Maatalouden välitarkastus hoidettiin kotiin

Perjantai 21.11.2008 klo 9:36 - Tuomo Hänninen

Keskiviikkoilta ja torstain vastainen yö olivat jännittävää aikaa suomalaiselle maataloudelle ja sen parissa toimiville. Brysselissä käytiin tuolloin EU:n maatalousministerien neuvottelut tuotantoon sidottujen tukien jatkamisesta vuoden 2011 jälkeen.

Suomen maataloudelle tukiratkaisu oli erittäin tärkeä ja ministeri Anttilan johdolla neuvotteluissa päästiinkin maamme kannalta positiiviseen tulokseen. Tulevaisuudessa Suomessa voidaan pohjoisen ilmastomme takia maksaa tuotantoon sidottua tukea 10 % kaikesta tuesta kun muualla Euroopassa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta raja neuvotteluissa jäi 3,5 prosenttiin.

Koska EU:n maitokiintiöt tulevat poistumaan vuonna 2015, eikä tuotantoon sidottua tukipakettia saatu esim. tärkkelysperunalle, on Suomessa hyvästä neuvottelutuloksesta huolimatta valmistauduttava hallituksen johdolla kansallisen tukipaketin rakentamiseen. Puolitoista vuotta sitten kirjoitetussa hallitusohjelmassa luvataan, ettei viljelijöille aiheudu tulomenetyksiä EU:n tuki- ja markkinapolitiikan muuttuessa. Nyt tästä lupauksesta on pidettävä kiinni ja tämä neuvottelutulos antaa hyvän lähtökohdan kansalliselle ratkaisulle sekä muille maatalouden kannattavuutta parantaville toimille.

Tärkkelysperunan osalta ratkaisua ei saatu ja muuta neuvottelutulosta ei voitu riskeerata perunakysymyksen hoitamiseksi. Tämä on ratkaistava kansallisilla toimilla. Kysymys ei ole pelkästään tärkkelysperunan tuotannosta vaan myös paperiteollisuuden raaka-aineesta. Perusteet kansallisen tuen löytymiseen ovat vahvat.

Nyt saadun välitarkistuksen osalta on aihetta onnitella ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa ja pääministeri Matti Vanhasta sekä muita neuvotteluihin osallistuneita haastavan asian hyvästä hoidosta sekä onnistuneesta yhteistyöstä koko tiimin osalta. Tästä on hyvä jatkaa.

Energiastrategian monet ulottuvuudet

Perjantai 14.11.2008 klo 8:37 - Tuomo Hänninen

Tänä keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin yötä myöten ilmasto- ja energiastrategiaa. Kansallisen strategian päätavoitteena on vastata EU:n asettamiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonepäästöjä, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantaa energiatehokkuutta.

Strategia on sekä kansallisesti että globaalisti haastava asia ja kansallisesti monilla ulottuvuuksillaan yksi vaalikauden tärkeimmistä asiapapereista. Koko maapallon kattava Kööpenhaminan ilmastosopimus, johon kaikki maat ovat valmiita sitoutumaan, on meidän yhteinen tavoitteemme. Ilmasto- ja energiastrategiassa on hyviä avauksia, mutta ongelmiksi jäävät vähäiset päästövähennykset ja suurehkot energian kulutusarvot. Strategiassa tulisi nykyistä kirjausta enemmän luoda edellytyksiä uusiutuvia energialähteitä tuottavalle tai käyttävälle teollisuudelle.

Hyvää ohjelmassa on myös se, että energiankulutuksessa pyritään määrätietoisesti laskuun. Myönteistä mielestäni on lisäksi se, että syöttötariffi saadaan uusiutuvien energialähteiden sähköntuotannolle. Metsähake, biokaasu ja tuulivoima ovat esimerkkejä näistä lähteistä. Jätehuollon kehittäminen tehostamalla lajittelua, lisäämällä kierrätystä ja polttamalla soveltuva jäte on niin ikään myönteinen piirre. Samalla lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään oleellisesti jätettä.

Metsähakkeen käyttö on tarkoitus yli kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020. Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää vilkasta puukauppaa, korjuuketjun tehostumista sekä lukuisia lämpö- ja jalostuslaitoksia.

Poltetut lisäkuutiot haketta ja turvetta tuovat sivutuotteena kasvavan määrän tuhkaa. Tuhka alentaa tutkitusti maan haitallista happamuutta, antaa lisäravinteita ja lisää kasvua käsitellyllä metsämaalla kymmeniä prosentteja. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa tuhkaa pyritään käyttämään terveyslannoitteena, mutta tämän lain asetusluonnoksessa terveyslannoituksen lämpötilasumman alarajaksi on kirjattu 850ºC. Tämä tulisi esteeksi tuhkan käytölle terveyslannoitteena. Pohjoisen oloihin, muun muassa Kuusamoa ajatellen, tätä asetusluonnosta tulisikin mielestäni muokata sellaiseksi, että tuhkasta ei tulisi jätettä, vaan se olisi sivutuote ja sitä voitaisiin käyttää ravinteena ja terveyslannoitteena myös meidän karummalla alueellamme.

Metsästyskoirien toiminta vilkkaimmillaan

Tiistai 11.11.2008 klo 11:09 - Tuomo Hänninen

Erilaiset metsästyskoirat - ajavat koirat, lintua haukkuvat koirat, hirvi- ja luolakoirat, seisojat ja noutajat - ovat tulleet eräihmisille pysyviksi jahtikavereiksi selkosillamme. Samalla jahdin luonne muuttuu, kun saalistuksesta siirrytään sosiaalisempaan yhdessäoloon seurueina. Saalista otetaan lähinnä riistakannan mukaan. Seurustelu, luonnon ihailu ja jahtikaverina toimivan koiran seuraaminen ovat oleellinen osa metsästystä.

Vuoden 2007 riistasaalis maassamme oli 575 000 piennisäkästä, vajaat 90 000 hirvieläintä, noin 470 000 vesilintua sekä 885 500 muuta lintua. Tänä vuonna tosin pienriistan osuus jää kadon vuoksi murto-osaan hyvien riistavuosien saaliista. Koko tästä saaliistamme saadaan metsästyskoiria apuna käyttäen valtaosa. Ajavilla koirilla jahdataan jänistä ja kettua, lintu- ja kanakoirilla kanalintuja sekä noutajilla vesilintuja. Hirvistäkin jo mutu-tuntumalla arvioiden yli puolet ammutaan hyvin harkiten hirvikoiran haukkuun. Koirat vähentävät haavakkojen syntymistä ja helpottavat vahingoittuneiden eläinten löytymistä.

