneet olivat huolissaan myös lain voimaantulon ajankohdasta. Vastauksissa ehdotettiin, että lain voimaantuloa viivästettäisiin, koska asia on vielä kesken eikä tietoa ole tarpeeksi. Kuntaliitokset ovat monessa kunnassa nyt vieneet kaiken ajan eikä uudistuksen valmisteluun ole ollut mahdollisuutta. Aikataulussa ei ole myöskään huomioitu mahdollista talousvaikutusta kunnan talousarvioon 2010 eikä lama ole hyvä aika tehdä tätä uudistusta.

Uudistus edellyttäisi myös lisää koulutusta ja se pitäisi siirtää syksyyn 2011. Lain idea on hyvä, mutta sen toteuttaminen vaatii asenteellista muutosta koko koulujärjestelmässä.

Monessa vastauksessa peräänkuulutettiin myös opettajien lisäkoulutusta, mikäli uudistus viedään läpi. Tavallinen opettaja ei muutu erityisopettajaksi pienellä lisäkoulutuksella, eikä kouluavustajilla korvata erityisopettajia.

Erityisopetuksesta kysyttiin kuntapäättäjiltä, koulujen rehtoreilta, erityisopettajilta, erityisoppilaiden huoltajilta sekä oppilaskunnan edustajilta. Kyselyn vastausprosentti oli n. 60 %. Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä oli tyytyväinen kyselyn antiin ja pitää sitä erittäin tärkeänä työkaluna lain jatkokäsittelyssä. Tätä uutta, avointa toimintatapaa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään myös muiden asioiden yhteydessä. Perusopetuslaki on parhaillaan sivistysvaliokunnassa ja kevään aikana sen käsittelyä jatketaan eduskunnassa.

Lisätietoja:

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan vpj.

Tuomo Hänninen

050–511 3195

 

Luottamus – monen asian summa 8.2.2010

Vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin viikko sitten kireissä tunnelmissa ja jälkipuheita riittää pitkäksi aikaa. Eduskunnassa puhemiehen tapa johtaa ja tiedottaa sekä yritys jyrätä hallinnon kehittämisessä ja ehkäpä perustuslain uusimisessa presidentin valtaoikeuksien kysymykset toivat jännitteitä puhemiehen vaaliin ja vaikuttivat puhemies Niinistön alhaiseen 89 äänen tulokseen.

Vuosittain puhemiehen vaalissa on annettu puolueiden asettamien ehdokkaiden ulkopuolelle 5–10 ääntä. Suljettu lippuäänestys mahdollistaa huumorin, itsekkyyden tai muun vinkeen pohjalta tapahtuvan poikkeamisen. Minulle tämä huumori ei ole vielä avautunut. Tässä vaalissa oli selvästi syvällisemmästä ilmiöstä kysymys. Luottamus puolin ja toisin taisi horjua.

Eduskunnan kansliatoimikannan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä läheltä seuraan ja osallistun edellä mainittuihin keskusteluihin. Äänestin periaatteideni pohjalta puolueiden esitysten mukaisesti, mutta hyvin aistin tunnot, joiden pohjalta poikkeavat ratkaisut suljettuun lippuun oli tehty. Tukeni puhemiehelle osaltani helpottaa avointa vaikuttamista eduskunnan hallinnossa käytävissä keskusteluissa. Pälyilyyn ja peittelyihin ei ole tarvetta.

Kireissä avauspuheissa perusteluina tuli esille puhemiehen nipotus eduskunnan määrärahoissa. Tiukat matkustusohjeet ärsyttävät kansainvälisiin asioihin suuntautuneita, paljon reissaavia edustajia. Paljon muustakin oli kysymys. Koko yhteisö on kaivannut puhemiestä rintamaan puolustamaan edustuksellista demokratiaa. Ylhäältä piikittelyn sijaan puhemiestä on toivottu samalle tasolle ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kansanvallan tyyssijan sisäistä kehittämistä ja yhteiskunnan muita kansallisia ja kansainvälisiä haasteita tulisi hoitaa yhtä jalkaa.  

Luottamusta ja monipuolista yhteistyötä tarvitaan juuri nyt, kun yhteiskuntamme pahimpia ongelmia -kasvavaa työttömyyttä, väestön ikääntymisen pulmia ja kansantalouden nopean lisävelkaantumista - lähdetään torjumaan. Erityisesti nuorten työttömyyden kasvu vaatii nopeita toimia.

 

Hänninen Oulun vaalipiirin kansanedustajien yhdyshenkilöksi 5.2.2010

Kansanedustaja Tuomo Hänninen (kesk.) on valittu Oulun vaalipiirin kansanedustajien (OLKE) yhdyshenkilöksi. OLKE on eduskunnassa toimiva epävirallinen Oulun vaalipiirin edustajien yhteistyöelin. Yhteisö toimii ajaakseen entisen Oulun läänin alueellisia etuja sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun toimijoiden suorana yhteytenä eduskuntaan.

OLKE:n toiminta jatkuu seuraavan kerran 11.2, kun Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen informoi Oulun vaalipiirin kansanedustajia eduskunnassa. Korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyen on Pohjois-Suomen kansanedustajilla ja oppilaitosten edustajilla yhteinen tilaisuus ”Osaava Pohjois-Suomi 2010-luvulla” Oulussa maaliskuun 15. päivänä.

 

Sata-komitelta hyvää pohjatyötä toimeenpantavaksi 13.1.2010

Suomalaiseen sosiaaliturvaan tullaan lähivuosina tekemään useita muutoksia. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa nyt sekavaa sosiaaliturvan verkkoa ja pitää huolta sosiaaliturvan tilasta huoltosuhteen kääntyessä huonommaksi. Selkeyttä on tavoiteltu 1980-luvulta lähtien.

Sosiaaliturvauudistuksia miettimään asetettiin kesällä 2007 Sata-komitea. Lisähaasteena komitean toimiaikana maamme taloustilanne on muuttunut dramaattisesti kansainvälisen taantuman takia, nousukaudesta on siirrytty keskelle lamaa. Huonommassa taloustilanteessa joutuvat useammat turvautumaan sosiaaliturvaan, joten muutokset tulevat vaikuttamaan moniin.

Sata-komitea luovutti joulukuussa 2009 loppumietintönsä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Komitean mietinnössä on yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan riittävyyden, kannustavuuden, selkeyttämisen ja kestävyyden parantamiseksi. Nämä ehdotukset liittyvät muun muassa perusturvan ja ansioturvan parantamiseen, työllisyyden edistämiseen, sosiaaliturvan selkeyttämiseen ja byrokratialoukkujen vähentämiseen.

Osa Sata-komitean matkan varrella esittämistä ehdotuksista on jo toteutettu. Näistä yksi on Keskustan tiukasti ajama takuueläke, joka nostaa täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön eläkettä noin 100 euroa kuukaudessa. Tuen korotus on päätetty viime vuoden kehysriihessä toteutettavaksi rapian vuoden kuluttua.

Jotta kaikkein köyhimpien peruspäivärahalla elävien tilannetta saataisiin parannettua, tulisi tuota rahaa nostaa. Hanke on kuitenkin kaatunut opposition vastustukseen. OpposiDemarit ovat sitoneet peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen yhteen eivätkä suostu nostamaan peruspäivärahaa ilman, että ansiosidonnaiseen saadaan korotus. Tähän eivät valtion rahat ole riittäneet ja pienituloisimpien kipeästi kaipaama uudistus on jäänyt tekemättä.

Sata-komitea ehdottaa yleisen asumistuen yksinkertaistamista, lopullisena tavoitteena olisi eri asumisen tukimuotojen yhdistäminen, jos se selvitystyön valmistuttua osoittautuu järkeväksi. Tästä voisi tulla helpotusta mm. pääkaupunkiseudulla suurien vuokrien ja pienen asumislisän kanssa kamppaileville opiskelijoille.

Perusturvan parantamista koskevien ehdotusten lisäksi komitean loppumietinnössä on toimeentuloturvaa ja työllistymismahdollisuuksien lisääviä esityksiä. Ne koskevat erityisesti työttömyys- ja koulutusturvaa, kuntoutusta ja työterveyshuoltoa sekä aktiivisia toimia työllisyyden edistämiseksi.

Sosiaaliturvan uudistuksissa koottaisiin myös sosiaaliturvalainsäädäntö johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena olisi myös palveluverkoston järkevöittäminen: asiakkaan tulee saada kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdessä pisteessä ja sähköisten järjestelmien kautta viivytyksettömästi oikealle viranomaiselle.

Komitean loppuraportti ja sen monet päätökset ovat jääneet valitettavan vähälle huomiolle. Vuodenvaihteen muu tohina, laman syveneminen työttömyyden rajuna kasvuna sekä pääministeri Vanhasen ilmoitus luopua Keskustan puheenjohtajuudesta ovat vieneet huomiota ja palstatilaa tärkeältä työltä. Sosiaaliturvan selkeyttämisessä on päästävä sanoista tekoihin. Loppumietinnön linjauksia on päättäväisesti ruvettava nyt toteuttamaan.

 

Erä- ja luontokansa hiljentyy joulun viettoon 21.12.2009

Suomessa on metsästetty jo ennen kuin ensimmäiset vakinaiset asukkaat asettuivat maamme kamaralle. Metsästys ja kalastus pitivät ihmiset ruoassa ja lämpimästi vaatetettuina ja riistalla olikin keskeinen sija suomalaisten ruokapöydissä aina 1800-luvun alkupuolelle asti. Metsästystä ei vielä tuolloin säännelty riistakantoja silmällä pitäen, minkä seurauksena suurpedot metsästettiin Suomesta lähes sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Riistakannat romahtivatkin alhaisemmalle kuin koskaan aiemmin. Järjestäytyneen metsästyksen alku ajoittuu juuri tuohon aikaan, vuoteen 1865, jolloin perustettiin maamme ensimmäinen metsästysseura. Metsästyssuunnitelmat tuottivatkin tulosta ja kannat alkoivat toipua. Koillismaalle metsästysseuroja perustettiin vasta 100 vuotta myöhemmin 1960-luvulta alkaen.

Aikojen saatossa myös metsästyksen luonne on muuttunut. Alkujaan ihmisten pääelinkeinona ollut metsästys muuttui ensin sivuelinkeinoksi ja lopulta suosituksi harrastukseksi. Nykyään tätä, meille niin läheistä harrastusta, pyöritetään ansiokkaasti metsästysseurojen kautta. Metsästysseuroilla on koko niiden historian ajan ollut tärkeä tehtävä mahdollistaa maaseudun asukkaille järjestäytynyttä ja monipuolista eränkäyntiä. Viime vuosina jahtiporukoihin enenevässä määrin ovat löytäneet tytöt ja naiset.

Metsästysseuroista huolimatta moni suomalainen metsästää usein yksin koiran kanssa. Koirilla on metsästyksessä jahtiväen keski-iän noustessa yhä suurempi merkitys ja palveluskoirat tekevät yhä vaativampia tehtäviä pelastus-, vartiointi- ja opastustehtävissä. Lisäksi kiireisessä ja kuluttavassa elämän arjessa koirilla on tärkeä sosiaalinen tehtävä. Koira on perheenjäsen ja aivan liian usein koira on paitsi luotettavin, mutta myös usealle ainut ystävä ja elämänkaveri. Uskollinen ystävä pitää elämää koossa.

Meillä eduskunnassa oli juuri käsitteillä laki, joka vaikuttaa näiden mainioiden metsästyskumppaneiden hoivaan. Uusi eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan nyt marraskuun alussa. Lain tavoitteena on turvata kuntien eläinlääkäripalvelujen saatavuus, laatu sekä yksityisten palveluiden toimintaedellytykset ja valvonta. Parasta uudessa laissa on se, että hyötyeläinten eläinlääkinnälle saadaan selkeä ja hyvin resursoitu järjestelmä. Laki vaikuttanee välillisesti eläinlääkäreiden työoloja keventävästi ja samalla työssä jaksamista parantavasti.

Uuden lain mukana päivystys eriytyy hyötyeläinten ja pieneläinten osalta. Laissa sanotaan, että muille kotieläimille kuin hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut olisi järjestettävä vain silloin, jos näitä palveluita ei ole muutoin yhteistoiminta-alueella saatavilla. Suuremmissa kunnissahan tämä ei ole ongelma kattavan yksityisen tarjonnan takia. Hankalampi on pieneläinten tilanne pienissä kunnissa ja harvaan asutuilla alueilla, jossa eläinlääkintä kokonaisuudessa toteutuu kunnallisen järjestelmän kautta. Mikä on palvelun taso ja eläinlääkinnän laatu, kun palvelujen kysyntä on rajallista ja kilpailua ei juuri tarjonnassa ole? Tilanne voi olla heikko myös kunnissa, joissa kuntakoko ja eläinten määrä on pahimmoilleen suuri. Kunnallista peruspalvelua ei ole, mutta yksityisiäkään palveluja ei verkkaisen kysynnän vuoksi synny. Mistä asti palvelut silloin haetaan?

Eräväkeä on kesästä lähtien kuumentanut hallituksen esitys aselain uudistamisesta. Alkuaan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmista liikkeelle lähtenyttä uudistusta on moitittu huonosta valmistelusta ja muun muassa perustuslain vastaisuudesta, kun lakiesityksen mukaan hakijan tulee kuulua kaksi vuotta ampuma- tai metsästysseuraan luvan ehtona. Vertaamalla jo pitempään ollutta asehankinnan käytäntöä ja tätä esitystä, en näe niin suurta uhkaa kuin järjestöväki. Harrastamista on edellytetty ja luotettavan henkilön lausunto on lupaan tarvittu 1970-luvullakin. Rinnakkaisluvan voi nuori saada jokseenkin nykyisellä tavalla. Kynnystä harrastaa metsästystä tai ammuntaa ei saa nostaa, mutta nuo koulusurmat ja viikonloppuisin perheissä tapahtuva väkivalta vaativat toimia. Lakia voidaan alkukeväällä hallintovaliokunnassa vielä hioa ja säätää toimivaksi kokonaisuudeksi. Meillä kaikilla on oma vastuumme turvallisuudessa.

Luonnonsuojelulain uusiminen on myös eduskunnan käsittelyssä. Kansallis- ja luonnonpuistot kuuluvat Metsähallituksen luontopalvelujen hallintoon. Nyt lokakuussa julkaistiin kansallispuistojen ja retkeilyalueilla käyneiden rahankäyttöön liittyvä selvitys. Aluetaloudellisesti vaikuttavin on Oulangan kansallispuisto, jossa vuonna 2008 oli 163 000 kävijää ja nämä käyttivät yhteensä 14,3 miljoonaa euroa ja tulovaikutus oli 6,3 miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus on yli 180 henkilötyövuotta. Mikäli yhteistyö Paanajärven puiston kanssa saataisiin maksimaaliseksi viisumivapaudella ja kehittämällä palveluja naapurin puolella ja toisaalta kunnostamalla ja päällystämällä Liikasen tie voisi kasvu ja kehitys olla Oulangan kansallispuistolla huikea.

Budjettikeskustelussa toivoin luonnonsuojelulain uusimista hengessä, jossa yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisen väestön ja elinkeinojen kanssa olisi jouhevaa. Oulangan osalta matkailun ja porotalouden sekä metsästyksen ja kalastuksen tarpeet tulisi ottaa huomioon. Paljosta ei tarvitsisi tinkiä, pieniä muutoksia kulkemiseen ja raatelevien petojen poistamisessa. Juuri äsken raatelevan ilveksen jahti päättyi puiston rajalle.

