Mikael Agricola palasi Viipuriin

Perjantai 3.7.2009 - Tuomo Hänninen

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola syntyi vuoden 1507 vaiheilla Pernajan pitäjässä. Poikkeuksellisen lahjakas nuori mies lähetettiin opintielle Viipuriin. Opintojen jälkeen hän työskenteli Turun piispan Martti Skytten avustajana ja jatkoi opintojaan vielä kolme vuotta Wittenbergissä. Elämäntyötä Agricola teki katedraalikoulun rehtorina ja ohessa hän harjoitti laajaa kirjallista työtä. Vuonna 1554 hänet vihittiin Turun piispaksi.

Äidinkielemme isä oli myös Suomen uskonpuhdistaja ja rauhanmies. Vuonna 1557 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa lähetti hänet rauhanvaltuuskunnan jäsenenä neuvottelemaan Novgorodiin rauhasta Venäjän ja Ruotsin kesken. Raskaan matkan uuvuttamana Agricola kuoli Viipurin lähellä huhtikuun 9. päivänä vuonna 1557.

Koska kirjakielemme isän tärkeät oppi- ja nuoruusvuodet ja elämän päätösvaihe liittyvät Viipuriin, on sinne pystytetty vuonna 1900 muistolaatta Agricolalle ja 1908 kuvanveistäjä Emil Wikströmin muovailema patsas. Molemmat muistomerkit hävisivät sodan melskeissä. Vuonna 2000 muistolaatta on pystytetty uudelleen venäläisen akateemikko Vladimir Smirnovin toimesta.

Suomessa on vietetty Mikael Agricolan 450-vuotismuiston juhlavuotta pari vuotta sitten ja järjestelyistä vastannut toimikunta nimitti erillisen valiokunnan patsaan pystyttämiseksi uudelleen. Hankkeessa oli asialle vihkiytyneiden suomalaisten lisäksi Viipurin puolelta kaupungin edustajia ja muita asiaa tukeneita tahoja. Viime lauantaina työ saatiin päätökseen ja patsas paljastettiin juhlavasti. Olin paikalla tuossa juhlassa eduskunnan edustajana. Samana päivänä avattiin Viipurin linnassa Agricola-perinnehuone.

Patsaalle on tehty uusi alusta Antrean harmaasta graniitista ja kuvanveistäjä Wikström on kuvannut patsaassa Agricolan puolivartalokuvassa puhuvassa asennossa, saarnamiehenä ja opettajana. Uusimisessa patsas valettiin uudelleen.  Patsaaseen sisältyy muistotaulu, joka kolmella kiellä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi, kertoo kirjakielemme isästä. Patsaaseen on hakattu vain tunnetut Raamatun sanat ”Autuaita ovat rauhantekijät”. Keskeisen paikan monumentti sai Pietari Paavalin kirkon edestä.

Paljastustilaisuuden juhlapuheessa ministeri Jaakko Numminen kuvasi pääkohdin Agricolan elämänvaiheita ja ansioita sekä patsaan pystyttämiseen uudelleen liittyviä yksityiskohtia. Patsaan hän luovutti toimikunnan puolesta Viipurin kaupungin hoitoon. Isäntäkaupungin ja paikallisen kirkon edustajien lisäksi juhlassa puhuivat arkkipiispa Jukka Paarma sekä valtiovallan puolesta ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetusministeriöstä ja minä eduskunnan puolesta. Puheenvuorossani ihastelin sitä, että 60 prosenttia alkuperäisen kielen sanastosta on säilynyt ja kannoin huolta pienten maiden kielten asemasta EU:ssa sekä internetin ja muun kansainvälistymisen puristuksessa.

Lämminhenkisen ohjelman vaikuttavin osa mielestäni oli historiaan peilaten se, kun Viipurin Akateeminen kuoro esitti Sibeliuksen Finlandian. Esitys ei olisi onnistunut sodan aikana eikä pitkään aikaan jälkeenkään. Viipurissa vieraillessanne suosittelen tutustumista sekä tähän kirkkoon että linnaan ja siellä olevaan perinnehuoneeseen. Oli hienoa nyt paremmin perehtyä Agricolan historiaan, sillä hänen kuolinpäivänsä huhtikuun yhdeksäs päivä on oma syntymäpäiväni ja kirjakielemme isän ansiosta päivä on vuotuinen liputuspäivä.  