Hyvän koira-aineksen jalostamista varten järjestetään metsästystilanteita muistuttavia kokeita. Meillä on linnunhaukku-, hirvenhaukku- ja ajokokeita. Myös tottelevaisuutta voidaan testata toko- ja agilitykokeissa. Juuri nyt koetoiminnassa järjestetään rotukohtaisia kyseiselle rodulle soveltuvia mestaruuskisoja. Olin seuraamassa 31.10.-02.11. karjalankarhukoiranarttujen Kuningatarottelua Kuusamossa ja 7. -8.11. suomenajokoirien Kilpaa Hyrynsalmella. Järjestelyt molemmissa tapahtumissa olivat erinomaiset ja mestarit selvisivät. 

Kuvassa Kilvan isäntiä ja kutsuvieraita. Vasemmalta Miikka Laakso, Tapani Sipilä, ottelutoimikunnan pj. Juha Säkkinen, kirjoittaja karvahattu päässä, Matti Karppinen sekä Esko Suhonen.

Koirat ovat tärkeä osa elämäämme ja niitä pidetään usein perheenjäseninä. Metsästyskoirien pidossa on monia ulottuvuuksia ja ne tuovat isäntäperheille sekä hyötyä että huvia. Jahtikavereina niiden merkitys eräväen ikääntyessä koko ajan kasvaa. Myös metsästysseuroissa nykyisin ymmärretään koiraharrastuksen eri osa-alueiden välttämättömyys. Harrastuksena koirat ovat perheitä yhdistäviä ja kilpailutoiminta hyvä tapa irrottautua arjesta. Tervetuloa mukaan koiraharrastuksen pariin!

Kuntavaalien jälkeen

Perjantai 7.11.2008 klo 9:24 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa on nyt kulunut kuntavaaleista ja ensimmäiset analyysit voittojen ja tappioiden syistä on tehty. Omalta kohdalta olen pintapuolisesti käsitellyt tulosta ja olen omaan 333 ääneen ja Kuusamon ääniharavan asemaan tyytyväinen. Keskustan osalta on puolestaan syvällisen analyysin paikka Kuusamon kunnallisjärjestön, Pohjois-Pohjanmaan piirin ja koko maan osalta.

Hallitusvastuu, keväinen vaalirahoituskohu, aluepolitiikan heikkous ja valtakunnallisen kampanjan puuttuminen ovat olleet esillä ensikommenteista tappiostamme. Puutteita on nähty myös hallitusryhmän ja kansanedustajien yhteistyössä. Puheenjohtajammekin on nähnyt ryhmänsä kansanedustajien nyrpistävän nenäänsä hallituksen päätöksille rientäessään kentälle kertomaan hallituspolitiikasta.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että kansalaisilta saamani palaute tämän syksyn ajalta on ollut lähinnä arjen sujumiseen liittyvää. Ihmisiä huolettavat arkiset, konkreettiset asiat kuten kustannusten nousu, tiestön kunto, laajakaistaverkon toimimattomuus, julkisen liikenteen supistuminen, puun myyntiveron alentamiseen liittyvät puutteet ja maatalouden heikko kannattavuus. Kuntavaalit olivat juuri oikea foorumi näiden kotiin ja arkeen liittyvien asioiden esille nostamiseen, mutta kotivaaliteemasta huolimatta Keskusta keskittyi kampanjassaan liiaksi yleispoliittisiin linjauksiin.

Oikeata vaali-intoa emme saaneet missään vaiheessa vaalikentälle. Koko ajan tuntui siltä, että meidän rooliksi jäi kantaa vastuu hallituksen tekemisen puutteista ja keskeneräisyydestä kun samalla hallituskumppanit kuorivat kermaa myönteisistä päätöksistä. Emme ole onnistuneet markkinoimaan tekemisiämme, vaikka suuri osa tämän hallituskauden myönteisistä uudistuksista on Keskustan ideasta ja Keskustan johdolla toteutettuja.

Viime kevät oli rankkaa aikaa Keskustan eduskuntaryhmässä. Kesällä pidetyn Joensuun puoluekokouksen jälkeen tunnelma on kohentunut ja gallupitkin ovat vakiintuneet ihan hyväksyttävälle tasolle. Nyt kuntavaalin tuloksen selvittyä kevään tunnelma on palautunut ja keväinen tilanne tavallaan realisoitui kuntavaalin tuloksessa. Syvällisellä analyysillä tunnelman osaset on purettava ja meidän tehtävä kunnon askelmerkit mennä tästä eteen- ja ylöspäin. Alakulosta on pikaisesti päästävä ja on muistettava, että olemme edelleen johtava eduskuntapuolue ja meillä on ylivoimaisesti eniten valtuutettuja Suomen kunnissa.

Kysymys on lähidemokratiasta

Perjantai 24.10.2008 klo 9:20 - Tuomo Hänninen

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys oli 15.–21.10. ja varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina 26.10. Ennakkoon maassamme on äänestänyt 1,016 miljoonaa suomalaista eli 24,2 prosenttia äänioikeutetuista. Meistä kuusamolaisista 3887 eli noin 30 prosenttia on käyttänyt äänioikeuttaan.

Olen mukana kuntavaaleissa 12 vuoden tauon jälkeen. Kokonaisvaltaisen tiedonkulun parantaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen kuntapäättäjien ja kentän kanssa sekä puoluejohdon vetoaminen olivat suurimmat syyt ehdokkuudelleni. Haluan hoitaa yhteisiä asioita kokonaisvaltaisesti ja paikallisesta päätösprosessista saan arvokasta tietoa kansalliseen päätöksentekoon. Lähipalvelut liittyvät kiinteästi arkemme sujuvuuteen.

Eduskuntatyöstä johtuen osallistuminen vaalikampanjointiin kotipitäjässä on jäänyt valitettavan niukaksi. Toki selkeä kuva kuntakentän tilanteesta on tullut ja hyvä yleiskuva Kuusamonkin tilanteesta. Ilmoittelu ja lähettämäni vaaliterveiset korteilla tähtäsivät lähinnä tiedottamiseen siitä, että olen ehdokkaana. Henki vaalikentällä on pääsääntöisesti ollut myönteinen.

Tiivistäen minusta on tärkeää, että:             

Lähipalvelut saadaan tasapuolisesti

Toimintatapana ovat vastuu ja välittäminen

Vuorovaikutus toimii päätösten pohjana

Haluan päättäjänä osaltani kantaa kotiseutuvastuuta.

Maamme poliittista järjestelmää arvostetaan ja kansanvaltaa ihannoidaan maailmalla. Muuallakin pyritään maamme kaltaiseen malliin. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat kulmakiviä järjestelmässämme. Käyttämällä äänioikeuttasi vaikutat ja huolehdit omalta osaltasi suomalaisen järjestelmän toimivuudesta. Kuntavaaleissa on kysymys lähidemokratian toimivuudesta.

Ne, jotka ovat äänensä jo antaneet voivat huolettomasti odottaa sunnuntaita ja kuntavaalien tulosseurantaa. Me, joilla ääni on vielä antamatta, varaamme sunnuntaina riittävän ajan velvollisuutemme antamiseen. Lähdetään ylös, ulos ja uurnille.