Metsästys Suomessa on ainutlaatuista. Kun monissa maissa metsästys on yläluokkien ylellinen harrastus, niin meillä Suomessa metsästys on tasa-arvoista. Jokaisella on mahdollisuus taloudellisesta tilanteesta välittämättä jahtiin. Lisäksi Suomessa metsästys on aina ollut osa laajempaa eränkäyntikulttuuria, johon kuuluvat metsästyksen lisäksi kalastus sekä sienien ja marjojen keruu. Eränkäynti on elämäntapa, jossa luonnosta monipuolisesti ja kestävällä tavalla.

Nyt on aika unohtaa eränkäynti ja pohtia elämän syviä kysymyksiä ja arvoja. Kiitän yhteistyöstä kuluneena vuotena sekä toivotan kaikille rauhallista joulua ja monimuotoista luontovuotta  2010!

 

Kaksi kautta päihde- ja raittiusasiaa 21.12.2009

Vuoden vaihteessa päättyy yksi mielenkiintoinen vaihe kansanedustajan urallani. Valtioneuvosto nimitti vuonna 2004 uuden sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan (PRANK) ja minut sen puheenjohtajaksi. Jatkoin puheenjohtajana myös tällä vaalikaudella. Kahden kolmivuotiskauden jälkeen onkin aika siirtää vetovastuu muille.

Neuvottelukunnan tehtävänä on sosiaali- ja terveysministeriön apuna seurata päihdetilannetta Suomessa. Lisäksi kiinnitämme huomiota päihteiden tuontiin ulkomailta ja tuontimaiden tilanteeseen. Asiantuntijakuulemisten ja teettämiemme selvitysten pohjalta otamme sitten kantaa ja teemme toimenpide-ehdotuksia STM:lle, kunnille ja muille päihdeasioiden parissa työskenteleville tahoille.

Puheenjohtajakauden aikana olemme pyrkineet terävöittämään PRANK:n toimintaa. Olemme ottaneet välillä kärkevästikin kantaa havaitsemiimme ongelmakohtiin. Viimeksi aiheenamme olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen irtisanomiset ja päihdepalvelujen kirjavuus kunnissa. Kauteni aikana uutena aiheena asialistoillemme on tullut peliriippuvuus ja myös tupakkakysymykset ovat palanneet käsittelyyn.

Alkoholipolitiikassa juuri tähän jaksoon ajoittuu ensin EU:n laajenemisen vuoksi tehty alkoholiveron lasku ja kasvaneiden haittojen vuoksi veronkohottaminen vaiheittain. Liberaalin vaiheen jälkeen on alkoholipolitiikassa löydetty yhteinen näkemys mennä eteenpäin. Suhteessa alkoholiin on nuorten osalta tullut viime aikoina myönteistäkin palautetta.

Huumetilannetta käsitellessämme neuvottelukunnan alkutaipaleella muistan, kuinka kylmänväreet liikkuivat selkärangassa johtuen ristiriidasta, joka tuli kulkiessani asuinkadullani Helsinginkadulla ja toisaalta kuunnellessani asiantuntijoiden puheita myönteisestä huumekehityksestä. Vaikka huumeraportit edelleenkin kauhistuttavat, niin nyt uskon vakiintuneen huumepolitiikan tuottavan panostusten myötä muihin maihin verraten hyviä tuloksia.

Tyydytyksen tunne on tullut siitä, että olemme olleet oikeaan aikaan oikealla asialla, kun muutamia kannanottojamme on käytetty lähteinä valiokunnissa ja näistä teemoista käytävässä keskustelussa.  Nuorten alkoholin käyttöön liittyvä mielikuvamainonta, päihdepalvelujen rahoitus, alkoholitutkimus ja peliriippuvuuden kasvun hillitseminen ovat nousseet yleiseksikin puheenaiheeksi.

Myönteisenä olen kokenut myös aktiivisen osanoton kokouksiin. Neuvottelukunnan työssä on aikaisemmin ollut kausia, jolloin kokouksia ei ole pidetty lainkaan. Kokouksiimme on osallistunut 60–85 prosenttia kiireisistä jäsenistä ja asiantuntijoista. Ajankuluksi tai pienten kokouspalkkioiden persoudella etelään ei ole lähdetty.

Tämä työ on hyvä rajata kahteen kauteen, jotta työskentely ei lähde toistamaan itseään. Kauden päättyessä olen kiitollinen siitä, että olen päässyt tutustumaan vaikean sosiaalipolitiikan lohkon aihepiireihin ja asiantuntijoihin. Kaikkien elämä ei ole helppoa ja se valitettavasti tänäkin jouluna tulee esiin. Haastavasta aiheesta huolimatta neuvottelukunnan työ on ollut myönteinen ja avartava kokemus.

Lopuksi toivotan kaikille lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Vuotta 2010.

 

Metsästys on virkistystä ja vastuun kantamista 16.12.2009

Vaikka metsästyskausi kyyhkyjen, karhun ja sorsastuksen osalta on jo alkanut, syyskuun alusta jahtikausi monen osalta käynnistyy. Suomalaiset metsät täyttyvät maastoasuisista ja myöhemmin oranssiliivisistä miehistä ja naisista. Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon.

Metsästäjien lukumäärä on kaupungistumisesta huolimatta koko ajan kasvanut. Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä nousee vuosittain 2000–3000:lla ja nyt maassamme on yli 300 000 metsästäjää eli 6 prosenttia väestöstä. Väkilukuun nähden Suomessa on metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Metsästäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista ja myös naiset ovat tulleet entistä aktiivisemmin harrastuksen pariin. Naismetsästäjiä on nykyään jo yli 15 000 eli 5 prosenttia jahtiväestä.

Metsästysoikeus kuuluu Suomessa pääsääntöisesti maanomistajalle, mutta maanomistaja voi kuitenkin vuokrata metsästysoikeutensa toiselle. Vuokraajina ovat yleensä metsästäjien muodostamat metsästysseurat. Metsästysseurat huolehtivat alueensa metsästyksen käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta, riistakantojen laskennoista sekä metsästyksen vartioinnista. Tämän työn ohessa ne huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästi ja luonnonmukaisesti käyttävät uusiutuvia luonnonvarojamme. Heikon kanalintukannan vuoksi lintumetsästys on juuri nyt tarkasti kiintiöity ja osa linnuista on kokonaan rauhoitettu. Hirvenmetsästyksessä on riistanhoitopiirissämme myönnetty suuri lupamäärä.

Metsästys ei ole vain syksyistä luonnossa samoamista vaan siihen liittyy myös vastuunkantaminen yhteiskunnasta. Tänä vuonna perustettiin metsästäjien VPK eli Suurriistavirka-apu, SRVA. Tämä uusi organisaatio antaa poliisille virka-apua ihmisen ja suurriistan välille syntyvien konfliktitilanteiden hoitamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden hirvien jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä apu tulee viranomaisille tarpeen, koska poliisin paikallistuntemus on vähentynyt poliisi- ja hätäkeskusorganisaatioissa tapahtuneiden muutosten takia. Samanaikaisesti myös hirvieläinkolarien määrä on noussut lähes 5000:een, joten työtä vapaaehtoisilla riittää.

Tämän jahtikauden aikana eduskunnassa käsitellään muutamia eräharrastajia koskettavia asioita. Eduskunnalle kesäkuun lopussa annetussa hallituksen esityksessä rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta. Ehtona ostoluvalle on 20 vuoden ikä ja kahden vuoden ammunnan harrastaminen. Metsästyksen osalta hankkimisluvan saa, kun on täyttänyt 18 vuotta ja huoltajien suostumuksella voisi 15-vuotias saada rinnakkaisluvan metsästysaseeseen.

Eläinlääkinnän kokonaisuudistuksessa päivystys on eriytymässä hyötyeläinten ja pieneläinten osalta. Koiraharrastajien osalta mietityttää palvelujen järjestäminen harvaan asutulla alueella sekä eläinlääkinnän palvelun laatu ja hintataso eri tilanteissa.

 

Haastan koko maakunnan oman yliopistomme tueksi, 13.12.2009

Kun yli viisi vuosikymmentä sitten ajettiin Maalaisliiton johdolla yliopistoa Ouluun, ei moni uskonut hankkeeseen tai sen menestykseen. Vuosien varrella Oulun yliopisto on lunastanut paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä ja kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi yliopistoksi. Oma yliopisto on maakunnan jalokivi. Se on nuorille korkeatasoinen opinahjo ja kouluttaa alueen yrityksille ja julkiselle sektorille osaavia ammattilaisia. Vaikutusalueena monialaisuuden vuoksi on  koko Pohjois-Suomi.

Yliopistouudistus tällä vaalikaudella käynnistyi korkeakoulujen rakennetyöryhmän työllä pari vuotta sitten ja tämä työ etenee ensi keväänä OPM:n ja oppilaitosten valmistelemalla rakenneuudistuksen toimenpideohjelmalla. Rakenneuudistukseen liittyen muodostui yhteistyötä eri oppilaitosten kesken. Oulussa muodostui oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yksityissektorin kesken triplehelix eli kolmoiskierre. Idässä Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä syntyi Itä-Suomen yliopisto.

Uusi yliopistolaki säädettiin viime keväänä ja uudistuksessa yliopistojen autonomiaa lisättiin. Suurin osa yliopistoista muuttui valtion tilivirastosta julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi. Myös pari säätiöyliopistoa syntyi. Uudistuksessa yliopiston hallinto muuttui ja hallitukseen tuli ulkopuolisia jäseniä vähintään 40 prosenttia. Hallituksen puheenjohtaja on ulkopuolinen.

Rahoituksen osalta sekä perusrahoitus että tulosrahoitus tulevat valtiolta. Tulosrahoitus uudistuu koulutuksen laatua hieman painottavammaksi. Uuden lain myötä yliopistolle tuli mahdolliseksi kerätä myös yksityisiä pääomia ja valtio on sitoutunut sijoittamaan pääomaa suhteessa 5:2 yksityiseen pääomaan nähden. Rahaston tuottoa voidaan aikanaan käyttää kehittämiseen. Oulun yliopistolla tavoitteena on kerätä alueelta 20 miljoonaa euroa. Tässä keräyksessä taloudellisen tilanteen vuoksi on ollut hankaluuksia.

Yliopistouudistuksen heikkoudeksi on muodostumassa rahoitus. Julkisoikeudellisten yliopistojen rahoitus on muun muassa tuottavuusohjelman vuoksi laskemassa edelliseen vuoteen nähden. Aalto-yliopiston poikkeuksellisen korkea rahoitus sovittiin jo uudistuksen alkuvaiheessa. Muille yliopistoille rahoitus on ollut pettymys ja VM:n sekoilu työttömyysvakuutusmaksujen resursoinnissa on vaikeuttanut rahoitusjärjestelyjä. Budjettiin eduskunnan lisäämä 6 miljoonan euroa ei ratkaise ongelmaa. Perustuslakivaliokunta pohtii vielä esitetyn työttömyysvakuutuksen rahoituksen oikeudellisuutta.

Tässä tilanteessa uuden yliopistolain suhteen on huolestuneita kommentteja erityisesti Oulun yliopiston taloudellisesta tilanteesta. Opetusministeri ja valtiosihteeri viittaavat rahoitusongelmista puhuttaessa Oulun yliopiston tutkintorakenteeseen ja henkilöstön määrään. Vastakaikua erityistoimiin emme ole saaneet. Huolestuttavaa on, että rahoitusongelmat heijastuvat myös Kajaanin yliopistokeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Uudessa laissa yliopistokeskusten rahoituksen osalta on tarkat kirjaukset.

Maakunnan ja kaikkien sen tahojen on nyt katsottava tulevaisuuteen. Koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta eli osaamiskolmio kokonaisuudessaan on pienen maan ja maakuntien menestyksen avain. Oulun yliopisto on, kuten alussa totesin, alueemme koulutuksellinen kärki. Triplehelixin mukaisesti nyt tarvitaan julkisyhteisöt kunnat etunenässä, yksityinen elinkeinoelämä ja yksityiset henkilöt - meidät kaikki – mukaan rahoituksellisten tavoitteiden toteutumiseksi. Hyviä esimerkkejä yritysten panostuksista on muun muassa Savosta.

Tiivistä yhteistyötä muutenkin on jatkettava yliopiston edustajien ja eri päättäjätahojen välillä. Yliopistouudistus ei saa kompastua arvovaltakysymyksiin. Tasapuolisuutta rahoituksessa sekä kehittämistoimia yhteisöissä ja hallinnossa uudistus vielä vaatii. Tehdään nyt oma osuutemme Oulun yliopiston yksityisen rahoituksen kokoamisessa.

 

Ammatillisella koulutuksella on vetovoimaa ja resursseja, 5.12.2009

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt oleellisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Oppilaspulan ajasta on siirrytty koulutukseen hakeutumisen sumaan. Kehitykseen ovat vaikuttaneet monet tekijät: Koulutuksen laatua on määrätietoisesti kehitetty ja viime vuosina selkeitä tuloksia on alkanut näkyä. Opintojen rakennetta on uudistettu valmistamaan opiskelijoita paremmin työelämään. Käytännössä tämä tarkoittaa työelämäjaksojen pidentämistä ja parantamista.

Ammatilliseen koulutuksen vetovoimaa on lisännyt myös akateemisen työttömyyden kääntyminen nousuun. Työllistyminen ammatillisen koulutuksen jälkeen on hyvien työharjoittelujaksojen jälkeen jouhevaa. Kaiken tämän ohelle ammatillisen koulutuksen arvostus on yleisesti nousussa. Ammattitaitajakisat kansallisesti ja kansainväliset Skills-kisat ovat osaltaan tukeneet kehitystä sekä madaltaneet kynnystä tulla parantamaan kädentaitoja ja ammattitaitoa.

Jotta kansalaisten korkeasta koulutustasosta on Suomelle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee nuoria kouluttaa kattavasti ja tarpeiden mukaan eri aloille. Tämä tarkoittaa aloituspaikkamäärien järkevöittämistä. Tällä hetkellä muutamista ammattilaisista on ylitarjontaa enkä näe järkeväksi työttömäksi kouluttamista. Tämän takia aloituspaikkoja on elinkeinoelämän tarpeen ja kasvaneen kysynnän vuoksi lisätty toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen noin 8 000  tällä vaalikaudella. Tämä on edellyttänyt myös lisäresursseja. Ensi vuoden rahoitus on toisella asteella kasvamassa 4 prosenttia ja aikuiskoulutuksessa 6 prosenttia. Lisäksi TEM:n rahoitus talouden taantuman vuoksi on ensi vuonna poikkeuksellisen korkea. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ovat kehittyneet hyvin.

Niitä nuoria varten, joilla ei ole peruskoulun jälkeen koulutuspaikkaa eikä tietoa omasta alasta, on vakinaistettu kokeilujen pohjalta tänä syksyn ammattistartti. Tässä nuori käytäntöpainotteisessa koulutuksessa voi perehtyä eri aloihin ja samalla parantaa omia valmiuksiaan. Sopivan alan löydyttyä hän joustavasti voi ruveta suorittamaan kursseja ja koko tutkintoa.

Marraskuun lopulla olin mukana ammatillisen koulutuksen neuvottelupäivillä Kajaanissa ja toimin avauspäivän seminaarin puheenjohtajana. Tilaisuudessa Kainuun ammattiopisto sai valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon. Hienoa oli myös se, että tässä tilaisuudessa olivat paikalla Koulutuksen järjestäjien eli KJY:n edustajat ja Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liiton jäsenten edustajat. Ensimmäistä kertaa yhteisillä neuvottelupäivillä.