Parisuhteeseen liittyvät asiat ovat vaikeita

Perjantai 22.5.2009 - Tuomo Hänninen

Eduskunta äänesti viime viikolla paljon puhetta herättäneestä perheen sisäisestä adoptiosta. Hallituksen esitys hyväksyttiin lopulta varsin selvästi äänin 109–29.

Lakiehdotuksen mukaan samaa sukupuolta oleville pariskunnille tulee mahdollisuus adoptoida toisen puolison lapsi. Laki ei luo yleistä adoptio-oikeutta homo- ja lesbopariskunnille. Uuden lain tarkoituksena on selkeyttää niin sanotuissa sateenkaariperheissä elävien lasten asemaa ja nostaa heidän oikeutensa vanhempiin nähden samalle tasolle kuin heteroperheiden lasten asema on. Kun rekisteröidyssä parisuhteessa elävä voi adoptoida puolisonsa lapsen, saa lapsi automaattisesti perimisoikeuden ja oikeuden elatukseen ja tapaamiseen vanhempien erotessa. Nykytilanne on aiheuttanut epäselvyyttä lasten asemassa etenkin silloin, kun lapsen biologinen vanhempi on kuollut ja lapsi elää rekisteröidyn parisuhteen perheessä. Uuden lain tultua voimaan lapsen huoltajuutta ei tarvitse erikseen selvitellä, vaan huoltaja on automaattisesti adoptiovanhempi. Perheen sisäisen adoption myötä juridinen suhde lapsen toiseen biologiseen vanhempaan katkeaa.

Äänestys oli niin sanottu omatunnonkysymys eli jokainen edustaja sai äänestää oman näkemyksensä mukaan hallitus-oppositioasetelmasta riippumatta. Erityisesti Keskustan osalta äänet hajosivat. Hämmennyksestä kertoo se, että 62 edustajaa oli poissa äänestyksestä. Äänestin lakiesitystä vastaan. Aikaisemmat parisuhteeseen liittyvät kantani vaikuttivat ehkä eniten.

Taustaa päätöksen vaikeudesta eri kansanedustajille kuvasi se tunnelma, mikä vallitsi kimppataksissa äänestyksen jälkeen. Kyydissä oli yksi vastahakoisesti esitystä kannattanut, yksi äänestyksestä pois ollut ja kolme vastaan äänestänyttä. Kukaan ei kerskunut tuloksella ja kaikki kokivat äänestyksen hyvin vaikeasti. Asiaa kannattanutkin oli jo saanut kielteistä palautetta

Kevät keikkuen tulevi

Perjantai 15.5.2009 - Tuomo Hänninen

Vanha sanonta "kevät keikkuen tulevi" on tänä keväänä pätenyt niin lämpötilojen osalta kuin meillä eduskunnassa. Kevät on mukavaa aikaa, koska silloin saan pitkään elää kahta vuodenaikaa yhtä aikaa. Viikot vierähtävät jo melkein kesäisessä Helsingissä ja viikonloppuisin pääsen vielä Kuusamossa oikein kunnon keväthangille ja nuotan vetoon paksun lumikerroksen alla oleville jäille.

Eduskunnassa kevät taas tuo mukanaan lainsäädäntökiireet, kun asiat yritetään saada kirjoihin ja kansiin ennen kesän istuntotaukoa. Kuten olen ennenkin sanonut, työllistää uusi yliopistolaki minua tällä hetkellä eniten, koska istun sekä lausunnon antavassa perustuslakivaliokunnassa että varapuheenjohtajana lopullisen mietinnön kirjoittavassa sivistysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui tällä viikolla, mutta välillä tuntui, että mitähän tästäkin tulee. Työmme PeVissä oli välillä vaikeaa ja koviakin vääntöjä käytiin, koska tavoitteenamme oli yksimielinen lausunto.

Onneksi tässä kuitenkin onnistuttiin ja nyt sivistysvaliokunnalla on tukeva pohja, jonka päälle lopullista lakiehdotusta päästään rakentamaan. Olen varma, että perustuslakivaliokunta ratkaisi samalla pahimmat kasket koko lakiesityksen osalta. Työläitä pari viikkoa silti tulee olemaan.

Hyvää äitienpäivää!