Haasteet Kuusamon kehittämiselle

Tiistai 21.10.2008 klo 9:18 - Tuomo Hänninen

Juuri 140-juhliaan viettänyt Kuusamon kaupunki on selviytynyt monesta murroksesta ja vaikeasta ajasta hyvin. Monipuolinen elinkeinorakenne, vahvat täällä jo toimineet yritykset sekä alueelle soveltuvat uudet yritykset ovat mahdollistaneet hyvän työpaikkakehityksen. Monipuoliset palveluyritykset ja kunnallinen palvelutuotanto ovat huolehtineet laadukkaista lähipalveluista ja myös valtionhallinnon palvelut on toistaiseksi pystytty säilyttämään, mistä on syntynyt pohja maineikkaalle imagokunnalle. Monipuolisuudessa on vahvuutemme.

Elinkeinotoiminnan osalta nykyiseen neljä tukijalan pohjaan, matkailu, metsä- ja puutalous, elintarvikeala sekä tietoteollisuus, tarvitaan täydennystä. Palveluala kyllä laajenee ja monipuolistuu ja tuotannolliseen infraan uusiutuvan energian lisätuotanto ja alueelle soveltuva kaivostoiminta tuovat työtä ja toimeliaisuutta. Uraanikaivos tosin ei sovellu, mutta muita malmivaroja tulee hyödyntää. Nykyisillä aloillakin jalostusasteen nosto on tarpeen puun ja elintarvikkeiksi käytettävien luonnontuotteiden hyödyntämisessä. Sekä näillä aloilla että muussakin kehittämisessä tutkimustietoa ja innovatiivisuutta tulee vieläkin lisätä.

Kotipitäjämme sijainti ja muun muassa paperiteollisuuden pakkaantuminen rannikolle edellyttävät kuljetuskustannusten hillitsemistä. Kuljetustuen taso tulee saada yhtäläiseksi Ruotsin tuen kanssa ja määrätietoista työtä tuen nostamiseksi on jatkettava. Väyläratkaisussa kumipyöräliikenne ja lentoliikenne tarvitsevat täydennystä. Lähimmät raideliikenteen toimipaikat Kemijärvellä ja Kontiomäessä eivät riitä. Näiden paikkojen välille saatava raideliikenne on nostettava puheista investointikohteiksi, koska matkailu ja tuotannollinen toiminta vaativat ympäristöystävällistä raideliikennettä.

Valtion palveluissa poliisihallinnolla on oma toimipaikka ja käräjäoikeuden oma piste on säilytetty 3-vuotisena kokeiluna. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen kehittämistyö on juuri menossa. TE-palvelut ovat tulossa. Lähes kaikkien edellä mainittujen osalta tarve saada väestöpohjaa toimialueelle lisää on olemassa. Kuntien välisen yhteistyön tulee kasvaa, koska seuraava kehittämiskierros valtion hallinnossa on alueemme kannalta vaativa.

Aluekeskusohjelmatyö tiivisti eri alojen toimijoiden yhteistyötä seudullamme, mutta työtä on vielä laajennettava. Toimialojen lisäksi lisäyhteistyötä vaaditaan kunnallisten ja valtion hallinnon palvelujen sekä muussakin rakenteellisessa kehittämisessä. Luontevaa on yhteistoiminta lähikuntien kanssa, mutta yhteistyötä tulee edelleen lisätä myös etäämmällä olevien kuntien kanssa. Kyky tehdä yhteistyötä eri tavoin ratkaisee menestyksemme.

Nuoret mukaan kehittämään koulutusta

Perjantai 17.10.2008 klo 12:42 - Tuomo Hänninen

Koulutus ja sen turvin saatava ammattitaitoinen työvoima ovat Koillis-Suomen ja Kuusamon yksi tärkeimmistä menestystekijöistä. Ilolla voin sanoa, että koulutusjärjestelmä alueellamme on toimiva ja edistyy koko ajan

Vaikka suomalaiset koulut ovatkin kansainväliseltä maineeltaan erinomaisia, on töitä vielä tehtävänä, jotta lapset, nuoret ja koulujen henkilökunta voisivat mahdollisimman hyvin ja viihtyisivät työpaikallaan. Syytä muutokseen on niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Ikäluokkien pienentymisen ja lapsiperheiden taajamiin keskittymisen vuoksi kouluverkko supistuu koko ajan ja koulukuljetuksiin on koulumatkojen pidentyessä satsattava. Jotta nuorten opiskelumotivaatio säilyisi läpi pitkän kouluvuoden, lisäisin taito- ja taideaineita opetukseen.

Ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaansa.  Koko toisen asteen sijoittaminen samaan pihaan oli hyvä oivallus ja liittyminen Kainuun Ammattiopistoon on saanut positiivisen vastaanoton. Koko toisen asteen osalta kouluterveydenhoito ja oppilashuolto kokonaisuudessaan nousevat maassamme tapahtuneiden tragedioiden vuoksi tarkasteluun. Kodin ja koulun yhteistyö, tiedonkulku eri tahojen välillä, oppilaanohjaus ja yhteisöllisyys kaiken kaikkiaan vaativat syvällistä pohdintaa ja täsmätoimia ja erityisopetusta on kehitettävä.

Korkea-asteen järjestelyissä omaperäinen toimintatapamme on suuri vahvuus. Meillä voi suorittaa ilman jäykkiä rakenteita amk-opinnot ja jopa maisterin tutkinnon muutamilla aloilla. Kuusamon tulevaisuuden, yritysten ja jatko-opiskelijoiden kannalta on tärkeää yliopistokeskuksen toiminnan jatkuminen Kajaanissa ja Naturpolis-osaamiskeskus.

Kuusamossa on järjestelmää kehitetty hyvässä yhteistyössä ja tapamme kouluttaa soveltuu malliksi muille alueille ja paikkakunnille. Kehittämistä vielä kuitenkin on: opiskelijat olisi syytä saada nykyistä enemmän mukaan yhteiskunnalliseen ja paikalliseen toimintaan. Olikin mukava seurata tällä viikolla kun aktiiviset nuoret ympäri Suomea valtasivat rauhanomaisesti julkisia rakennuksia ja herättelivät norsunluutorneissaan istuvia valtaapitäviä muistamaan, että nuoret ovat oman elämänsä ja ikäluokkansa asiantuntijoita ja heidät on päästettävä mukaan päätöksentekoon.

Hirvijahti - turvallisuuden edistämistä ja yhdessäoloa

Perjantai 10.10.2008 klo 14:03 - Tuomo Hänninen

Syksyinen punanuttujen armeija on aloittanut taas jahtinsa. Tänä syksynä on käyttöön myönnetty yhteensä noin 75 000 hirvi- ja valkohäntäpeuralupaa mikä on vajaat kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kuusipeuralupia myönnettiin 218 ja metsäpeuralupia 89 kappaletta lähinnä maatalousvahinkojen vähentämiseksi.