Haluan vielä onnitella Kainuun Ammattiopistoa hyvästä tuloksesta! Toivottavasti täällä Kuusamossa saavutetaan pikapuolin oppilaitoksen laatujärjestelmien periaatteilla sama taso. Muutenkin hykerrellen seurasin ilmapiiriä ja koko ammatillisen koulutuksen kuvaa. Olemme edenneet juuri omien tavoitteidenkin mukaisesti ja olen voinut vaikuttaa kehitykseen. Toki haasteitakin tulee riittämään.

 

Yliopiston perusrahoitus turvattava ilman lukukausimaksuja, 2.12.2009 

Vihreiden kansanedustaja Erkki Pulliainen on väittänyt (Kaleva 2.12.09), että Keskusta on ajamassa Suomeen lukukausimaksuja yliopistoihin. Tavoitteena Keskustalla on Pulliaisen sanoin pudottaa "maksukyvyttömien kakarat pois yliopisto-opinnoista".

Keskustalaisen sivistyspolitiikan tavoitteena on aina ollut koko maanlaajuinen koulutuksellinen tasa-arvo. Aina Alkion ajoista tähän päivään on Keskustan mielestä jokaisella torpan tytöllä ja pojalla ollut oltava oikeus ja mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin tahtoa vain riittää. Siksi Keskusta oli mm. ajamassa yliopistoa Ouluun ja Pohjois-Suomeen. Tästä periaatteesta pidämme edelleen tiukasti kiinni. Keskusta ei tule hyväksymään lukukausimaksuja yliopistoihin.

Tämän hallituksen aikana on sovittu EU- ja ETA –alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilusta yhdessä Vihreiden kanssa. Uudistuksella on haluttu tukea yliopistojen toivomusta koulutusviennin mahdollistamiseksi. Pulliainen puree siis omaa puoluettaan nilkkaan Kalevan väitteillään. Missään vaiheessa Keskusta ei ole julistanut tavoitteekseen kokeilun ulottamista suomalaisiin opiskelijoihin, kuten Pulliainen kirjoituksessaan väittää.

Voimme perustellusti olla ylpeitä suomalaisen koulutuspolitiikan tähänastisista saavutuksista. Hyvään oloon ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua vaan on huomioitava tämän päivän haasteet: miten uudistamme koulutusjärjestelmäämme ikäluokkien pienentyessä niin, että Suomi ja suomalaiset menestyvät myös tämän vuosituhannen olosuhteissa, kun ajatukset, ihmiset, pääomat ja tavarat kulkevat vapaasti rajojen yli.

Keskusta aikoo pitää kiinni maankattavasta korkeakoulujärjestelmästä. Oulun yliopistoa Keskustan johdolla perustettaessa hanketta kummasteltiin. Nyt kukaan ei kyseenalaista yliopiston merkitystä koko Pohjois-Suomelle. Koko syksyn Keskustan edustajat ovat hartiavoimin tehneet töitä yliopistojen rahoituksen turvaamiseksi. Edustaja Pulliaiselta olemme lähinnä kuulleet letkautuksia asian tiimoilta.

 

Hotel Kuusamo 01.12.2009

Dear international guests, ladies and gentlemen.

There is a fast environmental, economical and geopolitical change going on in the northern parts of the Earth. This change means quick transformation in the profile of the arctic areas. I believe that the meaning and importance of the area for Finland will increase. There for I find it very important that we define clear political goals and resources for the arctic co-operation.

One major goal of the arctic cooperation is to improve the living conditions and position of the Sámi and others living in the region. The arctic area consists of the northern parts of Iceland, Canada, Norway, Sweden, Finland, Denmark, Russia and the USA. There are about 4 million people living in the region and the area covers 8 per cent of the Earth which makes it almost four times as big as the whole Europe. The gross production of the Arctic is about 230 billion US dollars.

In most of the arctic area countries the capital and the centre of the economic life is geographically far from the northern parts. Iceland is the only country that is as a whole in the arctic region. The distances to the neighbouring countries are often shorter then to the other sides of ones own land. This means that the movement of people and products has to be smooth between different countries.

Movement between the Nordic countries is easy as well as the movement between Canada and the USA. But the big problem lies between Europe and North America. Border formalities between Russia and other countries are heavy and take way too long. In order to deepen the co-operation between the arctic countries the border formalities and the visa practise has to become lighter.

Hyvä seminaariyleisö

Eläinlääkinnän yhteistyöhön liittyen Suomessa uudistetaan väliportaan hallinto. Lainsäädäntöä viimeistellään ja työryhmät ovat valmistelleet muutosta käytännössä. Lääninhallitus ja muita piiritason organisaatioita muuttuu vuoden vaihteessa AVI- ja ELY-virastoiksi ja myös maaherran virka entisessä muodossa on jäämässä pois. Eliön rakenteeseen verraten voisin todeta, että nyt luodaan luusto rangaksi eliölle ja käytännön toimilla vahvistuu ja muotoutuu lihaksisto. Omat asiantuntijat kertovat tämän uudistuksen yksityiskohdista seminaarin aikana.

Pohjois-Suomesta kulki 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Kuusamon kautta Vienanmerelle kauppatie, jota pitkin siirtyi luonnontuotteita ja viljaa muun muassa Ouluun ja Rovaniemelle. Samalla tapahtui vilkasta kulttuurivaihtoa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kauppatie sulkeutui ja vähän myöhemmin, 70 vuotta sitten käytiin ankaria taisteluja – aivan kuten tiedotusvälineistä olemme juuri lukeneet ja nähneet – Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä. Menetykset rajan molemmin puolin toisessa maailmansodassa olivat suuria.

Presidentti Urho Kekkosen kaudella toteutui kaksi suurta rakennushanketta lähialueella. Pääjärven rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla ja Kostamuksen rakentaminen vähän etelänpänä hieman myöhemmin. Puuta on tuotu sahoillemme runsaasti lähialueella.

Perestroikan merkeissä myönteinen kanssakäyminen erityisesti kolmannen sektorin järjestöjen toimesta kehittyi vilkkaaksi. Seminaarin järjestäjän Sauli Laaksosen johdolla kunnostimme 1990-luvun alussa maatilan Tuhkalaan Vova Timosen perheelle. Tila toimi aktiivitilana tähän vuoteen saakka ja kymmeniä viljelijöitä ja useita traktoreita oli talkoissa mukana.

Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi yhteistyötä on tehty lähialueyhteistyönä Tacis- ja Interreg-rahoituksilla. Maakuntaneuvos Pauli Saapunki ja maaherra Eino Siuruainen ovat ansioituneet Barentsin neuvoston toiminnassa.

Mahdollisuudet aiemman Vienan meren kauppatien kaltaiseen toimintaan ovat uusin tuottein ja palveluksin. Vienan ja Luoteis-Venäjän upea luonto houkuttelee vielä vuosittain kymmeniä, ellei satoja tuhansia kävijöitä. Eläinlääkinnän osalta meidän on varauduttava tähän kehitykseen.

Arvoisa yleisö

Miellyttävä tehtäväni on tuoda tähän tilaisuuteen valtiovallan ja Suomen eduskunnan tervehdys. On hienoa nähdä eläinlääkinnän henkilöt yhdessä koolla kehittämässä alan järjestelyjä. toivotan menestystä seminaarille ja mukavia hetkiä Kuusamossa. Olette tervetulleita Kuusamoon.

 

Reserviläisjärjestöjen 50-vuotisjuhla, Taivalkoski 21.11.2009

Arvoisat reserviläiset ja juhlavieraat!

Kiitän lämpimästi kutsusta tulla esittämään valtiovallan tervehdys arvokkaaseen juhlaanne.

Reilun viikon päästä tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan ensimmäisistä, aamulla ammutuista laukauksista. Vaikka uhkaavia tapahtumia oli koettu pitkin syksyä -39, yllätti sota monet suomalaiset. Kaikki eivät uskoneet todeksi sodan mahdollisuutta silloinkaan kun Neuvostojoukot ylittivät rajan ja punatähdillä varustettuja lentokoneita alkoi kaarrella kaupunkiemme yllä. Tarina kertoo, että kun venäläiset pommikoneet lensivät talvisodan syttymispäivänä matalalla Helsingin Bulevardin yli, osa ihmisistä vilkutti niille. Pian he juoksivat pakoon kun pommit alkoivat putoilla. Kaikilla meistä on esi-isiltä välittynyttä tietoa sodan alkamisesta ja monella myös evakkoon lähdöstä rajakylistä.

Ylivoimasta ja heikosta varustuksesta huolimatta suomalaiset onnistuivat puolustustaistelussaan ja löivät neuvostoliittolaiset joukot mm. Taipaleessa, Summassa ja Kollaalla. Sota, jonka piti olla Neuvostojoukoille paraatimarssi, muuttui heille painajaiseksi. 

Meille pohjoissuomalaisille uhkaavin tilanne talvisodan aikana syntyi, kun Neuvostoliitto alkoi toteuttaa suunnitelmaansa katkaista Suomi kapeimmalta kohdalta kahtia. Joulukuussa -39 käytiin taisteluita muun muassa Suomussalmen Alassalmella – isänikin on osoittanut taistelutantereita -  ja ratkaiseva taistelu vuodenvaihteessa Raatteentiellä, jossa suomalaisten mottitaktiikka osoitti toimivuutensa. Suomussalmen taistelut vaativat myös monen koillismaalaisen hengen.

Vaikka talvisodan kuukausista on kulunut jo seitsemän vuosikymmentä, ei sodan opetusta saa unohtaa. Talvisota osoitti miten nopeasti tilanteet voivat muuttua ja miten pieni Suomi voi joutua ilman omaa syytään maailmanpolitiikan melskeisiin syrjäisestä sijainnistaan huolimatta. Tämän hetkinen turvallisuus- ja geopoliittinen tilanne Suomessa on rauhaisa, mutta maamme tulee silti varautua tuntematonta tulevaisuutta varten.

Viime keväänä käsiteltiin viimeksi eduskunnassa valtioneuvoston valmistelemaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Selonteko perustui parlamentaarisesti valmistellulle turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raportille. Selonteon tarkoituksena on antaa luotettava pohja puolustusvoimien pitkäntähtäimen suunnittelulle. Tavoitteena oli kolmen suurimman puolueen poliittinen konsensus, koska selonteko viivaa tulevaisuutta nykyistä vaalikautta ja hallituspohjaa pidemmälle. Vaikka puheita selontekomenettelyn tarpeettomuudesta on lausuttu, näen tärkeänä tämän parlamentaarisen ja perinteisen prosessin jatkumisen. Tässä eduskunta päättää Suomen linjasta.

Selonteossa ei oteta kantaa Suomen liittymiselle Natoon. Suomi on nykyään tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa, mutta liittoumaan liittyminen on kokonaan toinen asia. Mielestäni nykyinen järjestelmä toimii hyvin ja tuottaa kustannustehokkaasti hyviä tuloksia. Meillä ei ole myöskään turvallisuusvajetta, joka on ollut tyypillinen Naton viimeaikaisissa laajentumisissa. Näin ollen Nato-jäsenyys ei ole Suomelle tällä hetkellä ajankohtainen kysymys.

Nykyisen linjan jatkuminen edistää paremmin Barentsin neuvoston työtä ja juuri tällä viikolla eduskunnassa käsiteltyä arktisten alueiden yhteistyötä. Taloudellisessa ja muussakin lähialueyhteistyössä näen suuria mahdollisuuksia. Ne ovat mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät erityisesti yritystoimintaa ja aluetaloutta Pohjois-Suomessa. Ihanteenani välkkyy vanhan Vienan kauppatien elpyminen tämän ajan tuottein ja palveluin tapahtuvaksi taloudelliseksi yhteistyöksi. Hyvänä muistona ja perinteenä tuosta vanhasta kauppatiestä on maineikas Jalavan Kauppa pitäjänne keskustassa. 

Arvoisat kuulijat!

Näen reserviläistoiminnan yhdeksi kulmakiveksi maanpuolustustahdon vahvistamisessa. Suomen puolustuksen lähtökohdan tulee olla yleinen asevelvollisuus. En koe realistiseksi mahdollisuudeksi sellaista mallia, jossa vain motivoituneet ja halukkaat suorittaisivat asepalveluksen. Suomen tulee harjoittaa vakautta lisäävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen lisäksi maallamme tulee olla oma, uskottavat puolustus, joka muodostuu yleisestä asevelvollisuudesta ja aluepuolustuksesta. Suomella on oltava kyky koko maan puolustamiseen.

Reserviläistoimintaa lähellä on EU:n kriisinhallinta, joka on Euroopan yhdentymisessä ehkä parhaiten kehittynyt ja vaikuttava järjestely. Lukuisia kriisipesäkkeitä erityisesti Balkanilla on pystytty hillitsemään ja rauhaa turvaamaan. Koskettavan kuvauksen kriisinhallintajoukkojen toiminnasta sain viime tiistaina oman maanpuolustuskurssini – MPK 170 – kurssitapaamisessa, kun kurssikaverimme everstiluutnantti Ahti Kurvinen kertoi Afganistanin presidentinvaaleja turvaamassa olleiden joukkojen toiminnasta. Ahti oli pohjoismaisen komppanian varapäällikkö. Samalla saadaan arvokasta kokemusta joukkojen ja kaluston toiminnasta vaikeissa oloissa. Näissä kriisinhallinnan tehtävissä suomalaiset sotilaat ovat tuoneet mainetta maallemme. EU:n puolustusyhteistyötä on kriisinhallinnassa kehitetty ja kaluston yhteensopivuuden välttämättömyys myös Nato-kaluston kanssa on tullut esille.

Arvoisa juhlaväki

Kunniatehtäväni on tuoda tähän tilaisuuteen valtiovallan tervehdys. Kiitän lämpimästi reserviläisjärjestöjä alueemme ja maamme puolustuskyvyn hyväksi tekemästänne arvokkaasta työstä sekä onnittelen 50-vuotisjuhlan johdosta. Itsenäisyys ja turvallisuus ovat arvoja, joita maassamme vauvasta vaariin – ulkomaillakin - arvostetaan. Näiden hyväksi työsarkaa ja haasteellista tehtävää Taivalkosken reserviläisjärjestöillä myös vastaisuudessa on.

 

Hänninen: Kiitämällä vaaditaan Mouruniemen suojelua, 6.11.2009

Viime kesänä ja jo aikaisemmin tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt esineistöä ja aineistoa, jotka viittaavat vanhaan asutukseen. Niemessä on myös entinen peurahauta.

Tämä noin 3,5 hehtaarin Mouruniemen tila on valtion omistuksessa. Se on ollut aikaisemmin tielaitoksen hallussa, mutta siirtynyt 1990-luvulla Metsähallituksen / Laatumaan haltuun. Laatumaassa on tehty valmisteluja tilan myymiseksi.

Kiitämällä toimivat järjestöt, kalastusalueen osakaskunta, maamiesseura, metsästysseura, Keskustan paikallisyhdistys ja Kaarelan metsätiekunta sekä paikallinen vakinaisesti asuva ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat vaativat yksimielisesti Mouruniemen tilan suojelua. 

Edellä mainittujen järjestöjen puheenjohtajien ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajien edustajien on jätetty juuri Metsähallitus/Laatumaa, Ympäristöministeriö/Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan toimialalle osoitetulla esityksellä. Kansanedustaja Tuomo Hänninen on jättänyt myös Mouruniemen tilan suojelua vaativan toimenpidealoitteen.

 

Nuorten pelaajien tukeminen 26.10.2009

Kalevan 25.10. ilmestyneessä VIIKKO-liittessä Pekka Karjalainen haastatteli artikkelissa ”Ei mikään orjakauppias” oululaista Marko Saranlinnaa. Haastattelussa kuvattiin nuorten pelaajien tuontia Afrikasta jalkapallojoukkueiden edustuspelaajiksi maahamme sekä muutenkin tuontipelaajien tilannetta.