Lauantai 9.5.2009 - Tuomo Hänninen

Tänä viikonloppuna kannetaan taas monessa perheessä aamukahvit ja kukkasia äidille sänkyyn. Äitiyteen ei valtio voi millään mahtikäskyllä vaikuttaa, mutta eduskunnassa meidän tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset erilaisten perheiden hyvinvoinnille. Kun hallitusohjelmaa reilut kaksi vuotta sitten muodostettiin, otettiin hallituksen yhdeksi painopisteeksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä terveyden edistäminen. Valtio ei tästä työstä voi kuitenkaan yksin selviytyä vaan urakkaan tarvitaan mukaan valtion lisäksi niin kunnat, kolmas sektori kuin yksittäiset ihmiset ja vapaaehtoistyö. Onneksi 2000-luvun kuntapolitiikassa hyvinvointi ja terveys onkin nostettu aikaisempaa näkyvämmiksi.

Lapsen ja vanhemman suhteelle yhdessäolo on erittäin tärkeää. Paljon mainostetun "laatuajan" ei tarvitse sisältää suuria, rahaa vaativia kokemuksia vaan parasta yhteistä aikaa ovat yhdessä tehdyt arjen pienet askareet sekä yhteiset leikit ja elämykset.

Miss´ onkaan rakkaus, jonka valta
voi meidät temmata kuolemalta,
mi niin kuin enkeli kaitsee, kantaa,
ei mitään vaadi vaan kaikkens´ antaa?
Maan päällä yksi on voimakkain,
on äidin rakkaus suuri vain.

Näillä Sakari Topeliuksen sanoilla haluan toivottaa teille kaikille äideille ja isoäideille oikein hyvää ja lämmintä äitienpäivää!

Autonomiaa lisäten kolmatta tietä eteenpäin

Torstai 30.4.2009 klo 12:37 - Tuomo Hänninen

Pitkään kestäneen valmistelutyön ja lausuntokierrosten jälkeen uusi, odotettu yliopistolaki on vihdoin tullut eduskunnan käsittelyyn. Minulle tämä tarkoittaa päivittäistä asian käsittelyä, koska istun sekä uutta lakia perustuslain kannalta tutkivassa perustuslakivaliokunnassa että sivistysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnassa lausunto on parhaillaan valmisteilla ja toivottavasti saamme siitä selkeän ja yksimielisen, jotta laki pääsee sivistysvaliokunnassa ja suuressa salissa jouhevasti kulkemaan eteenpäin.

Mielestäni hallituksen esitys on päälinjauksiltaan oikea. Tasa-arvoinen korkeakouluverkko sekä autonomian lisääminen yliopistoille ovat oikea suunta edetä. Tärkein uudistus on yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksen mukana tuleva itsenäisyys valtiosta. Korkeakoulujen toimintavapaus lisääntyy, kuten yliopistojen puolelta on jo pitkään vaadittu.

Uuden yliopistolain päälinjat on nyt luotu. Lakiesityksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä meidän on herkällä korvalla kuunneltava eri osapuolten kantoja ja hiottava lakia. Prosessia on vietävä avoimuuden periaatteella eteenpäin ja saatava laki perusteellisen valmistelutyön jälkeen voimaan.

Työläisten, ylioppilaiden ja miksei meidän muidenkin juhlan Wapun aikaan on aihetta puhua yhteiskuntamme linjasta. Sosialistinen suunnitelmatalous päätyi Euroopassa umpikujaan 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa. Äärimmäisen markkinatalouden ja kapitalismin karikot ovat paljastuneet kuluneen vuoden aika. Edellä mainituista ismeistä parhaat puolet kokoava kolmas tie on kestävä ja luotettava tapa mennä tästä eteenpäin. Pääministerimme loi pohjan tälle kehittämiselle tammikuussa pitämässään puheessa.

Nyt työ jatkuu Antti Tanskasen johtamassa työryhmässä.  Hankkeen tavoitteena on saada aikaan julkista keskustelua ja tuottaa politiikkasuosituksia talouskasvun vahvistamisesta 2010-luvulla koko maassa globaalia talouskehitystä, ympäristöä ja sosiaalista kestävyyttä koskevat reunaehdot huomioon ottavalla tavalla. Hankkeen tulee erityisesti arvioida, mikä on valtion ja yleensä julkisen sektorin paras rooli talouskasvun edistämisessä. Suositusten tulee perustua vankkaan tutkimustietoon. Toisaalta politiikkasuositusten tulee olla konkreettisia ja realistisia siten, että niiden pohjalta voidaan tehdä toteuttamiskelpoisia poliittisia linjauksia.