Syksy on valitettavasti myös pahinta hirvikolariaikaa. Hirvijahti, hirvien kiima-aika ja siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi törmäysvaaraa, joka on suurimmillaan syksyisessä iltahämärässä, tunti auringonlaskun jälkeen sekä auringonnousun aikaan. Vaikka kolareilta on mahdotonta kokonaan suojautua, on niiden ehkäisemiseen

                                     Seuran syksyn kymmenes ja ampujan yhdeksäs kaato.

Toinen mahdollisuus torjua hirvionnettomuuksia on hirviaitojen rakentaminen. Ne kuitenkin sopivat parhaiten vähäliittymäisille moottoriväylille, joten meille harvaan asutun seudun ihmisille niistä ei välttämättä synny tarvittavaa hyötyä.

Liikennevaaran lisäksi toinen hirvistä koituva haitta on eläinten aiheuttamat taimituhot. Monelle metsänomistajalle ja -hoitajalle ovat hirvien aiheuttamat taimituhot valitettavan tuttuja kokemuksia metsien tarkastus- ja hoitoreissuilta.

Kauhajoen tragedia

Perjantai 3.10.2008 klo 14:00 - Tuomo Hänninen

Viime tiistaina olimme perustuslakivaliokunnan kanssa tapaamisessa Keskusrikospoliisissa, kun ensimmäiset tiedonmurut Kauhajoen traagisista tapahtumista saapuivat ensin poliisijohdolle ja sitten meillä kansanedustajille. KRP-tapaamisemme teemasta eli Jokelan erityislaista tuli samalla valitettavasti vielä entistäkin ajankohtaisempi.

Ongelmia viime syksyn Jokelan tapahtumien tutkinnalle on aiheuttanut eri viranomaisten väliset salassapitosäädökset. Nyt perustuslakivaliokunnassa lausunnolla oleva ja hallintovaliokuntaan käsiteltäväksi menevä ns. Jokela-laki helpottaa asioiden selvittelyä. Tiedonvälitykseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä.

Oppilashuolto, kouluterveydenhoito sekä tietokonepelien maailma ovat olleet julkisuudessa paljon esillä. Myös kodin ja koulun välisen yhteistyön välttämättömyys ja saumattomuus on asia, jolla voidaan ongelmia ehkäistä ennakolta. Yhteisöllisyyden lisääminen on ollut monissa puheissa lääke, jolla sosiaalisia verkkoja voidaan täydentää.

Kauhajoen jälkeen on julkisuudessa esitetty monia eri ratkaisuja näiden järkyttävien tapahtumien uusiutumisen estämiseksi. En usko, että on olemassa mitään yksittäistä poppakonstia vaan toimeen pitää käydä niin sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla kuin opetus- ja sisäministeriön toimialoilla. Vaikka tehtävä voi vaikuttaa hankalalta, on meidän kuitenkin pala kerrallaan luotava ohjelma torjua tällaista pahoinvointia ja rikollisuutta.

Pienistä ja hieman suuremmistakin puroista kasvaa tälläkin kertaa suuri ja vaikuttava virta.

Lämpimät Onnittelut kotikaupungille, Kuusamolle!

Maanantai 29.9.2008 - Tuomo Hänninen

Kuusamon kunnan syntysanat on lausuttu 5. päivänä huhtikuuta 1868. "Tänä päivänä pidetyssä sitä varten laillisesti kuulutetussa pitäjään kokouksessa päättivät pitäjään miehet kunnallishallituksen toimeenpanemisen tässä pitäjäässä ja valittiin kunnallislautakunnan esimieheksi Metsäntarkastaja A. Korhonen tästä pitäjäästä …". Yhdeksi lautakunnan jäseneksi valittiin isoukkini Erland Hänninen.

Kunnan 140-vuotisjuhlien juhlaviikonloppu sisälsi perjantaina 24.9 pidetyn juhlavaltuuston kokouksen Kuusamo-talolla sekä sunnuntaina seppeleenlaskun sankarivainajien haudoille, pääjuhlan liikuntahallilla ja kuusamolaistaustaisten muusikkojen juhlakonsertin Kuusamo-talolla. Juhlaesitelmän valtuuston kokouksessa piti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja juhlapuheen pääjuhlassa eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen. Päivä oli hieno ja juhlava.

Kotipitäjämme historiaan on sisältynyt vaikeita aikoja, mutta sitkeydellä ja Korkeimman varjeluksessa niistä on selvitty. Väestön rakennekehitys, aluekehityksen kuntien välisen yhteistyön haasteet sekä valtionhallinnon ja kunnallisten lähipalvelujen järjestämiseen liittyvät kysymykset vaativat määrätietoista työtä. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta vain yhteistyötä tehden ongelmista selvitään.

Omakohtaisesti Kuntaliiton myöntämä kultainen kunniamerkki lämmittää ja tekee nöyräksi. Tieto merkistä sai muistelemaan työtä eri työyhteisöissä ja hallintoelimissä. Vaikka vaikeitakin aikoja on ollut, niin myönteiset asiat hallitsevat muistoja. Kuntatyön mukana on tullut elämään monipuolisia ja laajoja yhteistyöverkostoja ja -kumppaneita sekä hienoja tuttavia ja ystäviä. Suuret kiitokset kaikille merkin saantiin myötävaikuttaneille ja onnittelut muille kunnia- ja ansiomerkkien saajille!

Isoja asioita syksyn ohjelmassa

Perjantai 12.9.2008 klo 9:34 - Tuomo Hänninen

Syyskuun myötä on tullut aika heittää hyvästit kesälle ja alkaa taas työn touhuun. Eduskuntatyö käynnistyi tiistaina ja täysistuntojen asialistoilla on tässä parin päivän aikana ehtinyt olla mm. liikennepolitiikan linjat, Georgia, vaalirahoitus ja arpajaislaki. Vauhdilla olemme siis taas lähteneet liikkeelle.

Syksyn aikana eduskunnalle tulee eteen monia suuria asiakokonaisuuksia. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Keskustan sivistysvaliokuntaryhmän puheenjohtajana minua työllistää varsinkin käynnissä oleva yliopistolain uudistus. Laki on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle ja meilläkin on parhaillaan työn alla puolueen lausunnon kirjoittaminen. Muita syyskauden suuria asioita ovat sosiaaliturvan uudistus satakomitean työssä, aluehallinnon uudistus eli ellut ja allut sekä kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyvät valtionosuuksien uudistus. Keskiviikon synkät metsäteollisuusuutiset tuovat varmasti myös väriä lähiaikojen keskusteluun.