Samaan aiheeseen liittyen olin 21.10 sivistysvaliokunnan edustajana maamme pienen delegaation johtajana Budapestissa pidetyssä urheilujohtajien, kansanedustajien ja Euroopan parlamentin edustajien kokouksessa, jossa pohdittiin paikallisten nuorten asemaa joukkuelajeissa bisneksen alati kasvaessa. Kansainvälisten liittojen keulahahmot Sepp Blatter, Rene Fasel ja Hassan Moustafa olivat mukana pohtimassa tilannetta.

Eurooppalaisten ja kansainvälisten urheiluliittojen tahto on, että rahan merkitystä vähennettäisiin. Paikalliselle ja kansalliselle nuorisotyölle annettaisiin parempi ja turvatumpi asema toimia. Jalkapalloon on luotu malli 6+5, jolloin joukkueessa tulisi olla ainakin kuusi taustansa puolesta maajoukkueeseen soveltuvaa pelaajaa. Tämä jalkapallon rajaus oli symbolinen, jolloin jääkiekolle, lento-, kori- ja käsipallolle tulisi oma luku jalkapallon lukua eri pelien joukkueen kokoon suhteutettuna.

Näin tulisivat paremmat mahdollisuudet nuorille ja nouseville paikallisille kyvyille. Samalla seurojen nuorisotyön mielekkyys taas kasvaisi. Pelaajasiirtojen rajauksen ongelmana on EU:n lainsäädäntö. EU:ssa tärkeä periaate on ihmisten ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Urheilu nähdään ammatiksi muiden joukossa, jolloin pelaajahankintoja ja sopimusvapautta ei voisi rajoittaa.

Kokouksessa hyväksytyssä Budapestin julistuksessa vedottiin poliittisiin päättäjiin, jotta EU:n lainsäädäntöä kehitettäessä ja sovellettaessa urheilun erityislaatuisuus tunnustettaisiin. Kokouksessa korostettiin urheilun kasvatuksellista, kulttuurista ja sosiaalista ulottuvuutta. Urheilu ei voi tähdätä vain taloudellisen hyödyn saavuttamiseen.

Kokouksessa vedottiin, että urheiluun sovellettaisiin poikkeusmenettelyä, joka mahdollistaisi vapaan liikkuvuuden rajoittamisen. Näin lasten ja nuorten etua voitaisiin puolustaa. Lissabonin sopimukseen sisältyy kirjaus urheilun erityislaatuisuudesta. Jos sopimus tulee voimaan, se antaa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa urheilun liialliseen kaupallistumiseen. 

Veljeskansan pääkaupungissa pidetty kokous saanee jatkoa keväällä Madridissa ja muutenkin asia tullee EU:n kulttuurista ja urheilusta vastaavien ministerien lähitulevaisuuden ohjelmiin. Virkamiehemme ovat esittäneet etenemistä vaiheittain. Uskon, että viimeistään Unkarin puheenjohtajakaudella keväällä 2011 nuorten asema tulee EU:ssa päätösvaiheeseen. Nuorissamme on tulevaisuus - joukkuepeleissäkin.

 

Talvimatkailun näkymiä ja tulevaisuuden visioita 23.10.2009

Talvimatkailukausi on juuri käynnistymässä ja ensimmäiset lasketturinteet on avattu ja hiihtolatuja on päästy kokeilemaan. Virallisia talvikauden avajaisia pidetään parin lähiviikon aikana. Matkailuväellä on myönteiset odotukset talvikaudesta.

Vaikka lamavuosi on näyttänyt monelle nurjaa puoltaan, on kotimaan matkailussa voitu riemuita hyvistä tuloksista. Kuluneen kesän jälkeen voitokkaita raportteja tuli niin huvipuistoista, laivayhtiöiltä kuin kesätapahtumista. Huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta suomalaiset haluavat edelleen viettää lomaa ja vapaa-aikaa poissa kotoaan, nyt vain pohditaan hieman tarkemmin mihin lomarahat sijoitetaan.

Kotimaan matkailu on monelle suomalaiselle yrittäjälle ja kunnalle elinehto. Esimerkiksi meillä Kuusamossa matkailun kokonaistulovaikutukset ovat yli 100 miljoonaan euroa ja työllistävä vaikutus 700 henkilötyövuotta. Nämä ovat aluetaloudellisesti myönteisiä lukuja noin 17 000 asukkaan kunnassa.

Valtion on luotava kotimaan matkailun edellytyksiä sekä yrityksiä koskevilla päätöksillään että infrastruktuuria kehittämällä. Mielestäni ympäristöministeri Paula Lehtomäen päätös Pallaksen hotellialueesta sopii hyvin tähän linjaan. Jo Pallas-Ylläs kansallispuiston luomisvaiheessa tutustumisvierailulla käydessäni hotellin laajennuksen tarve tuli esille. Tuon käynnin jälkeen on helppo yhtyä ministerin linjaukseen, vaikka alueen luontoarvot tulee kaikessa päätöksenteossa ottaa huomioon. Rakentaminen tulee keskittää alueelle, joka on jo menettänyt luonnontilansa.

Kunnolliset yhteydet – niin julkiset kuin tietoliikenneyhteydet - ovat kulmakiviä alueiden tulevaisuudelle. Pitkien etäisyyksien ja rajallisten väyläresurssien vuoksi pohjoisen alueet ovat haastavassa tilanteessa. Ilman hyviä yhteyksiä jää hyöty yli kuntarajojen tapahtuneesta kehittämistyöstä ja rohkeista matkailualan investoinneista vähäiseksi.

Pohjois-Suomen matkailun kasvun myötä 1980- ja 1990-luvuilla ovat lentoyhteydet Lappiin ja Koillis-Suomeen kehittyneet paljon. Lentotarjonta talvikaudella on kohtalaisen hyvä, mutta matkailullisesti hiljaisina aikoina heikko. Uusien lentoyhtiöiden tulo on lisännyt kohteiden ja vuorojen määrä. Hintatasoonkin kilpailu on vaikuttanut hintoja alentavasti. Suoria lentoja pohjoiseen tulee myös Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Tosin lama on nyt karsinut näitä lentoja.

Liikenneyhteyksiä kehitettäessä on erityisellä tarkkuudella huomioitava ympäristövaikutukset. Tällä hetkellä muun muassa suuret matkailukeskukset Ruka, Isosyöte ja suurin osa Lapin matkailukeskuksista ovat täysin ilman raideliikenne yhteyksiä ja lähinnä yksityisautoilun ja lentoliikenteen varassa. Liikenneministeriössä tulisikin nopeaa tahtia ottaa harkintaan raideverkoston laajentaminen Koillismaalle ja Lappiin. Kaivoshankkeiden raide- ja muuta liikenneverkkoa luotaessa myös matkailulliset tarpeet tulee ottaa huomioon.

Matkailun ja kaivoshankkeiden ohella metsäteollisuuden muutokset Kemijärven ja Kajaanin tehtaiden lopetus merkitsevät Lapin ja Koillismaan kuitupuun kuljetusmatkojen merkittävää kasvua. Puun kuljettaminen rekkojen sijaan raiteita pitkin on sekä ekonomisempaa että ekologisempaa. Myös entistä merkittävämpi yhteistyö Barentsin alueen kanssa vaatii raideliikennettä Pohjois-Suomeen. 

Savon radan jatkuminen Kontiomäeltä Kemijärven rataan palvelisi ohessa monia matkailukeskuksia. Pietarin 5 miljoonan matkailijapotentiaali tulisi paljon lähemmäksi. Näin voitaisiin turvata myös Itä-Suomen yöjunaliikenne. Visiona on: ”Illalla kello 22 makuuvaunuun ja aamulla kello 10 pirteänä suoraan junasta ohjelmapalveluihin ja Rukan rinteille”.

 

Laajakaista – kaikille kuuluva peruspalvelu, 13.10.2009

Toimivat liikenneyhteydet – niin julkisen liikenteen kuin tietoliikenteen - ovat kulmakiviä alueiden tulevaisuudelle. Ilman toimivia yhteyksiä ovat eri alueilla olevat ihmiset ja yritykset eriarvoisessa asemassa. Verkkoyhteyden myötä voidaan maksaa laskuja, tehdä etätöitä, opiskella, katsella videoita ja olla yhteydessä muihin ihmisiin.

Nykyinen, Matti Vanhasen toinen hallitus kirjasi reilut kaksi vuotta sitten hallitusohjelmassaan sitoutuvansa varmistamaan monipuolisten ja korkealaatuisten viestintäpalveluiden saatavuuden koko maassa, edistämällä verkkojen kehitystä myös julkisin varoin alueilla, jonne kaupallista tarjontaa ei synny. Kirjauksen tavoitteena on huolehtia kansalaisista tasapuolisesti.

Nyt hallituksen lupaukset ovat konkretisoitumassa, kun eduskunta viikko sitten alkoi käsitellä hallituksen esitystä laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamiseksi. Ehdotettu laki mahdollistaisi laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Lisäksi maaseudun kehittämistä voitaisiin tulevaisuudessa rahoittaa myös Euroopan yhteisöjen varoista.

Laajakaistan tulee olla kaikille kansalaisille kuuluva peruspalvelu. Hallituksen tavoitteena on ulottaa nopea laajakaista maan syrjäisimpiinkin osiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt kun tarvittavan infrastruktuurin rakentamisurakka on alkumetreillä, tulee kuntien erilainen taloustilanne ottaa huomioon laajakaistaverkkojen rakennustukea myönnettäessä. Olosuhteiltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan hyvin erilaisten kuntien täytyy voida olla laajakaistahankkeessa mukana.

Myös Kuusamossa laajakaistoihin on tartuttu innolla. Kaupunginhallitus teki pari viikkoa sitten periaatepäätöksen talkoisiin osallistumisesta. Laajakaistahankkeen kokonaiskustannukset kunnalle ovat vielä auki. Jos Kuusamossa tavoitellaan 75 prosentin peittoa, tulee kustannuksia vajaa 400 000 euroa. Jos taas tavoite nostetaan kunnianhimoiseen 97 prosenttiin, tulee kunnan osuudeksi noin 2,1 miljoonaa euroa. Taivalkosken osalta valokuidut tulevat pääteiden varsiin 2,1 miljoonan euron hankkeella, jolloin noin 400 000 kunnan rahoituksella päästään 94 prosentin peittoon talouksista.

Laajakaistojen osalta tulee pyrkiä mahdollisimman korkeaan eli yli 95 prosentin peittoon pitäen kuitenkin kohtuulliset kustannukset mielessä. Langattomat yhteydet lienevät usein tehokkain ratkaisu ja niiden tekniikka kehittyy edelleen. Liittymän hinta ja tarvittavien lisävarusteiden kustannukset eivät myöskään saa nousta käyttäjille kohtuuttomiksi. 

Vaikka hallituksen lakiesitys on mallillaan, täytyy pitää huolta myös tämän hetken tilanteesta. Jo pienetkin häiriöt viestinnässä ärsyttävät meitä useampia, puhumattakaan tiedonsiirron toimimattomuudesta. Samalla häiriöt voivat aiheuttaa myös suuria taloudellisia tappioita tietoliikenneyhteyksiin luottavassa yhteiskunnassa. Toteutusaikataulua tulee nopeuttaa ja toimintahäiriöitä poistaa nykyisestä verkostosta.

 

Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä: Yliopistojen ja yliopistokeskusten rahoituksesta huolehdittava, 9.10.2009

Keskustan Sivistysvaliokuntaryhmä edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa on pidettävä kiinni eduskunnassa jo sovituista määrärahakohdennuksista. Samalla on turvattava yliopistolain yhteydessä päätetty yliopistojen oikeudenmukainen ja riittävä perusrahoitus.

Eduskunta on vuosi toisensa jälkeen joutunut lisäämään määrärahat kuudella paikkakunnalla sijaitseville yliopistokeskuksille. Keskustan määrätietoisen toiminnan myötä eduskunta edellytti kesäkuussa 2009 yliopistolain käsittelyssä, että kyseiset rahat vakiinnutetaan budjettiin.

Eduskunta on päättänyt, että yliopistokeskusten rahoitus järjestetään siten, että yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin osoitettu vuotuinen määräraha sekä yliopistojen toimintamenorahoitukseen sisältynyt yliopistokeskusten koordinaatioraha vakinaistetaan ja siirretään osaksi yliopistoille myönnettävää valtion kokonaisrahoitusta korvamerkittynä eränä. Raha myönnetään yliopistokeskuksia koordinoiville yliopistoille.

Koordinaatio- ja kehittämisraha ovat tällä hetkellä yhteensä 670 000 euroa jokaista yliopistokeskusta kohti. Tästä tavoitteesta ja määrärahan vähimmäistasosta ei Keskustan sivistysvaliokuntaryhmän mielestä voida tinkiä yhtään.

 

Koillismaakin tarvitsee raideliikenteen, Kaleva 28.9.2009

Kunnolliset liikenneyhteydet ovat kulmakiviä alueiden tulevaisuudelle. Pitkien etäisyyksien ja rajallisten väyläresurssien vuoksi pohjoisen alueet ovat haastavassa tilanteessa. Ilman hyviä yhteyksiä jää hyöty yli kuntarajojen tapahtuneesta kehittämistyöstä ja rohkeista matkailualan investoinneista vähäiseksi.

Ratahankkeet ovat merkittävässä roolissa liikennepolitiikassa. Vuoden 2010 tärkein panostus on Seinäjoen ja Oulun välisen Pohjanmaan radan peruskorjaus. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen valtimo ja sen kunto tulee taata niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Suomessa on perinteisesti keskitytty etelä-pohjoinen -junayhteyksiin poikittaisyhteyksien sijasta. Koillismaalaisten ratahanke hävisi aikanaan Kainuun vastaavalle, jolloin yhteys länteen Ouluun on jäänyt kumipyöräliikenteen varaan. Savon rata taas on supistunut Kontiomäelle ulottuvaksi.

Toiveita paremmasta kuitenkin on. Suhde raideliikenteeseen öljyn hinnan noustessa on kehittynyt myönteisesti ja raidehankkeiden tärkeydestä ovat puhuneet sekä pääministerimme että liikenneministeri. Lisäksi juuri valmistunut liikenneselvitys Koillinen ulottuvuus antaa suuntaviivoja Pohjois-Suomen raideliikenteen ratkaisuihin.

Selvityksessä päädytään esittämään ratahanketta Kuusamoon ja Itä-Lappiin. Perusteluja löytyy monia: Lähivuosina Koillis-Suomen alueelle on syntymässä kaivannaisteollisuuden suurhankkeita. Metsäteollisuuden Kemijärven ja Kajaanin tehtaiden lopetus merkitsee Lapin ja Koillismaan kuitupuun kuljetusmatkojen merkittävää kasvua. Puun kuljettaminen rekkojen sijaan raiteita pitkin on sekä ekonomisempaa että ekologisempaa.

Barentsin alueesta tullee luonnonvarojen takia EU:lle strateginen naapurialue. Suomalaisten ainoa keino päästä bisnekseen mukaan on parantaa vienti- ja tuontimahdollisuuksia Barentsin alueen, Suomen sekä Ruotsin välillä eli käynnistää raideliikenne Koillis-Suomen ja Venäjän välille.

Meille tavallisille kulkijoille tärkein syy Koillismaan ja Itä-Lapin radan rakentamiselle on matkailu. Selvitys kaavailee "itäistä matkailuväylää" eli junarataa aina Kuopiosta Sallaan. Tämän radan varteen mahtuvat mm. Tahko, Vuokatti, Paljakka, Ruka, Suomu ja Luosto. Nämä suomalaisen matkailun kulmakivet ovat investoimassa pitkäaikaisesti matkailuun ja jo vuoteen 2020 mennessä "itäisen matkailuväylän" piirissä olevan majoituskapasiteetin uskotaan kaksinkertaistuvan. Rata pohjoisen matkailualueille olisi myös huomattava ekologinen panostus nykyiseen lentoliikenteeseen verrattuna.