Euroopan markkinoiden ylikapasiteetti, raaka-aineen ja energian hinnan nousu. Syrjäinen sijainti. Tässä listaa metsäyhtiöiden perusteluista tehtaiden lopettamiseen ja yli tuhannen työntekijän irtisanomiseen. Puuteollisuuden ongelmat ovat maailmanlaajuisia eikä syytä tilanteesta voida asettaa hallituksen harteille kuten oppositio heti tuoreeltaan yritti. Hallitus päätti heti lakkautusuutisten tultua keskiviikkona iltakoulussaan osoittaa kyseisille tehdaspaikkakunnille rakennemuutostukea ja auttaa työntekijöiden uudelleentyöllistymisessä kaikin keinoin. Vaikka tukipaketeilla saadaankin suurimpia tulipaloja sammutettua, täytyy hallituksen ja metsäteollisuuden ryhtyä myös ennakoivaan toimintaan. Jos sellu ja paperi sellaisinaan eivät käy kaupaksi, on siirryttävä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin ja harkittava tehtaiden käyttötarkoituksen muuttamista muuhun tuotantoon. Eduskunnan, metsäteollisuuden ja ammattiliittojen tiiviistä yhteistyöstä syntyy varmasti paremmat tulokset kuin sormelle osoittelusta ja syyttelystä.

Vaikka syyskausi lähtikin liikkeelle näin synkissä merkeissä, on kuitenkin mukava palata taas eduskuntatalolle. Hienot kollegat ja kiinnostavat asiat motivoivat työntekoon ja intoa näin kesän jälkeen riittää. Kohta käynnistyy myös kuntavaalien vaalityö oikein kunnolla ja erilaisia vaaleihin liittyviä tapahtumia on Pohjois-Pohjanmaalla jälleen luvassa. Tulkaahan taas kunta-asioiden ja kuulumisten merkeissä rupattelemaan ja ottakaa rohkeasti yhteyttä jos on jotain kysyttävää tai kerrottavaa.

Lohta kannattaa pyytää

Perjantai 15.8.2008 klo 9:57 - Tuomo Hänninen

Kesäaika on meille kalastusta harrastaville ihanneaikaa ja vuosittain jopa 40 prosentti suomalaisista osallistuu ainakin kerran johonkin kalastustapahtumaan.

Kuva: Kai Tornberg

Tavallisesti olen omaa saalistani kerännyt verkoilla ja rantanuotalla, mutta tänä kesänä olen määrätietoisesti laajentanut kalastuksen repertuaaria.  Saalisvarmojen pyyntivälineiden rinnalla olen kokeillut uistelua Muojärvellä, perhokalastusta Kitkajoen Harrisuvannolla ja lohensoutua Torniojoella. Jokikalastuksen saloja olen päässyt avaamaan tottuneiden oppaiden – Tauno Kosken, Matti Torkkolan ja Kai Tornbergin - tukemana.

Saaliin markkinointi ei ole tämän kesän retkien jälkeen tuottanut mitään ongelmia. Sain perheenjäsenemme yllätettyä komeilla paistinharreilla perhokalastuksen tuloksena, mutta muuten olemme päässeet nautiskelemaan perinteisemmistä kalansaaliista.

Luonnonlohesta on viime vuosina puhuttu koko ajan ja parlamenttiurani aikana lohiasetusta on muutettu kaksi kertaa. Viime kevään uuteen asetukseen rannikon rysäpyytäjät eivätkä jokikalastajat ole olleet tyytyväisiä, mutta saaliit esimerkiksi Torniojoella ovat olleet lähes 1990-luvun loppupuolen huippusaaliiden veroisia.

Kuva: Matti Torkkola 

Ristiriitainen tunne tuli meille lohensoutajille Tornionjoella tauolla, kun Meri-Lapin radio haastatteli lohenostajaa ja liikemies kertoi ostaneensa vanhan juhannuksen jälkeisen viikonlopun rysäsaaliina 15000 tuhatta kiloa lohta. Totta vai tarua, mutta väkisin tulvaveden lisäksi muu kalastus nousi mielissämme syyksi sille, ettei saalista nyt tullut. Asetuksen toimivuuden seurantaa on jatkettava.

Kesän palautteena lupajärjestelmän selkiyttäminen kalastuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä on välttämätöntä, sillä monet kalastusluvat jäävät käytännön hankaluuksien vuoksi nykyisin ostamatta. Eivätkä kaikki vapaa-ajankalastajat tarvitse koko vuoden voimassa olevaa kalastuskorttia. Minusta alueellista yhteislupaa olisi syytä kokeilla. Lisäksi meidän tulee tehdä lisäsatsauksia, jotta omat jokemme ja Oulu-, Kiiminki- ja Iijoki kehittyisivät vetovoimaltaan Lapin jokien veroisiksi kalastuskohteiksi.

”Lohta kannattaa pyytää, vaikkei sitä saisikaan” on meille kaikille tuttu sanonta ja kalaa koukkaamaan päässeet ovat vahvistaneet sanonnan paikkansa pitäväksi. Myös itse aion harjoituksiani vielä tänä kesänä jatkaa jos aikataulu ja sää periksi vain antavat. Mutta hiuka kehossani on vaatinut jokikalastuksen jälkeen sekä verkkokalastusta että nuotan kastelua. Monipuolisuus on valttia myös kalastuksessa.

Pääministerin ja hallituksen suosio

Torstai 26.6.2008 klo 9:36 - Tuomo Hänninen

Ykköslehtemme Helsingin Sanomat julkaisee määräajoin pääministeriä ja hallitusta koskevia suosiomittauksen lukuja. Viimeisin näistä tuli esiin juhannusviikolla. Tuon selvityksen mukaan suosioluvut ovat selvästi laskeneet ja ovat nyt alempana kuin kertaakaan hallituskauden aikana.

Politiikan ja median suhteen takanamme on kohuvuosi, jossa media on nostanut teeman toisensa jälkeen päiviksi, jopa viikoiksi otsikoihin. Aiheita ovat olleet tänä talvena potilasturvallisuus, eduskunnan tasa-arvo ja talous, kansanedustajien sukupuolinen häirintä, tekstiviestit, vaalirahoitus sekä lukuisat politiikkojen – muun muassa pääministerin – yksityiselämään liittyvät jutut ja uutiset.

Tätä taustaa vasten, kun kuukausien ajan pääministerin, ministerien ja muiden politiikkojen kaikki tekemiset on pyritty tuomaan kielteisinä julkisuuteen ja vielä riepotteleman mahdollisimman nuhruiseksi, hyvätkin asiat vääristellen, talonpoikaisjärjellä ajatellen suosion lasku ei ole mikään yllätys. Tulos on itsestään selvä.

Tärkeintä kuitenkin on, että Vanhasen toisen hallituksen henki ja toimintakyky ovat hyviä ja hallituksella on erinomainen ohjelma, jota on viety ja viedään edelleen vauhdilla eteenpäin. Nyt on aika valmistella ja päättää merkittävistä rakenteellisista uudistuksista ja toivoisin, että mediassakin keskityttäisiin enemmän asiakysymyksiin kuin kohujuttuihin, jotka eivät vaikuta lopulta kovinkaan paljoa eduskunnan tai kansalaisten arkeen.

Oma huoleni liittyy pohjoismaisen demokratian arvostukseen. Kaikkialla maailmalla ja muualla Euroopassa pohjoismaista demokratiaa ja sen pohjalta tehtyjen päätösten tuloksia arvostetaan suuresti. Monet maat pitävät järjestelmäämme mallina uudistuksia tehdessään. Vaarana on, että kohu-uutiset passivoivat kansalaisia ja savustavat fiksuinta ainesta politiikasta pois. Kohutyyli nakertaa arvokkainta asiaa yhteiskunnastamme eli toimivaa kansanvaltaa. Tämä ei ole kehitystä lainkaan, ei ainakaan oikeaan suuntaan.

Poliitikot ja media tukkanuottasilla

Torstai 19.6.2008 klo 10:26 - Tuomo Hänninen

Lehtiä lukemalla on helposti tänä keväänä saanut kuvan, että Suomen politiikka on yhtä hullunmyllyä eivätkä valtakunnan asiat etene - ainakaan parempaan suuntaan. Täältä eduskunnan työhuoneesta katsottuna tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Eduskunnan ja kansanedustajien tärkein työ eli arkinen ahertaminen valiokunnissa ja erilaisissa kokouksissa on jatkunut entisenlaisenaan koko kevään ja monia asioita olemme saaneet läpi ja eteenpäin. Olenkin useasti harmitellut, ettei lehtien sivuilla riitä palstatilaa näille Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeille asioille vaan lehdet täyttyvät erilaisista kohujutuista viikkoja kerrallaan. Niinhän sitä sanotaan, että Suomen kokoiseen maahan mahtuu vain yksi uutinen kerrallaan ja siltä se tänä keväänä välillä on kyllä tuntunutkin. Ihmisille voi helposti syntyä täysin vääränlainen kuva politiikasta ja poliitikoista, enkä yhtään ihmettelisi jos äänestysinto entisestään valuisi alaspäin.

Media muutenkin on saanut entistä suuremman roolin suomalaisessa vallankäytössä. Tiedotusvälineet muokkaavat ihmisten mielipiteitä ja kertovat näkemyksensä poliittisten toimijoiden onnistumisesta, imien näin itselleen valtaa pois perinteisiltä vallanpitäjiltä, eduskunnalta, valtioneuvostolta ja tuomioistuimilta.

Valitettavasti tiedotusvälineiden taso on mielestäni vähitellen laskenut. Laatulehdissäkin kommentoidaan ja jopa repostellaan kohujuttuja ja ihmisten yksityiselämiä, eikä faktatkaan aina ole ihan kunnossa. Tästä on esimerkkinä mm. Julkisen sanan neuvoston langettava tuomio keväältä Helsingin Sanomille. Uskon, että suuri syy median tason laskuun on kilpailun tiivistyminen. Perinteisten tiedotusvälineiden rinnalle on noussut internet, joka on huomattavasti nopeuttanut tiedonvälitystä. Nykyään mediakisan voittajaksi julistetaan se, joka julkaisee tiedon nopeinten, ei se, jonka juttu on paras.

Vaikka mediaa on helppo syytellä monenlaisista asioista, on meidän poliitikkojen katsottava samalla peiliin. Ei tekstiviestikohuja tai vaalirahoitussotkua olisi syntynyt, jos täällä eduskuntatalon sisällä työskentelevät olisivat noudattaneet hyviä tapoja ja huolellisemmin lakia.

Kevätkylvöt on tehty

Tiistai 10.6.2008 klo 13:41 - Tuomo Hänninen

Maaseutuyhteisöissä kevään etenemisen mittareita ovat kylvöjen alkaminen ja päättyminen kesäkuussa. Yleensä meillä kylvöt Kuusamon itäperällä alkoivat Koillissanomissa julkaistulla jutulla ohrankylvöstä Riekissä rinnepellolle toukokuun alkupuolella. Kylvöt päättyvät usein vihantarehun – heinänsiemen ja suojavilja – kylvöllä suoviljelyksille juhannuksen alla.

Omat puutarha-askareeni rajoittuvat pihanurmikon hoitoon ja kotitarpeeseen tapahtuvaan perunanviljelyyn. Pihanurmemme paljastui toukokuun 20. päivän tienoilla lumesta, jonka lähtöä vauhditin pienellä tuhkakerroksella hangelle. Nurmen hoitoon liittyen puhdistin nurmen lehdistä ja kulosta keräävällä ruohonleikkurilla. Kevätlannoitukseksi nurmi sai kaksi kiloa aarille entistä normaali Y-lannosta. Uudet nimet ovat 1970-luvulla opiskelleelle ja 80-luvulla opettaneelle jo vieraita.

Kevätkylvöjen huipennus on maalla usein perunanpano. Istutus on tapahtunut vuosien saatossa 20.5. – 10.6 välisenä aikana, joten nyt on myöhäinen kevät. Kotikylällämme viljelemme perunaa yhteisöllisesti yhteisviljelmällä, jossa on mukana seitsemän taloutta. Perunapelto kun on yhteinen, niin myös hoitotoimet tulee tehdä yhdessä yhteisillä koneilla. Näin toimien viljelyn onnistumisen hetket ja myös vastukset ovat yhteisiä. Pahin vitsaus on rutto, jota pelätään ihan sanonnan mukaisesti.

Lajikkeina tällä viljelmällämme ovat van Gogh, Pito, Lapin manteli eli puikula sekä uusimpana Viktor. Tämä viimeksi mainittu on kokeilu uudesta lajikkeesta ja samalla hyvien kokemusten tullessa siemenviljely tuleviin kesiin. Alkuperän sain kollegaltani Tapani Tölliltä, joka Tyrnävän perunamaineen säilyttämiseksi hankki säkillisen uutta lajiketta helpottaakseen hankalaa siementilannetta. Tämä on samalla mielenkiintoinen kokeilu uudelle tuttavuudelle.

Myös mansikkamaa on saanut lannoitteen ja verhon kylmiä öitä vastaan. Kylvötöiden päätyttyä nautimme luonnollisesti yhteisölliseen tapaan talkookahvit. Jutunaiheita aktiivisilla kyläläisillä näin puoluekokousten aikaan oli yhtenä virtana. Tasa-arvosta ja vaalirahoituksesta pääsimme jo köyhän asiaan, jota me kaikki pidimme tärkeimpänä asiana yhteiskuntaamme kehitettäessä. Lämpimät kiitokset ja terveiset pottuosuuskuntalaisille!

Koulutyö päättyy juhliin ja kukkasiin

Perjantai 30.5.2008 klo 9:29 - Tuomo Hänninen

Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus.

Huomenna on jälleen se päivä kun nämä sanat kajahtavat ja tuhannet nuoret suomalaiset saavat painaa ensi kertaa valkean lakin päähänsä ja juhlistaa lukiovuosien uurastustaan niin perheen kuin ystävien parissa. Kevätjuhlaa viettävät maamme koululaiset ja omia lakkiaisiaan pääsevät juhlimaan myös ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet. Nyt onkin hyvä aika katsahtaa taaksejäänyttä lukuvuotta.