 

Kuusamo – Louhi ystävyyskunta 20 vuotta seminaari, Kuusamon lukio 26.9.2009

Seminaarin avaus ja Kuusamon kaupungin tervehdys

 

Arvoisa maaherra, maakuntaneuvos ja rouva puheenjohtaja

Hyvät lähialueyhteistyön ystävät

Arvoisa juhlayleisö

Päivä oli hieman nuhruinen huhtikuun kahdeksantena vuonna 1989, kun Louhen ja Kuusamon päättäjiä kokoontui pienimuotoiseen seminaariin valtuustosaliimme ja jonka päätteeksi kuntien edustajat allekirjoittivat ystävyyskuntasopimuksen. Prosessi oli käynnistynyt jo 27.4.1984, jolloin Kuusamon kunnanhallitus esitti Suomi-Neuvostoliitto-seuralle, että se ryhtyisi toimiin Pääjärven kaupungin saamiseksi Kuusamon ystävyyskaupungiksi.

Tässä perestroikan merkeissä pidetyssä tilaisuudessa henki oli myönteinen ja nopeasti tuloksia odottava, sanoisin jopa malttamaton. Eri elinkeinoalojen valtuuskuntien vaihto alkoi vilkkaana.  Syvä lama ja odotus Suomen tulosta Euroopan Unionin jäseneksi sekä Neuvostoliiton hajoaminen ja Venäjän synty vuonna 1991 ovat kaikki omalla tavalla heijastuneet yhteistyöhömme. Mainitut muutokset olivat kieltämättä yhteiskunnissamme suuria ja vaikutuksia tuli kaikkialle. Kulttuurivaihto, nuorten opiskelu oppilaitoksissamme sekä taloudellinen yhteistyö puutavaran tuonnin jatkumisena ja matkailijaryhmien käynti ja määrän kasvu Karjalan luontokohteissa ovat olleet hyvä avaus ystävyystoiminnan kannalta.

Konkreettisin tulos, mikä 20 vuoden aikana on saatu, on Kuusamo-Suoperä -rajanylityspaikan muuttuminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Interreg-rahoituksen turvin Lämsänkyläntie kunnostettiin ja Tacis-rahan tuella tullirakennus on saatu Suoperään ja opastuskeskus Pääjärvelle. Uusi tullirakennus on pikapuolin tulossa Suomenkin puolelle. Suunnitelmasta on vielä toteutumatta tien kunnostus Suoperästä Pääjärvelle.

Muutenkin liikennealan lähialueyhteistyö on muuttunut vuosien aikana. Rajaliikenteen voimakkaan kasvun myötä 2000-luvulla tärkeimmäksi painopisteeksi on noussut rajanylitykseen liittyvän logistiikan kehittäminen. Tulevaisuuden liikenneyhteistyö liittyy transitoon ja liikennevirtojen kasvuun sekä maalla että merellä.

Eri alojen yhteistyön kautta syntyneiden henkilösuhteiden lisäksi on tarvittu vahvoja taustahahmoja ja nyt Suomen EU-jäsenyyden aikana organisaatioiden hankepohjaista kehittämistyötä. Henkilöitä, jotka määrätietoisella työllä ovat koko ystävyyskuntatoiminnan ajan olleet määrätietoisesti mukana yhteistyössä, ovat maaherra Eino Siuruainen, maakuntaneuvos Pauli Saapunki, Tarmo Polojärvi ja Valerian Kundozerov. Maaherra ja maakuntaneuvos ovat toimineet ystävyyskuntatoiminnan lisäksi maakuntatason lähialuetoiminnassa ja aina valtion tason Barentsin yhteistyön keulahahmoina. Organisaatioista mukana ovat aktiivisesti olleet kuntien lisäksi paikalliset toisen asteen oppilaitokset sekä hanketoiminnassa Koillismaan Kehitys Oy:n kehittämiskeskus sekä myöhemmin Naturpolis Oy. Näille arvokkaan panoksen yhteistyölle antaneille lausun lämpimän kiitoksen.

Nyt on 20 vuotta takana, mutta miten menemme tästä eteenpäin? Esitän neljä konkreettista tointa ystävyyskuntatoiminnan syventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi:

1. Tarvitsemme sivukonsulipisteen asiakirjojen ja viisumien käsittelyn nopeuttamiseksi.

Venäjän Federaation Suomen suurlähettilään vierailun peruuntuminen on hidastanut hankkeen etenemistä. Asia on edelleen ajankohtainen, koska kansainvälisten rajanylittäjien määrä on kasvussa. Nyt hanketta tulee viedä eteenpäin yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa. Toimipiste voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kuusamon lentoasemalle. Kuusamon konsulipiste tuo vastavuoroisesti hyvinvointia myös Vienan Karjalaan lisääntyneenä turismina ja ostovoimana.

2. Pääjärven tie

Hiljattain valtiosihteeri Raimo Sailaksen ja tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erlingin Pääjärven ja Paanajärven vierailun aikana Koillis-Suomen Aluekeskuksen edustajat tapasivat mm. metsäkombinaatin johtoa. Vierailulla tuli esille Pääjärven tien kunnostamisen välttämättömyys. Aikaisemmin mm. maakuntaneuvoksemme on julkisesti vaatinut samaa. Metsäkombinaatin johto on ilmoittanut, että he voisivat olla tekemässä uutta tieyhteyttä jos Karjalan tasavalta tulee hankkeeseen mukaan rahoittajaksi.

3. Paanajärven kansallispuisto

Paanajärven kansallispuiston alue ja Paanajärvi on historiallisesti kiinteä osa Oulangan kansallispuisto. Useat tuhannet suomalaiset matkailijat viettivät Paanajärvellä lomia 1930-luvulla. Viime keväänä pääkonsuli Safronovin Kuusamon ja Vienan Karjalan vierailun yhteydessä keskusteltiin viisumivapaiden vyöhykkeiden perustamisen mahdollisuuksista raja-alueilla. Suomen ulkoministeriön tulee ottaa esille Paanajärven alueen viisumivapaus seuraavissa neuvotteluissa Venäjän Federaation edustajien kanssa. Vastaavia järjestelyjä on tehty muualla Karjalassa ja tämä olisi molempien maiden etu.  Oulanka-Paanajärvi –yhteistyössä on kuitenkin jo nyt päästy pitkälle: kaksoiskansallispuisto hyväksyttiin jokin aika sitten kansainvälisesti arvostettuun Pan Parks -verkkoon.

4. Metsäteollisuus

Pääjärven kombinaatin menestyminen on myös suomalaisten intresseissä. Nyt kombinaatti on konkurssissa. Toivottavasti voimme olla yhteistyössä hakemassa ratkaisuja toiminnan jatkamiseksi Pääjärvellä. Puun luontainen kulkusuunta on länsi ja puutulliasialla on aiheutettu jo peruuttamattomia asioita Suomen metsäteollisuudessa. Toivottavasti puutulliasiassa järki voittaa.

Arvoisa seminaariyleisö

Kunniatehtäväni on tuoda tähän juhlaan Suomen eduskunnan tervehdys. Lähialueyhteistyön kehittämiseen nykyisessä työssäni olen voinut vaikuttaa Venäjä-ystävyysryhmän jäsenenä ja valiokuntien kannanotoissa. Ystävyystoiminnan tavoitteena on sekä kulttuuri- että taloudellisen yhteistyön kasvattaminen 1800-luvun ja 1900-luvun alun kaltaiseksi valkea tien toiminnaksi, josta on hyötyä molemmille osapuolille. Parhaiten tämä mielestäni saavutetaan tasavertaisen kumppanuuden ja rauhan tahdon hengessä sekä Suomen osalta nykyistä puolustus- ja turvallisuuspoliittista linjaa kehittäen.

Näissä merkeissä hyvät ystävät olette lämpimästi tervetulleita tähän juhlaseminaariin.

 

 

Partisaanien uhrien muistomerkin julkistamistilaisuus Kuusamossa 12.9.2009

Arvoisat sotiemme veteraanit ja veteraaniperinnön vaalijat

Toisen maailmansodan suunnattomat inhimilliset ja fyysiset menetykset sekä henkiset kauhut ovat tämän alueen väestöllä selkeänä mielessä. Sadat kaatuneet, sadat haavoittuneet sekä muut suunnattomat fyysiset ja henkiset kärsimykset rintamalla ja kotijoukoissa kotona ja evakossa ovat meille kuusamolaisille koskettavia. Lähes koko rakennuskanta tuhoutui ja kolmasosa pitäjästä jouduttiin luovuttamaan sodan seurauksena Neuvostoliitolle.

Sotavuosina neuvostojoukkojen iskut eivät suuntautuneet vain sotilaita vastaan vaan myös siviiliväestön pariin. Eniten tuhoa aiheuttivat laajat ilmapommitukset, mutta itärajan asukkaat elivät lisäksi partisaanien pelossa. Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin ja yksittäisiin siviilihenkilöihin Itä-Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan sekä vietiin vankeja rajan taakse.

Vaikka partisaani-iskuissa menehtyi 181 siviiliä ja haavoittui satoja, heräsi valtio vasta vuonna 2003 huomioimaan partisaanien uhreiksi joutuneet. Tuona vuonna tuli voimaan partisaanien uhrien kertakorvauslaki, jonka nojalla iskujen uhreille maksettiin 1500 euron kertakorvaus. Aiemmin partisaanien hyökkäysten uhreilla oli ollut mahdollisuus saada sotilasvammalain nojalla korvausta hyökkäysten aiheuttamista ruumiinvammoista ja niihin liittyen myös sairauksista.

Partisaani-iskut kohdistuivat raskaasti myös meihin kuusamolaisiin. Kuusamossa tapahtuneissa hyökkäyksissä menetti yhteensä 14 ihmistä henkensä ja partisaanit veivät vankeinaan kahdeksan ihmistä, joista vain neljä pääsi palaamaan takaisin.  Lisäksi partisaanit vammauttivat vaikeasti ainakin kahta henkilöä. Muutenkin sodan lopputulos oli kuusamolaisittain synkkä: suuri osa kuntamme maa-alueesta luovutettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksessa ja sadat ihmiset menettivät kotinsa.

Nykyisen hallituksen tavoitteeksi on kirjattu huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja on luvattu kehittää. Näihin kuuluvat riittävät kotipalvelut ja yksilöllisempi kuntoutus veteraanien iän karttuessa. Tyytyväinen olen siitä, ettäveteraanien ja muiden eläkeläisten asemaa on selvästi parannettu. Kansaneläkettä ja siihen sidoksissa olevia ylimääräistä rintamalisää ja sotilasavustusta on nostettu vuonna 2008 samalla kun panostettiin 10 miljoonaa euroa erityiseen toimenpideohjelmaan, jolla parannetaan veteraanien ja sotainvalidien asemaa.

Eduskunta aloittaa juuri valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn lähetekeskustelun. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on suunnitteilla ensi vuodeksi joitakin veteraaneja koskevia muutoksia: mm. ylimääräistä rintamalisää saavan korotettuun tai ylimpään hoitotukeen esitetään maksettavaksi 100 euron suuruista kuukausittaista veteraanilisää. Rintamaveteraanien kuntoutukseen on varattu 34,1 miljoonan euron määräraha.

Veteraanien lisäksi sodasta kärsimään joutuneita ovat lesket ja muut kaatuneitten omaiset, partisaanien uhrit, sotainvalidien omaiset. Heidän asiaansa ei saa unohtaa.

Partisaanien uhrien ja kärsimysten esillä pitämiseksi ja informaationa jälkipolville nyt julkaistavat opastaulut suuresti auttavat. Taulujen suunnittelusta vastasi raahelainen Jyrki Määttä ja tekstit niihin laati Helena Palosaari ja Pauli Jaakkola. Ajatus tauluista lähti Jatkosodan siviiliveteraanien hallituksesta, joiden vetoomuksen myötä Kuusamon kaupunki päätti rahoittaa taulujen pystytyksen. Teknisestä toteutuksesta vastasivat Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan osaajat. Kiitos kaikille yhteistyöhön osallistuneille ja erityinen kiito Jatkosodan siviiliveteraanit ry:lle, jonka ansiosta eduskunta vahvisti jo edellä mainitun lain partisaanien uhrien kertakorvauksesta vuonna 2003 ja lain partisaanien uhrien ja karjan evakuointiin sotatoimialueilla osallistuneiden oikeudesta veteraanikuntoutukseen vuonna 2004. Te olette tehneet arvokasta työtä sodan siviiliuhrien huomioimisessa ja muistamisessa.

Hyvät juhlavieraat

Näillä taustasanoilla avaan tämän taulun palvelemaan asiasta kiinnostuneita ja jälkipolvia. Toivotan Teidät lämpimästi tervetulleiksi tänne Kuoliolle ja koululla seuraavan juhlan jatkoon.

 

Nature Photo –avauspuhe 11.9 Kuusamo-talo

Arvoisat luontokuvaajat, Nature Photo –tapahtuman järjestäjät sekä muut näyttelyvieraat! Dear foreign guests, I warmly welcome you to Kuusamo to the 14th Nature Photo event.

Innokkaana luontoihmisenä minulle on suuri kunnia olla paikalla tässä juhlavassa ja luonnon monimuotoisuutta pursuavassa tilaisuudessa. Samalla kiitän kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, jotka ovat tapahtuman organisoineet.

Luontoharrastukseen Kuusamo ja koko Koillis-Suomi tarjoaa erinomaiset puitteet sekä tälle tapahtumalla että luontoharrastukselle yleensä. Luonnonkauneutta on seudullamme talousmetsien ja muiden metsä- ja viljelymaiden lisäksi suojelualueilla. Alueellamme on useita merkittäviä kansallispuistoja, tärkeimpänä niistä Oulangan alue. Kuusamon ja Sallan kuntien alueella sijaitseva Oulangan kansallispuisto perustettiin 1956 paikalle, johon jääkausi jätti pysyvät jälkensä. Sulamisvedet muokkasivat Oulangan puiston nykyiset erityislaatuiset piirteet, kurut, jokiuomat sekä rotkolaaksot. Läheisesti Oulankaan liittyy rajan takana Paanajärven puisto. Yhdessä Oulanka-Paanajärvi kuuluvat arvostettuun, kansainväliseen PanPark-verkkoon.

Muita seudullamme toimivia ja Koillismaan ja Itä-Lapin luontokuvaajia hemmotteleva paikkoja, ovat Posiolla sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto ja Syötteen kansallispuisto kolmen kunnan alueella. Riisitunturi on koillismaalaista tunturi- ja vaaraluontoa parhaimmillaan, minkä lisäksi Syötteen alueen jylhät vaaramaisemat, erikoiset rinne- ja lakisuot sekä vanhat kuusikkometsät viehättävät niin paikallisia kuin alueen retkipoluilla kulkijoita.

The main goals of nature protection in Finland are increasing environmental responsibilities throughout Finnish society, ensuring that our environment is safe, and improving the areas of the Baltic Sea. The Baltic Sea is a unique ecosystem that is very sensitive to disturbances. About 85 million people lives in the Baltic Sea catchments area so the ecosystem is under severe pressure. The Sea receives heavy pollutant loads from the surrounding countries and the increasing oil transport also poses a significant risk to the Baltic ecosystem. The neighbouring countries of the Baltic Sea have joined together in Helsinki Convention in order to protect the fragile sea. Lots have been done after the foundation of the Convention in 1974 but the work isn't over and it has to be done in firm co-operation with all the Baltic Sea countries.