Kouluvuoteen on mahtunut niin iloa kuin surua. Jokunen aika sitten julkaistut Pisa-tulokset mairittelivat jälleen oppilaitoksiamme, mutta tyytyväisyyden tunteeseen ei saa pysähtyä. Muutama päivä sitten lehdissä oli nimittäin myös toisenlaista tarinaa kertova uutinen: suuri osa suomalaisista ammattikorkeakoululaisista ei osaa laskea yksinkertaisia murtolukulaskuja. Lisäksi oppilaiden ja nuorten pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt. Enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja viihtyy koulussa ja harrastuksissaan, mutta meidän kaikkien, niin yksittäisten ihmisten kuin valtion ja kuntien, on kannettava huolta niistä, joilla kaikki asiat eivät ole mallillaan.

Olin eilen OAJ:n järjestämässä tapahtumassa, jossa nousi esiin kysymys, mikä on oikea hetki ja ikä tarttua lasten ja nuorten ongelmiin. OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen vastasi mielestäni oivallisesti: "Oikea aika ei ole mikään tietty ikä tai luokka-aste, vaan oikea hetki on heti kun ongelmasta on vähäistäkään viitettä." Nyt olisikin tärkeää panostaa oppilashuoltoon. Perusopetuksessa tätä varten on jo erillinen rahoitus, mutta toisen asteen oppilashuolto vaatii myös pikaisia toimia.

Meidän on muistettava ja autettava myös niitä, joilta syystä tai toisesta suunniteltu tutkinto tai muut opiskelutavoitteet eivät tänä lukuvuonna täyttyneet. Kaikilla on ongelmia jossakin vaiheessa opintojaan ja ovat ne kirjapinot minuakin joskus tympäisseet. Mutta sopivalla ohjauksella ja tuella perheen, koulun ja läheisten taholta sekä uurastuksella ja myönteisellä asenteella puuttuvat suoritukset saadaan kokoon ja aihetta juhlaan.

Talven ja vuosien ahkeroinnin jälkeen on suvivirren aika. Onnittelen lämpimästi niin vuoden koulutyön päättäviä kuin koko tutkinnon suorittaneitakin ja toivotan eri kouluyhteisöjen jäsenille virkistävää kesää lainaten sivistyksemme oppi-isän J. V. Snellmanin mietettä: "Sivistys on tietoisuus ihmiskunnan korkeimmista asioista, osanotto niihin, kyky edistää niitä. Missä elämän oloissa hyvänsä, joita ei vaivuta erin suuri puute, voidaan tämä sivistys saavuttaa".

Suurpedot aiheuttavat vahinkoa

Lauantai 24.5.2008 klo 10:02 - Tuomo Hänninen

EU-jäsenyys muutti suurpetopolitiikkaa maassamme ja nykyään EU:n luontodirektiivin mukaan susi on kirjattu uhanalaisena lajina liitteeseen IV. Petokannan vakauttamiseksi maassamme on asiantuntijoiden toimesta valmisteltu suurpedoille (sudelle, karhulle, ahmalle ja ilvekselle) hoitosuunnitelmat, mutta näiden toimivuudesta ei ole vielä kunnon näyttöä ja seurantalaskennassa petolaumoja oli yllättäen hävinnyt. Maassamme arvioidaan olevan tällä hetkellä yhteensä noin 150 sutta kun viime vuonna luku oli päälle kahdensadan.

Petojen tappamia poroja löydettiin vuonna 2006 yhteensä 3 336. Eniten poroja tappoivat meillä maasuurpedoista ahma (39,2 %) ja susi (23 %), kolmanneksi eniten karhu (21,6 %). Myös ilveksen tappamia poroja löytyi runsaasti (yhteensä 643, 19,3 %). Aikaisempiin vuosiin verrattuna varsinkin susivahingot ovat lisääntyneet koko poronhoitoalueella yli 10 %, sillä vuosina 1994–2004 susien osuus petovahingoista oli vain 13 %.

Poronomistajille maksetut korvaukset ovat kasvaneet.  Vuotuinen kokonaissumma nousi nopeasti 1990-luvun alussa yli 1 milj. euron, lopulla jo reilusti yli 1,5 milj. euron. Viime vuosina kokonaissumma on lähinnä omavastuusta johtuen hieman laskenut, mutta vuonna 2005 petokorvaus oli jo 1,75 milj. euroa. Uusi laki riistavahingoista on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn.

Pedot, varsinkin sudet, aiheuttavat vahinkoa koirillekin. Kennelliiton keräämien tietojen mukaan viime jahtikaudella syyskuusta huhtikuulle 2008 susi raateli 18 ja ilves yhden koiran. Suomenajokoiria näistä oli kuusi. Menetettyjen koirien perheissä tätä jahtikautta ei lämmöllä muistella. Muutenkin petovahinkojen korvaamisessa valtiolla on ollut suuria vaikeuksia eivätkä kaikki vahingot ole edes Kennelliiton tilastoissa.

Raateleville pedoille haukkuva metsästyskoira on helppo saalis. Toki turvaliivejä koirien suojaksi on kehitetty, mutta takuita niiden toimivuudesta ei ole. Kyllä tunnelma luontoretkellä on alamaissa, jos koko ajan joutuu samalla jahtikaverin henkeä varjelemaan. Mielestäni sudenhoitosuunnitelmaa on toteutettava niin, että petokanta pysyy kohtuullisena.

Yksi kohta petopolitiikassa on nyt selvästi kehittymässä. Raatelevan pedon poistoluvan saaminen on nopeutumassa. Maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut toukokuussa, että riistanhoitopiireille annettaisiin oikeus myöntää erityisen merkittävää uhkaa aiheuttavien sekä turvallisuutta uhkaavien suurpetojen poikkeuslupia mihin vuoden aikaan tahansa.

Näin ensi vuonna päästään päiviä ja jopa yli viikon jahnauksesta kaatoluvan saamiseksi. Petovahinkoja muutos ei poista, mutta uusien vahinkojen ennaltaehkäisyyn asetusmuutos vaikuttaa karsien samalla myös turhaa byrokratiaa. Tuleva lupakäytäntö ja raatelevien petojen poistoluvat eivät ole helppoja riistanhoitopiirillekään.

Vaalirahoituksen ilmoitusten kiemurat ihmetyttävät

Maanantai 19.5.2008 klo 9:49 - Tuomo Hänninen

Viime viikon keskustelu vaalirahoituksesta ja useiden kansanedustajien tarve täydentää vuoden takaista ilmoitustaan hämmästyttää. Oikeusministeriöön jätettyyn ilmoitukseen piti ilmoittaa yksittäiset, yli 1700 euron tukijat. Se, ettei ilmoitusten puutteista rangaista, näyttää vaikuttaneen leväperäisyyteen.

Vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen välttämättömyys on noussut keskustelussa esille ja uudistusta valmistelemaan asetettaneen työryhmä. Näkökohtina uudistukseen ovat olleet esillä järjestelmän luotettavuus, mahdollisen ylärajan tarve, ilmoitusten laiminlyöntien rangaistavuus sekä seurannan siirtyminen oikeusministeriöstä jollekin toiselle, politiikoista etäämpänä olevalle taholle.

Oman rahoitusilmoitukseni laatimisessa ei vuosi sitten ollut ongelmia. Yhden yrityksen tukisumma nousi 2500 euroon ja tuon avoimesti ilmoitin. Muuten summat olivat pienempiä, yleensä 100–1000 euroa ja oma rahoitus kohosi lähes 15 000 euroon. Vastikkeetonta tukea tukiryhmäni ei saanut, sillä rahoituksessa mukana olleet saivat vastikkeeksi ilmoitustilaa vaalilehdestäni.

Jo nyt vaalirahoitusilmoitustaan ovat täydentäneet useat ministerit ja merkittävässä asemassa olevat kansanedustajat. Nyt taitaa olla korkea aika täydennys tehdä niillä, joilla tarvetta on. Politiikan uskottavuuden kannalta tämä on harmillinen episodi. Porsaanreiät vaalirahoituksen osalta on myös pikaisesti tukittava. Meidän kaikkien on toimittava samoilla säännöillä.

Hyvää äitienpäivää!

Lauantai 10.5.2008 klo 12:44 - Tuomo Hänninen

Eduskunnassa ja julkisuudessa on viime aikoina ollut paljon perhepolitiikkaan liittyvää keskustelua ja puheenvuoroja. Suurinta huomiota on saanut päivähoitomaksujen sitominen indeksiin ja maksuihin tekeillä olevat muutokset. Tulevat muutokset on valitettavasti julkisuudessa teilattu epäoikeudenmukaisiksi ja yhteiskuntamme köyhimpiä rankaiseviksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Totta on, että osa maksuista nousee, mutta maksut pysyvät samoina tai laskevat enemmistöllä eli noin 60 prosentilla suomalaisista. Korotukset ovat kohdistettu hyvä- ja keskituloisiin perheisiin ja alennukset niille, joille päivähoitomaksujen määrä vaikuttaa eniten perheen muuhun rahankäyttöön eli köyhimmille. Tällä erittäin tervetulleella uudistuksella helpotetaan juuri niiden tilannetta, joilla raha tiukimmassa on.

Perusturvaa kehittävässä satakomiteassa pohditaan perhe-etuuksia. Yhtenä parannuksena on ollut esillä lapsilisien sitomista indeksiin. Ministeri Risikko lipsautti valmisteltavan asian jo Keskisuomalaisessa julkisuuteen. Kannatan ajatusta lämpimästi, koska sillä estetään lapsilisien jälkeen jääminen elinkustannuksiin nähden. Tarkemmin indeksiin sitomisen aikataulu selviää tämän vuoden aikana.

Kolmanneksi merkittäväksi perhepoliittiseksi teoksi pitäisi mielestäni nostaa kotipalvelun saaminen niille lapsiperheille, joissa esimerkiksi äiti sairastuu. Tilanne voi joissain perheissä avun saannin osalta olla kestämätön, jos esimerkiksi isovanhemmat ovat iäkkäitä tai asuvat muulla paikkakunnalla. Ongelmalliseksi tilanteen korjaamisen tekee se, että kotipalvelu on kuntien vastuulla, eikä valtio voi korvamerkitä valtio-osuuksiin mitään määrärahoja. Kuntien tulisi nähdä lapsien ja lapsiperheiden aseman tärkeys. Nyt kuntavaalien alla tämä asia olisikin hyvä ottaa kunnissa esille, sillä lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme.

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Työn juhlaa ja kevätaskareita

Tiistai 6.5.2008 klo 10:24 - Tuomo Hänninen

Vapun ajan lämpöaalto tarjosi ylioppilaiden ja työtätekevien juhlallisuuksien lisäksi upeat puitteet monille muillekin asioille. Pitkä viikonloppu katkaisi monipuolisella ohjelmallaan omankin työkiireiden putken ja nyt tunnen virkistäytyneeni kunnolla.

Mullistavaa uutta ei Kuusamon torilla eikä muissa vappujuhlissa kuultu. Kemijärven tehtaan tympeä lakkauttamispäätös ja pääministerin muutama viikko sitten pitämän puheen parin virkkeen huono muotoilu liittyen huonossa asemassa oleviin tulivat Vasemmistoliiton juhlassa torillamme esille. Kelan juuri tekemää päätöstä luoda 60–80 työpaikkaa Kemijärvelle puhujat eivät sen sijaan hoksanneet mainita. Tulevan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-linjaus ja -jäsenyyden vastustus olivat taas Heinäluoman vappupuheen kohokohta. Nato-jäsenyyden kiireen osalta olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Vaikka Koutajoen vesistön latvoilla vedenpinta oli vielä normaali, niin kutuhauen makuun perheessämme on päästy ja nytkin nousi parikiloinen vonkale kalareissullamme. Lampare joen varrella on tuottanut kymmeniä haukia yhteen verkkoon viime viikkoina. Varsinainen haen luhapyynti alkaa kuitenkin vasta veden noustua seuraavilla viikoilla.

Jokakeväinen kalamiesten askare hankien huvetessa on puuveneiden tervaaminen. Nyt oli loistava keli levittää lämmitettyä tervaa nuottaveneiden pintaa. Puun pintakäsittelyyn on tullut uusia tuotteita vuosien mittaan, mutta ylivoimainen aine edelleen on perinteinen terva. Venettä tervatessa tuli mieleen EU:n virkamiesten heikko asiantuntemus ja huono tietoisuus kentän tunnoista, kun he yrittivät estää tervan käyttöä. No, tuo uhka on torjuttu ja tervan hieno tuoksu tulevinakin vappuina rannoillamme pelastettu.

Perunansiementen viimeisetkin lajikkeet on nyt pantu itämään. Puikulan siemenet nostettiin jo huhtikuun alussa ja muut lajikkeen näinä viikkoina. Perunansiemenestä on huutava pula. Olin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Mannisen kanssa samassa jonossa torillamme ostelemassa uutta ainesta siemeneksi. Ei oota meille myytiin. Saa nähdä tuoko soittomme kollegallemme Tapanille perunapitäjään Tyrnävälle helpotusta puutteeseemme.

Kaikista askareista voi päätellä, että kesä on tulossa. Pitenevä päivä - valo ja lämpö yhdessä – tuovat uusia ajatuksia, uusia seurannan kohteita luonnossa ja uusia askareita vapaa-aikanamme. Neljä erilaista vuodenaikaa ovat suuri rikkautemme.