Viime vuosina suomalaisen luonnonsuojelukeskustelun keskiössä on vahvasti ollut Itämeri. Tuo uhan alla oleva meri ansaitsee kaiken siihen kohdistetun huomion, mutta samalla tulisi kuitenkin muistaa myös maamme sisävesien paikoin jopa huolestuttava tila. Esimerkiksi meillä täällä Kuusamossa on jo pitkään oltu huolissaan maailman suurimman lähteen, Kitkajärven tilasta ja veden laadun kehityksestä. Seudultamme löytyy valitettavasti muitakin huolestuneina seurattavia kohteita. Toistan kesällä Kitkan puolesta -soudun yhteydessä lausumani, että myös sisävesien kehityksen seurantaan ja kehittämiseen on saatava resursseja.

Luontokuvauksella on I.K. Inhan Paanajärven matkasta 1800-luvun lopulta alkaen sekä muiden kuvausta harrastaneiden ja erityisesti viime vuosikymmeninä asiaan vihkiytyneiden ansiosta pitkät ja nyt näyttävätkin perinteet. Koulujen kamerakerhot ja tämän näyttelyn yhteydessä 30-vuotisjuhlia viettävä Kaamoskamera ovat tehneet arvokasta työtä harrastajien piirissä. Ammattimaisesti toimivien kuvaajien ansiosta luontoharrastus ja luonnonseuranta ovat saaneet uutta syvyyttä ja näin ruskan aikaan voidaan sanoa värikkyyttä lisää. Kaikista luontokuvaajista ei tule palkittuja eikä ammattilaisia, mutta hieno harrastus kuvaus on. Nämä virtuoosit ovat ohessa toimineet tämän luontokuvatapahtuman hengen luojina sekä kuvauksen tasoa kohottajina. He ovat myös osaltaan omien suhteidensa kautta kehittäneet tapahtumaa kansainväliseen suuntaan.

For years now, this Nature Photo competition has been an international event. And this is the case also this year. Few hours ago, this afternoon we had the privilege to hear internationally acknowledged nature photographers Heidi and Hans Jürgen Koch. In their work they focus on the rhythm and soul of living beings. I think this is the right point of view also for the use and protections of nature. We should keep in mind that nature is not only for our use but it has value in itself. Nature photographing is a fine instrument of art but also a great medium for bringing the nature to us all and showing us wonders and events that every John Doe doesn't have the opportunity to see and experience when wandering in the nature.

Arvoisat luontoharrastajat

Tämän vuoden Nature Photo –tapahtumaan sisältyy luontokuvakisoja. Sopivalla tasolla tapahtuva kilpailu on hyvä motivointikeino ja soveltuu hyvässä suhteessa järjestelyihin. Järjestäjien puolesta lausun lämpimät kiitokset kilpailun yhteistyökumppaneille ja palkitsemiseen osallistuville sekä kilpailun osallistuneille kuvaajille. Kilpailun tason ovat tuomariston edustajat sanoneet olevan …… Jo tässä vaiheessa etukäteen onnittelen kilpailussa menestyneille, mutta toivon intoa harrastuksen parissa myös muille kilpailuun osallistuneille.

Dear friends of nature

You are warmly welcomed to the opening of the Nature Photo 2009 and to all of it´s events. Nautitaan näyttelyistä ja esityksistä sekä luodaan välitön ja luontoharrastusta syventävä viikonloppu. Tervetuloa Kuusamoon ja Nature Photoon!

 

Valtion budjetti lupaa työtä, turvaa ja koulutusta 1.9.2009

Hallitus pääsi viime viikolla sopuun ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesityksestä. Loppusummaltaan 50 miljardin esityksen käsittelyssä oli tarpeetonta nokitusta ja teatteria, mutta nopea sopu antaa eväitä luottamukselle, jota laman hoito ehdottomasti vaatii. Tämän vuoden esitykseen nähden kasvua budjetin kehyksissä on 2,3 prosenttia. Huolestuttavin piirre esityksessä on se, että valtio joutuu ottamaan 13 miljardia euroa lisää velkaa.

Budjetin taustana on, että kokonaistuotanto on laskenut tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna kasvua on luvassa puoli prosenttia, jos talous elpyy tärkeillä kauppakumppaneilla. Työllisten määrä on tänä vuonna laskenut 90 000 työntekijällä ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 10,5 prosenttiin. Erityisen hälyttävää on ollut nuorten työllisyyden heikko kehitys.

Nuorten työllistämisen parantamiseen on varattu 71 miljoonaa enemmän rahaa kuin tänä vuonna ja samalla työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan. Työttömien aktivointituki on uusi avaus peruspäivärahalla oleville. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan hallituksen esityksen pohjalta.

Budjetin oikeudenmukaisuutta korostaa se, että sosiaalietuuksien taso turvataan. Kansaneläke ja muut siihen liittyvät etuudet, kuten peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja elatustuki ei kumminkaan kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alene. Isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla.

Vaikka kuntien rahoituspohjaa esityksessä vahvistetaan yhteensä 760 miljoonalla, ei tarvitse olla kummonen ennustajaeukko, jos veikkaan polemiikkia syntyvän erityisesti kuntarahoituksesta.  Rahoitus ei riitä turvaamaan kuntien rahan tarvetta ja jo harkinnanvaraisia avustuksia veikkaan haettavan kymmenkertainen määrä 15 miljoonan resurssiin nähden. Työllisyyden hoito on toki parasta kuntapolitiikkaa

Pohjois-Pohjanmaan kannalta Seinäjoki-Oulu-radan töiden jatkuminen 40 miljoonan euron turvin on hyvä asia. Teiden peruskunnostukseen ja muihin väyliin jo Kuusamossa olisi vuosittain usean miljoonan tarve. Toimiva ja kilpailukykyinen logistiikka on tärkeä aluekehityksen väline.

Ruuan arvonlisäveron aleneminen kaupoissa lokakuun alussa ja ravintoloissa 1.7.2010 on kuluttajien ja työllisyydenkin kannalta hyvä asia. Yrittäjät ja Suomen Kaupan Liitto ovat olleet tiiviisti prosessissa mukana. Kaupan osalta odotamme nyt vastuun kantoa siitä, että alennukset siirtyvät myös täysimääräisinä hintoihin.

Taantumasta syntyvä lasku on maksettava tuottavuutta parantamalla ja työuria pidentämällä. Myös kokonaisveroaste noussee lähivuosina. Heikommassa asemassa olevien maksettavaksi laskua Keskusta ei hyväksy. Tuo virhe tehtiin viime laman yhteydessä.

 

Metsästys on virkistystä ja vastuun kantamista

Vaikka metsästyskausi kyyhkyjen, karhun ja sorsastuksen osalta on jo alkanut, syyskuun alusta jahtikausi monen osalta käynnistyy. Suomalaiset metsät täyttyvät maastoasuisista ja myöhemmin oranssiliivisistä miehistä ja naisista. Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon.

Metsästäjien lukumäärä on kaupungistumisesta huolimatta koko ajan kasvanut. Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä nousee vuosittain 2000–3000:lla ja nyt maassamme on yli 300 000 metsästäjää eli 6 prosenttia väestöstä. Väkilukuun nähden Suomessa on metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Metsästäjiä löytyy kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista ja myös naiset ovat tulleet entistä aktiivisemmin harrastuksen pariin. Naismetsästäjiä on nykyään jo yli 15 000 eli 5 prosenttia jahtiväestä.

Metsästysoikeus kuuluu Suomessa pääsääntöisesti maanomistajalle, mutta maanomistaja voi kuitenkin vuokrata metsästysoikeutensa toiselle. Vuokraajina ovat yleensä metsästäjien muodostamat metsästysseurat. Metsästysseurat huolehtivat alueensa metsästyksen käytännön järjestelyistä, riistanhoidosta, riistakantojen laskennoista sekä metsästyksen vartioinnista. Tämän työn ohessa ne huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästi ja luonnonmukaisesti käyttävät uusiutuvia luonnonvarojamme. Heikon kanalintukannan vuoksi lintumetsästys on juuri nyt tarkasti kiintiöity ja osa linnuista on kokonaan rauhoitettu. Hirvenmetsästyksessä on riistanhoitopiirissämme myönnetty suuri lupamäärä.

Metsästys ei ole vain syksyistä luonnossa samoamista vaan siihen liittyy myös vastuunkantaminen yhteiskunnasta. Tänä vuonna perustettiin metsästäjien VPK eli Suurriistavirka-apu, SRVA. Tämä uusi organisaatio antaa poliisille virka-apua ihmisen ja suurriistan välille syntyvien konfliktitilanteiden hoitamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden hirvien jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. Tämä apu tulee viranomaisille tarpeen, koska poliisin paikallistuntemus on vähentynyt poliisi- ja hätäkeskusorganisaatioissa tapahtuneiden muutosten takia. Samanaikaisesti myös hirvieläinkolarien määrä on noussut lähes 5000:een, joten työtä vapaaehtoisilla riittää.

Tämän jahtikauden aikana eduskunnassa käsitellään muutamia eräharrastajia koskettavia asioita. Eduskunnalle kesäkuun lopussa annetussa hallituksen esityksessä rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta. Ehtona ostoluvalle on  20 vuoden ikä ja kahden vuoden ammunnan harrastaminen. Metsästyksen osalta hankkimisluvan saa, kun on täyttänyt 18 vuotta ja huoltajien suostumuksella voisi 15-vuotias saada rinnakkaisluvan metsästysaseeseen.

Eläinlääkinnän kokonaisuudistuksessa päivystys on eriytymässä hyötyeläinten ja pieneläinten osalta. Koiraharrastajien osalta mietityttää palvelujen järjestäminen harvaan asutulla alueella sekä eläinlääkinnän palvelun laatu ja hintataso eri tilanteissa.

 

Kesätauolta tositoimiin

Juhannukselta alkanut kansanedustajien istuntovapaa käytännössä päättyi viime viikkoon, vaikkakin istuntokausi alkaa syyskuun 8. päivänä. Tämä viikko onkin ollut jo kokouksia ja tapahtumia täynnä. Kesän väljä ohjelma on ollut tarpeen, sillä keväällä vaalirahoitukseen liittyvä kohu hämmensi ja toimittajat pommittivat jatkuvasti tympeillä kysymyksillä. Palautuminen vaati liikuntaa ja muutamat kunnon tirsat.

Kesätaukoon sisältyi kolme 2-4 päivän työmatkaa Viipuriin, Satakuntaan ja Tukholmaan. Kesämatkojen ohjelmassa oli perehtymisen ja tietopuolisen annin lisäksi vapaampaa ohjelmaa. Vaikuttavimpana mieleeni jäi Satakunnassa kuntien kesken tapahtuva kehitys. Kuntaliitoksia toteutuu paljon, mutta toki osa kunnista on pieniä ja etäisyydet lyhyitä. Myös ammatillisessa koulutuksessa oli neljästä oppilaitoksesta muodostunut 3000 opiskelijan koulutusyhtiö.

Kesätapahtumat ovat tärkeä osa suomalaisten lomaa. Päätalopäivät, Karhujuhlat, Kuusamo-päivä, tukkilaiskisat, kirkkovenesoutu Kitkan puolesta sekä sukuseuran tapahtumat ovat sisältyneet omaan kesääni. Perinnetiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle, kotiseutuhengen vaaliminen ja kuulumisten vaihtaminen tuttujen kanssa on tärkeä osa suveamme. Tapahtumat vaativat satoja talkooväen työpäiviä ja koko järjestöväen yhteisponnistuksia, jotta kesävieraat ja väki viihtyisivät. Toisaalta tapahtumat antavat myös paljon.

Kesä oli ilmojen puolesta lomalaisten toivoma. Valon lisäksi lämpöä ja kosteutta riitti. Oudolta on tuntunut, ettei välihousuja tänä kesänä ole tarvittu lainkaan. Kevätkoleus tuhosi valtaosan marjasadosta, mutta vakisoiltani taajaman tuntumasta kokosin 16 litraa hilloja ja rinteeltä yli 40 litraa mustikoita, lähes tavoitteiden mukaisesti ja vähällä kävelyllä. Laadultaan tämän kesän sato on ollut erinomaista.

Kansalaispalautteen osalta päällystämättömän tiestön kunto on isoin huoli. Päällystämistä on vaadittu Liikasen, Kärpänkylän, Kitkan, Salmisen, Poussun, Jokilammin, Ruostesuon ja Riekin teille. Laajakaistan toimivuus ja kännykkäyhteydet sekä ulkomaiset marjanpoimijat ovat muita kesällä hallinneita aiheita. Maatilojen kannattavuus ja metsäsektorin tulevaisuus, investointitukipäätösten hitaus sekä huoli kuntatalouden tulevaisuudesta ja selviäminen finanssikriisistä ovat muita yleisiä puheenaiheita. Kaikki epäkohtamme vaativat jatkotoimia.

Akut ovat nyt latingissa, edunvalvontaa junaillaan ja ministerivierailuja valmistellaan. Tärkeää on edelleen torjua omilla toimillamme ja päätöksillämme lamaa sekä luoda myönteistä ilmapiiriä. Ongelmista ja haasteista huolimatta näkymät ovat nyt myönteisemmät kuin keväällä, mutta määrätietoista työtä elinkeinojen vilkastuttaminen edelleen vaatii.

Rakennuskiireistä johtuen muikunpyynti on jäänyt minimiin. Loppusilauksena istuntovapaalle soveltuu erinomaisesti purkkikalojen pyytäminen. Sopivan vaativa urheilutempaus, pitempi hölkkä, on toinen kiinnostava tavoite. Juoksu vaatii polven kuntoutumista edelleen, mutta elän toivossa tässäkin suhteessa.

 

Leinosten sukuseura 7.8.2009

Arvoisa sukuseuran esimies hyvät Leinosen suvun naiset ja miehet, arvoisa sukuseuraväki

On hienoa nähdä näin suuri, sukumme juuria janoavaa ja muutenkin perinteitä vaalivaa väkeä Kuusamossa ja Kansanopistollamme.

Kuusamon historiassa kivikautisen asutuksen ja saamelaisten asutuksen jälkeen olivat Iijoen jokisuun talolliset käyneet kalastamassa kesäisin ainakin jo 1400-luvulta lähtien. Vähitellen asutus siirtyi Iijokea pitkin ja uudisasukkaat veivät kalastusoikeuksia lappalaisilta kruunun myötävaikutuksella. Kruunulle uudisasukkaat olivat mieluisempia asuttajia kuin saamelaiset, koska he maksoivat veronsa kruunulle toisin kuin saamelaiset. Niinpä vuosien 1680–1710 väestö vaihtui täysin saamelaisesta täysin suomalaiseksi ja samalla väestö muuttui vakinaiseksi. Näin tapahtui tietämäni mukaan myös Leinosten osalta, jotka asettuivat lähinnä itälaidalle aluetta.

Hallinnollisesti Kuusamo kuului alussa ruotsalaiseen Lapinmaahan, jonka osa Kemin Lappi oli. 1690-luvulla alue sai nimensä Kuusamo-järven mukaan. Järven nimen alkuperää ei valitettavasti varmuudella tiedetä. Kuusamo liitettiin vuonna 1775 Oulun lääniin ja samalla muututtiin Lapin osasta pohjalaisiksi. Kunta Kuusamosta tuli hallinnollisen uudistuksen myötä 1868.

Venäjän vallan aikana Vienan kauppatie Vienanmereltä Kuusamon kautta Ouluun ja Rovaniemelle antoi pitäjällemme suuren leiman. Kauppatie oli tärkeä Leinosten asuinkylille Paanajärvelle, Tavajärvelle ja Vatajärvelle sekä muille pitäjän itäosan kylille. Nämä kylät olivat muutenkin edistyksellisiä, sillä koulu tuli Tavajärvelle v. 1894 ja Paanajärvelle v. 1905 eli pitäjän seitsemästä koulusta kaksi oli tällä alueella.

Itsenäistymisen jälkeen kauppatie sulkeutui. Tämä oli kauppaan tottuneille isännille, liikemiehille ja palveluväelle suuri isku. Korvaavaksi toiminnoksi tuli kehittyvä yritystoiminta. Sahat, myllyt ja muukin pienimuotoinen teollisuus.

Toinen maailmansota oli Kuusamolle rankka. Noin 500 miestä kaatui sankarivainajina, suuri joukko haavoittui, lähes koko pitäjän rakennuskanta tuhoutui ja kolmasosa pitäjästä - ehkä kaunein osa ja jossa pääosin Leinoset asuivat - jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena Venäjälle. Jälleenrakennus, siirtoväen asuttaminen ja sotakorvausten maksaminen oli ankara savotta. Suvullemme Leinosille sekä Heikkalan, Rajalan, Pesosen, Mannisen, Heiskasen, Koutanienten ja muidenkin sukujen osalta surutyö menetetystä alueesta painoi.. Uusi asuinpaikka, peltojen raivaaminen ja talouskeskuksen uudisrakentaminen olivat perheiden kasvaessa äärettömän suuri urakka.

Kaikesta on kuitenkin selvitty. Kaupungiksi kunta muuttui tämän vuosituhannen alussa 1.1.2000. Viime vuonna Kuusamo vietti siten 140-vuotisjuhlavuotta. Menneen tunteminen helpottaa ymmärtämään tätä päivää ja antaa vahvuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Yksi henkireikä juuriimme oli Paanajärvi-Tavajärvi seuran perustaminen vuonna 1980. Tällöin mahdollistui luovutetulta alueelta lähteneiden säännölliset tapaamiset. Perestroikan myötä seuran suurehkot ryhmämatkat entisiin kotikyliin mahdollistui. Välillä on ollut hiljainen kausi, mutta kansainväliset rajanylityspaikan kautta ryhmien vierailut yritysten junailun kautta ovat mahdollisia. Rajantakaisen alueen säilyminen luonnontilaisena – Paanajärven pumppuvoimala olisi kauhistus – ja siihen liittyen Oulank-Paanajärvi –kansallispuiston perustaminen on parasta antia rajan takana.

Muutama sana Kuusamon elinkeinoista

Kuusamon elinkeinorakenne on esimerkiksi Lappiin verrattuna monipuolinen. Sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat hyvin kehittyneet ja palvelutasomme on hyvä. Tuotannollisesta näkökulmasta Kuusamossa on neljä vankkaa tukijalkaa:

Vahvimmat ja samalla kasvualoja ovat kansainvälistyvä matkailu sekä metsä- ja puutalous. Vahvimpia kärkiyrityksiä näillä aloilla ovat Rukakeskus, Rukapalvelu, Koillismaan Osuuskaupan eri yksiköt matkailussa sekä Pölkky, Lappipaneeli ja Hirsitalot puualalla.

Tärkeä rooli on edelleen erityisesti Juustokairan ansiosta maatalous- ja elintarviketeollisuudella sekä muun muassa Telia-Soneran myötä tietoteollisuudella. Nämä yhdessä ovat yritystoiminnan vankka runko ja työllistäjä.

Suurimpinä haasteina kaupungissamme ovat:

Väestön kehitys ja väestörakenne

Hyvinvointipalvelujen järjestäminen näissä maantieteellisissä oloissa

 

Arvoisa sukuseuraväki

Keväällä 2008 välitin sukumme esimiehelle Heino Leinosen aloitteen Leinosen sukukokouksen pitämisestä Kuusamossa. Saimme myönteisen ratkaisun ja heti tuolloin varasimme Kansanopiston tapahtuman keskuspaikaksi. Vuoeden alusta lähtien järjestelytoimikunta on kokoontunut seitsemän kertaa ja nyt olemme valmiit ottamaan vieraat vastaan. Samalla Kuusamon kaupunginvaltuuston puolesta toivotan  tervetulleiksi Kuusamoon ja tähän tapahtumaa.

Muistellaan vähän menneitä, mutta käytetään pääpaino sukuseuramme kehittämiseen sekä sukumme ja sen jäsenten vahvistamiseen niin, että he valmiimpina ovat vastaamassa tulevaisuuden haasteisiin. Kiitän yhteistyökumppaneita ja järjestelytoimikunnan jäseniä hyvästä panoksesta. Tervetuloa Kuusamoon Leinosen sukutapaamiseen!

 

Mikael Agricola palasi jälleen Viipuriin 19.7 2009

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi vuoden 1507 vaiheilla Pernajan pitäjässä. Poikkeuksellisen lahjakas nuori mies lähetettiin opintielle Viipuriin. Opintojen jälkeen hän työskenteli Turun piispan Martti Skytten avustajana ja jatkoi opintojaan vielä kolme vuotta Wittenbergissä. Elämäntyötä Agricola teki katedraalikoulun rehtorina ja ohessa hän harjoitti laajaa kirjallista työtä. Vuonna 1554 hänet vihittiin Turun piispaksi.

Äidinkielemme isä oli myös Suomen uskonpuhdistaja ja rauhanmies. Vuonna 1557 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa lähetti hänet rauhanvaltuuskunnan jäsenenä neuvottelemaan Novgorodiin rauhasta Venäjän ja Ruotsin kesken. Raskaan matkan uuvuttamana Agricola kuoli paluumatkalla Viipurin lähellä huhtikuun 9. päivänä vuonna 1557.

Koska kirjakielemme isän tärkeät oppi- ja nuoruusvuodet ja elämän päätösvaihe liittyvät Viipuriin, on sinne pystytetty vuonna 1900 muistolaatta Agricolalle ja 1908 kuvanveistäjä Emil Wikströmin muovailema patsas. Molemmat muistomerkit hävisivät sodan melskeissä. Vuonna 2000 muistolaatta on pystytetty uudelleen venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta.

Suomessa on vietetty Mikael Agricolan 450-vuotismuiston juhlavuotta pari vuotta sitten ja järjestelyistä vastannut toimikunta nimitti erillisen valiokunnan patsaan pystyttämiseksi uudelleen. Hankkeessa oli asialle vihkiytyneiden suomalaisten lisäksi Viipurin puolelta kaupungin edustajia ja muita asiaa tukeneita tahoja. Kesäkuun viimeisenä lauantaina työ saatiin päätökseen ja patsas paljastettiin juhlavasti. Olin paikalla tuossa juhlassa eduskunnan edustajana. Samana päivänä avattiin Viipurin linnassa Agricola-perinnehuone.

Patsaalle on tehty uusi alusta Antrean harmaasta graniitista ja kuvanveistäjä Wikström on kuvannut patsaassa Agricolan puolivartalokuvassa puhuvassa asennossa, saarnamiehenä ja opettajana. Uusimisessa patsas valettiin uudelleen, mutta entinen nauhaosa patsaan ja jalustan väliin otettiin käyttöön.  Patsaaseen sisältyy muistotaulu, joka kolmella kiellä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, kertoo kirjakielemme isästä. Patsaaseen on hakattu vain tunnetut Raamatun sanat ”Autuaita ovat rauhantekijät”. Keskeisen paikan monumentti sai Pietari Paavalin kirkon edestä.

Paljastustilaisuuden juhlapuheessa ministeri Jaakko Numminen kuvasi pääkohdin Agricolan elämänvaiheita ja ansioita sekä patsaan pystyttämiseen uudelleen liittyviä yksityiskohtia. Patsaan hän luovutti toimikunnan puolesta Viipurin kaupungin hoitoon. Isäntäkaupungin ja paikallisen kirkon edustajien lisäksi juhlassa puhuivat arkkipiispa Jukka Paarma sekä valtiovallan puolesta ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriöstä ja eduskunnan puolesta käytin puheenvuoron.

Agricolan käyttämästä sanastosta on edelleen käytössä noin 60 prosenttia. Tämä osoittaa sekä alkuperäisen työn laadukkuutta, että meillä kielen kehityksen kannalta pitkää vakaata aikaa. Vaikutteita äidinkielemme on saanut muun muassa ruotsin ja venäjän kielistä, mutta se on kuitenkin aina pysynyt selkeästi erottuvana omana kielenä. Nykyinen kansainvälistymiskehitys, länsimaisen median ylivalta ja internetin voittokulku ovat monella tapaa nostaneet englannin kielen maailmankieleksi. Lainasanoja tulee virtanaan kieleemme.

Nyt EU-aikana määrätietoisella politiikalla pysymme päätöksenteon ytimessä. Mutta olemme joutuneet tunnustamaan sen, että oma kielemme on yksi monista Euroopan pienistä kielistä, joiden asema EU-koneiston rattaissa ei ole itsestään selvyys. Jatkossa meidän onkin kannettava enenevässä määrin huolta Suomen kielen, Agricolan kielen hyvinvoinnista. 

Lämminhenkisen ohjelman vaikuttavin osa mielestäni oli historiaan peilaten se, kun Viipurin Akateeminen kuoro esitti Sibeliuksen Finlandian. Esitystä ei olisi kuultu toisen maailmansodan melskeissä eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Viipurissa vieraillessanne tähän kirkkoon sekä Viipurin linnaan ja siellä olevaan perinnehuoneeseen kannattaa tutustua.

 

Vapaa-ajankalastus huomioitava kalastuslainsäädännön uudistuksessa 3.7.2009

Viime aikoina vapaa-ajankalastus on muuttunut kotitarvekalastuksesta virkistyskalastuksen suuntaan. Samalla vapakalastus eri muodoissaan on yleistynyt. Vapaa-ajankalastajien saaliin osuus on noin kolmasosa Suomen koko kalansaaliista ja sisävesien kalansaaliista vapaa-ajankalastajat pyytävät lähes 90 %. Suomalaisten kotitalouksissaan käyttämästä kalasta merkittävä osa onkin itse pyydettyä. Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla.

Lupajärjestelmän selkiyttäminen tulevassa kalastuslainsäädännön uudistamisessa on välttämätöntä, sillä monet kalastusluvat jäävät käytännön hankaluuksien vuoksi nykyisin ostamatta. Eivätkä kaikki vapaa-ajankalastajat tarvitse koko vuoden voimassa olevaa kalastuskorttia. Alueellisia yhteislupia tulee kehittää, ei karsia. Lisäksi meidän tulee tehdä lisäsatsauksia, jotta omat jokemme Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki sekä yläpuolella olevat järvet kehittyisivät vetovoimaltaan Lapin jokien veroisiksi kalastuskohteiksi.

Vapaa-ajankalastuksen taloudellinen merkitys ilmeneekin erityisesti kalastusmatkailussa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema kalastusmatkailun toimenpideohjelma korostaa hauen merkitystä alan kehittämisessä. On hyvä, että myös villit, valkolihaiset kalamme nostetaan niiden ansaitsemaan asemaan. Kehittämisohjelman painopiste on kalastusmatkailumme kansainvälisen tunnettavuuden parantaminen. Hyvän kehittämisalustan tälle tavoitteelle luo oma kansallinen vapaa-ajankalastuskulttuurimme, sen laaja harrastuspohja sekä kalavesien hoitotyö.

Syksyllä 2008 alkoi hallitusohjelman mukainen kalastuslain kokonaisuudistus. Lausuntokierros on nyt käyty ja lain valmistelun yhteydessä on pidetty avoimia yleisötilaisuuksia, jotta lain muokkaaminen saadaan tehtyä mahdollisimman laajalla pohjalla. Lakiuudistuksen päätavoitteena on edistää kalastusharrastuksen ja -elinkeinon toimintaedellytyksiä. Pyrkimyksenä on kalastuslaki, joka vastaisi nykypäivän vaatimuksia muun muassa perusoikeuksien suhteen. Myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset on otettava huomioon uudistusprosessissa. Tämä tarkoittaa, että nykyistä lakia tullaan selkeyttämään ja yksinkertaistamaan.

Kalastuslain kokonaisuudistus tulee olemaan erittäin suuri ja työläs prosessi, joka edellyttää koko kalastuslain ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudelleen kirjoittamista.  Lakiuudistuksen yhteydessä ratkaistavia ongelmia ovat kalastusmaksujärjestelmien ajanmukaistaminen, kalastuksen valvonnan uudistaminen sekä kalatalouden perusrahoitus, joka on vähentynyt huolestuttavasti.

Kosken Erä ja sen runsaslukuinen talkooväki ovat jo 23. kerran järjestämässä perinteistä ja Järvi-Kuusamon alueelle hyvin soveltuvaa uistelukilpailua. Talkootyö on osa tämän kylän kesää ja vieraita riittää. Myös yhteistyö kalastuskuntien kesken on välttämätöntä laadukkaan tapahtuman luomisessa. Verkostoituminen on oivallettu maaseutukylissä jo vuosikymmeniä sitten.

Tapahtuman suojelijana minulla on ilo toivottaa kaikki osanottajat lämpimästi tervetulleiksi tänne Muojärvelle ja Järvi-Kuusamoon. Tapahtuman järjestäjille ja talkooväelle lausun kiitoksen käyttämästänne ajasta yhteiseksi hyväksi. Myös yhteistyökumppanit ovat jälleen hienosti tukeneet tätä maaseutukulttuuriin kuuluvaa tapahtumaa. Kireitä siimoja ja muutenkin virkistävää päivää kaikille!

Tuomo Hänninen, kansanedustaja

Suomen Kalamiesten Keskusliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja

 

Nuorten työllisyyttä hoidettava taantumankin aikana 7.6.2009

Kansainvälinen talouskriisi on ajanut suomalaisen työelämän ongelmiin, kysyntä hidastuu eikä vienti vedä. Erityisen rankasti talouden ongelmat ovat iskeneet nuoriin. Samalla kun yleinen työttömyysaste Suomessa hipoo 9 prosenttia, on nuorisotyöttömyys kivunnut jo yli 23 prosentin. Erityisesti lama koettelee nuoria miehiä, joista jo neljännes on työttömänä.

Hallitus aloitti elvytystoimenpiteet jo viime vuonna ja jatkoi työtä alkuvuodesta toteutetulla lisäbudjetilla. Kehyspäätöksen yhteydessä muotoiltiin elvytyksen päälinjat, joita ovat mm. kuntatalouden vahvistaminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta ympäristöveroihin.

Elvytyksestä huolimatta kansainvälinen talous ja samalla Suomen talous jatkaa alamäkeä ja nuorisotyöttömyyden luvut nousevat entisestään. Erityisen huolissani olen haja-asutusalueilla asuvista nuorista, syrjäytymisuhan alla elävistä miehistä. Vuonna 2007 20–24-vuotiaista noin 20 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näistä suuri osa oli miehiä. Ilman ammatillista koulutusta on nykyään todella vaikea saada töitä ja työttömyysjaksot saattavat pidentyä jo nuorella iällä vuosiksi.

Julkisuudessa on esitetty yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen. Tätä ajatusta pohdittiin jo viime vaalikaudella, mutta ajatus ei saanut kannatusta. Jo nykyisellä 16 vuoden oppivelvollisuusiällä kaikkien kouluinto ei savotan loppupuolella ole kaksinen ja kahden vuoden velvollisuuden lisäys koettaisiin kielteisenä toimena. Pelkään, että osa heikommin motivoituneista oppilaista löisi kintaat tiskiin jo koulu-uran aikaisemmassa vaiheessa.

Nyt onkin keskityttävä nivelvaihteiden oppilaanohjaukseen. Erityisesti seurantaa pitäisi parantaa. Lähettävän koulun opon velvollisuutena on valvoa, että keväällä koulusta päässeet ovat menneet uuteen opiskelu- tai jatkopaikkaan.

Harmikseni olen huomannut, että yritykset ottavat nuoria tällä hetkellä aikaisempaa huonommin työharjoitteluun. Työharjoittelija on edullista työvoimaa, eivätkä he ole uhka ammattitaitoiselle ja kokeneelle työntekijälle. Ohjausta harjoittelijat toki vaativat.  Moneen opintokokonaisuuteen kuuluu pakollinen työharjoittelu ja ilman harjoittelupaikkoja saattaa nuoren opinnot viivästyä opiskelijasta riippumattomasta syystä. Harjoittelupaikkoja tulee tarjota niin nousu- kuin laskusuhdanteessakin.

Nykyään nuoren pitää noin 15-vuotiaana valita itselleen joko lukio tai ammatillisen koulutuksen väylä. Maaseudulla meno toisen asteen koulutukseen saattaa myös pakottaa nuoren muuttamaan pois kotoa pitkien välimatkojen vuoksi. Monet nuoret, erityisesti pojat, eivät kuitenkaan tuossa vaiheessa vielä ole tarpeeksi kypsiä tekemään valintaa saati asumaan omillaan. Kymppiluokat eri versioina tulee säilyttää pienissäkin kouluissa eikä niiden käymistä tule pelätä tai hävetä, koska tuossa iässä yksi lisävuosi on tärkeätä aikaa kypsymiselle ja ratkaisujen tekemiselle.

Toimettomina aikaansa viettävien osalta tarvitaan uutta otetta. Työkykyiset nuoret ja keski-ikäiset ihmiset, jotka eivät halua mennä lisäkoulutukseen tai etsi täydellä teholla töitä, tulee saada remmiin mukaan. Syynä voi olla kasvaminen toimettomuuteen, mutta myös työnteon kannattamattomuus. Tällä hetkellä lyhyet työjaksot saattavat viedä työttömyysturvaa niin paljon, ettei työteko ole kannattavaa. Nämä kipukohdat on purettava pikaisesti ja sosiaaliturva muutettava kannustavaksi.

Viime viikolla kuului Brysselistä hyviä uutisia. EU päätti myöntää jäsenmailleen 19 miljardia euroa työttömyyden hoitoon. Tuen ehtona on jäsenmaiden taloudellinen osallistuminen. Suomelle yhteispotista tuli 500 000 euroa, jotka kohdistetaan ihmisten työllistymistä tukeviin hankkeisiin. Lisäksi opetusministeriö myönsi kesäkuun alussa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:lle 500 000 euron valtionavustuksen käytettäväksi nuorten työllistämiseen ja työharjoitteluun nuorisotyön alueella. Toivottavasti näistä rahoista löytyy apu mahdollisimman monen nuoren työllistymiseen. Jotta nykyiset pienet ikäluokat pystyvät huolehtimaan vanhempiensa hyvästä vanhuudesta, täytyy heillä olla mahdollisuus rakentaa oma elämäänsä turvalliselle pohjalle. Suomella ei ole varaa hukata yhtään nuorta.

 

Jo joutui armas aika 28.5.2009

Suomalainen koulutus saa lähes kaikissa kansainvälisissä vertailussa mairittelevia lausuntoja. Menestyksen avaimia ovat innostuneet koululaiset, ammattitaitoiset opettajat ja koulutyötä tukeva henkilökunta sekä tiivis kodin ja koulun yhteistyö. Tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä yhdessä koulutuksen arvostuksen kanssa on tuottanut erinomaisia tuloksia.

Hyviin tuloksiin ei saa jäädä kuitenkaan makaamaan, vaan koko ajan täytyy kehittää. Juuri nyt talouden ahdingossa on huolenaiheena, että kohdennetaanko koulutukseen tarkoitetut valtionosuudet oikein. Lomautukset eivät sovellu kouluun ja ryhmäkokojen on oltava järkeviä. Tulevaan erityisopetuksen uudistukseen on tultava myös lisää resursseja, jotta voidaan puhua uudistuksesta.

Parhaillaan on menossa Opetusministeriön kokoaman perusopetusta pohtivan työryhmän työ. Olen itse tässä työryhmässä Keskustan edustajana. Ryhmämme tehtävänä on tehdä esitys ja suositus perusopetuksen tuntijaosta eli siitä kuinka monta oppituntia mitäkin oppiainetta minäkin kouluvuonna opetetaan. Nyt minulla on hyvä mahdollisuus tuoda maakuntien näkemys koulutyön toteutukseen. Riittävä määrä taide- ja taitoaineita on yksi ratkaistava asia ja muitakin järkeviä toiveita olen valmis ajamaan.

Toisen asteen koulutuksessa ammatillisen koulutuksen vetovoima on tällä vuosikymmenellä selvästi kasvanut. Niinpä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on maassamme lisätty yli 5000 tällä vaalikaudella. Mielestäni on hyvä, että nuoret saavat vapaasti valita – opiskelijan kiinnostus ohjaa – teoriaopintoihin tähtäävän lukioväylän ja erityisesti kädentaitoja kehittävän ammatillisen väylän väliltä. Jatko-opinnoissa näiltä linjoilta voidaan jatkaa samassakin koulutuksessa eikä järjestelmässämme ole umpiperää vaan aina voidaan opinnoissa mennä eteenpäin.

Korkea-asteen lainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa. Ennen juhannusta saadaan uudet lait sekä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Yliopistojen autonomiaa lisätään, hallintoa uudistetaan ja monipuolistetaan rahoitusta. Myös opetuksen sisällä on selvityksiä menossa. Ammattikorkeakoulun osalta on kokeilu muun muassa rakennusmestareiden koulutuksen uudistamiseksi käytännönläheiseksi ja samalla selvitetään tekniikan lisäksi kaupan ja hoiva-alan vastaavaa tarvetta. Koulutusta on kehitettävä työelämän tarpeiden mukaiseksi.

Korkea-asteen omasta oppilaitoksesta Kuusamossa on ollut puhetta näillä sivuilla kevään aikana. Haimme lupaa ammattikorkeakoulun perustamiseen 1990-luvun alussa, mutta emme sitä silloin saaneet. Tälläkin hetkellä voidaan Kuusamossa kuitenkin suorittaa korkea-asteen opintoja, mutta jo nykyiset, suhteellisen isot oppilaitokset – toimialueen väestöpohja yli 100 000 asukasta - joutuvat hakemaan yliopistoista ja muista oppilaitoksista kumppaneita toiminnan säilyttämiseksi. Meillä sopimuspohjainen amk- ja yliopistokoulutus on runsaan kymmenen vuoden aikana tuottanut hyviä tuloksia ja kotoa kulkien Kuusamossa on suoritettu satoja korkeakoulututkintoja. Tätä järjestelmää edelleen kehittämällä voidaan turvata ja parantaa koulutuksen saatavuutta omassa kotikunnassamme.

Nyt on kuitenkin juhlan aika. Onnittelen lämpimästi niin vuoden koulutyön päättäviä kuin tutkinnon suorittaneita valmistumisesta ja toivotan eri kouluyhteisöjen jäsenille virkistävää kesää. Koulutyö vaatii tuoreita voimia.

 

Äitienpäiväjuhla Kuusamon torilla 9.5.2009

 

Rakkaat äidit ja isoäidit, arvoisa toriyleisö!

On suuri kunnia saada puhua teille näin äitienpäivän merkeissä. Samalla kiitän kaikkia niitä yhteistyökumppaneita, jotka ovat tapahtuman organisoineet.

Kun hallitusohjelmaa reilut kaksi vuotta sitten muodostettiin, otettiin hallituksen yhdeksi painopisteeksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä terveyden edistäminen. Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää valtion mahtikäskyllä vaan työhön tarvitaan mukaan valtion lisäksi niin kunnat, kolmas sektori kuin yksittäiset ihmiset ja vapaaehtoistyö. Onneksi 2000-luvun kuntapolitiikassa hyvinvointi ja terveys on nostettu aikaisempaa näkyvämmiksi. Juuri on allekirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus ja kuntiin on valmisteltu omat ohjelmat, esimerkiksi meillä Kuusamossa ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisohjelma 2017”.

Lapsen ja vanhemman suhteelle yhdessäolo on erittäin tärkeää. Paljon mainostetun "laatuajan" ei tarvitse sisältää suuria, rahaa vaativia kokemuksia vaan parasta yhteistä aikaa ovat yhdessä tehdyt arjen pienet askareet sekä yhteiset leikit ja elämykset. Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahajärjestelmä on sekava eikä se riittävästi kannusta molempia vanhempia käyttämään vanhempainvapaata. Tämän lisäksi työnantajalle ei vieläkään täysimääräisesti korvata niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat työntekijän jäämisestä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle. Lasten varhaisvuosien kasvuedellytyksiä on parannettava tukemalla erityisesti varhaisvaiheen hoitoa. On erittäin tärkeää, että perheen toimeentulo turvataan tilanteessa, jossa toinen vanhemmista on kotona lasta hoitamassa.

Perheiden tukijärjestelmien pitää kuitenkin olla sellaisia, että ne auttavat perheitä riippumatta siitä, minkälaisen hoitoratkaisun vanhemmat valitsevat. Eri ratkaisut sopivat eri tilanteisiin. Mikä on hyväksi yhdessä perheessä, ei välttämättä ole hyväksi toisessa.

Lasten iltapäiväkerhoista alkanut toiminta on vakinaistunut valtionavulla toteutettavaksi lasten aamu- ja iltapäivätoiminnaksi on hyvä varhaiskasvatuksen muoto. On hyvä kotihoidossa kasvava lapsi saa välillä ulkopuolisen ja alalle kouluttautuneen ohjausta ja tarkkailua. Häiriöitä kehityksessä voidaan havaita ja on yksi muoto havaita vakaviakin ongelmia kodeissa. Viime vuoden aikana Keski-Euroopassa ja kotimaassamme lasten hyväksikäytössä paljastuneet julmuudet ovat avanneet silmiämme. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu noin 85 prosenttia lapsista, mutta ongelmana on se, että eniten tukea tarvitsevat lapset jäävät toiminnan ulkopuolelle. Maahanmuuttajien, romanien ja moniongelmaisten perheiden lasten osallistuminen on satunnaista.

Yksi keskustelusta monesti unohdettu ryhmä ovat monikkoperheet. Monikkoperheet ovat perheitä, joihin kerralla syntyy 2 tai useampi lapsi. Suomalaisissa tukijärjestelmissä kaksosten tai kolmosten syntymää ei kuitenkaan huomioida, vaan perhe saa samat edut ja velvollisuudet kuin muutkin lapsiperheet. Perheen kulut voivat kuitenkin kerralla nousta huomattavasti kun kaikkea joutuukin hankkimaan tuplakappaleet, eikä synny mahdollisuutta tavaroiden kierrättämiseen esikoiselta pikkusisaruksille. Valtion tulisikin huomioida monikkoperheet mm. monikkolisällä. Lisäksi isyysrahaan oikeuttavan ajan pituutta tulisi muuttaa niin, että aika kerrottaisiin kerralla syntyneiden lasten lukumäärällä.

Näin äitienpäivänä on syytä muistaa myös lapsensa jo aikuisiksi kasvattaneita äitejä ja isoäitejä. Monen kunto on jo iän myötä huonontunut, eikä eläminen onnistu ilman jatkuvaa apua. Useasti tämän avun tarjoaja on oma puoliso. Nyt tulisikin entisestään kehittää omaishoidontukea, koska se on niin yksittäisen vanhuksen kuin koko yhteiskunnan etu. Epäkohtia löytyy varsinkin omaishoidontuen verotuksesta.  Jos omaishoitajien asemaa halutaan parantaa, on pohdittava myös ennakkoluulottomasti muutoksia verotukseen.

Hyvä juhlaväki ja toriyleisö

Miss´ onkaan rakkaus, jonka valta

voi meidät temmata kuolemalta,

mi niin kuin enkeli kaitsee, kantaa,

ei mitään vaadi vaan kaikkens´ antaa?

Maan päällä yksi on voimakkain,

on äidin rakkaus suuri vain.

Näillä Sakari Topeliuksen sanoilla haluan toivottaa teille kaikille äideille ja isoäideille oikein hyvää sekä lämmintä ja lämminhengistä äitienpäivää.

 

Hyvinvointia ohjelmilla ja käytännön toimilla 7.5.2009

Kun hallitusta ja hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten muodostettiin, sovittiin neuvotteluissa kolmen politiikkaohjelman käynnistämisestä. Yksi ohjelmista keskittyy työhön, yrittämiseen ja työelämään, toinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja kolmas terveyden edistämiseen. Ohjelmat ovat nyt kahden vuoden jälkeen hyvässä vauhdissa, mutta paljon on vielä tehtävänä.

Hyvinvointia ja terveyttä ei voida edistää valtion mahtikäskyllä vaan työhön tarvitaan mukaan valtion lisäksi niin kunnat, kolmas sektori kuin yksittäiset ihmiset ja vapaaehtoistyö. Onneksi varsinkin 2000-luvun kuntapolitiikassa hyvinvointi ja terveys on nostettu aikaisempaa näkyvämmiksi. Juuri on allekirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus ja kuntiin on valmisteltu omat ohjelmat, esimerkiksi meillä Kuusamossa ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisohjelma 2017”.

Helposti kuitenkin ajatellaan, että kyseessä on vain sosiaali- ja terveydenhallinnonalalle kuuluva projekti. Hyvinvointi ei ole vain fyysistä ruumiin terveyttä vaan se voidaan jakaa kolmeen perusosaan, jotka ovat elintaso ja omaaminen, ihmissuhteet sekä itsensä toteuttaminen. Jotta voidaan sanoa ihmisen voivan hyvin, tulee näiden kaikkien osa-alueiden olla kunnossa. Ihmisen tulee omata tarpeellinen elintaso, asunto ja terveys, hänellä tulee olla sujuvat perhe- ja ystäväsuhteet ja hänen tulee kokea kuuluvansa johonkin paikkaan tai yhteisöön. Lisäksi ihmiselle on hyvinvoinnin kannalta tärkeää kokea itsensä arvostetuksi ja tarpeelliseksi ja hänellä tulee olla mielekästä vapaa-ajan toimintaa.

Näin ollen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kokonaisvaltainen prosessi, jonka edellytyksiin vaikutetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi monin eri tavoin: yhdyskuntasuunnittelulla, liikunta- ja kulttuuripalveluilla, kouluympäristössä ja niin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikoilla. Kantavana ajatuksena tulee olla terveyden ja hyvinvoinnin huomioiminen kaikessa politiikassa ja päätöksenteossa.

Lisäksi mielestäni on tärkeää huomioida, että sairauksien ennaltaehkäisy on monta kertaa edullisempaa kuin sairauksien hoito. Samoin on laita päihde- ja nuorisopalveluissa. Tiedän, että kuntatalous on tällä hetkellä ahtaalla, mutta ongelmien ennalta ehkäisemisestä ei säästöjä saa tehdä, koska muutoin edessä ovat entistä suuremmat kustannukset lähitulevaisuudessa.

Näihin ohjelmiin sisältyy meiltä itse kultakin oman vastuun ottaminen hyvinvoinnistamme. Säännöllinen liikunta on tärkeä osa terveyden edistämisestä. Hankin nykyaikaiset sekä perinteiseen että luisteluhiihtoon soveltuvat välineet vuoden 1992 alussa. Säännöllinen hiihto ja samalla lenkkeily vuoden ympäri ovat tulleet ohjelmaani. Ohjelmaani on sisältynyt vuosittain myös pari kilpastarttia ja se on motivoinut lähtemään liikkeelle. Tuhannen kilometrin kerhon tavoite tällekin talvelle on jo täyttynyt ja olo on kevyt.