Hyvää vappua kaikille!

Presidentti Ahtisaaren rauhanpalkinnon kunniaksi

Perjantai 17.4.2009 klo 12:04 - Tuomo Hänninen

Viime keskiviikko 15.3. oli eduskunnassa poikkeuksellinen ja historiallinen päivä. Illansuussa klo 17 oli juhlaistunto, jossa kunnioitettiin presidentti Martti Ahtisaaren saamaa Nobelin rauhanpalkintoa. Puhemiehen onnittelupuheen lisäksi presidentti Ahtisaari piti puhujapöntöstä noin puolen tunnin puheenvuoron.

Eduskunnassa vieraita luennoitsijoita nähdään harvoin. Edellisen kerran pöntöstä on päässyt puhumaan vuonna 1993 Saksan liittokansleri Helmut Kohl Pohjoismaiden Neuvoston istunnon yhteydessä. Luvan tälle puheelle antoi eduskunnan puhemiesneuvosto. Harvinaista herkkua ovat myös suomalaiset Nobel-voittajat. Ennen Ahtisaarta kunnian ovat päässeet kokemaan vain Artturi Ilmari Virtanen kemiasta ja Frans Emil Sillanpää kirjallisuudesta.

Omassa puheenvuorossa rauhanpalkinnon saaja Ahtisaari korosti, että kaikki maailman konfliktit voidaan ratkaista. Hänen mukaansa ei ole mitään syytä, että niiden annettaisiin jatkua ikuisesti. Lisäksi Ahtisaari muistutti eduskuntaa vanhasta kehitysapusitoumuksesta. Hän halusi länsimaiden ponnistelevan sen puolesta, että YK:n tavoite kehitysavun 0,7 prosentin osuudesta kansantulosta saavutettaisiin.

Juhlaistunnon jälkeen puhemies tarjosi juhlahuoneistossaan kutsuvieraille juhlaillallisen. Juhlakalun ja hänen toimistonsa edustajien lisäksi paikalla olivat ryhmien puheenjohtajat, eduskunnan puhemiesneuvoston sekä kansliatoimikunnan edustajat, minä mukaan lukien. Pöydän anneista mieleen jäivät erityisesti savustettu siika alkupalana sekä paahdettu karitsankaree ja mureaksi haudutettu lapa. Illallinen oli juhlava ja kuitenkin rento.

Lämpimät Onnittelut Rajavartiolaitokselle

Perjantai 27.3.2009 klo 9:10 - Tuomo Hänninen

Tasan 90 vuotta sitten, 21. maaliskuuta 1919, itsenäisyyden ensimetrejä kulkenut Suomen valtioneuvosto teki päätöksen, jolla rajan vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille, sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Uuden, vielä nykyisinkin voimassa olevan muotonsa, Rajavartiolaitos sai viime sotien jälkeen, kun siihen liitettiin merivartiolaitos ja vartiointi aloitettiin itärajan lisäksi myös maamme länsi- ja pohjoisrajoilla. Toimintavuosikymmeniensä aikana Rajavartiolaitos on kehittänyt rajavartioinnin käytäntöjä ja metodeja niin, että laitoksemme on EU:n piirissä saanut lempinimen rajavartioinnin pikkujättiläinen. Se on asiantuntijaorganisaatio, jota kuunnellaan herkällä korvalla ulkomailla ja joka toimii tälläkin hetkellä maailman eri kriisialueilla rakentamassa uusille valtioille mahdollisimman toimivaa rajaturvallisuusorganisaatiota.

Rajavartiolaitos on tänä päivänä monialaviranomainen, joka oman erillisen tehtävänsä ohella on, yhteistyössä poliisin ja tullin kanssa, Suomen ykkösnyrkki rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi rajavartiolaitos osallistuu Suomen puolustamiseen ja on tärkeä osa puolustusjärjestelmäämme niin meillä Kuusamossa kuin koko Suomen rajoilla.

Kainuun rajavartiosto ja Kuusamon rajakomppania tekevät toiminta-alueellaan tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja kuntien kanssa. Rajavartiosto antaa oman leimansa rajapitäjille ja on tärkeä osa alueellisessa kehitystyössä.

Onnittelen 90 vuotta täyttänyttä Rajavartiolaitosta, Kainuun rajavartiostoa ja Kuusamon rajakomppaniaa menestyksekkäästä, jokapäiväisestä työstä sekä kiitän hyvästä yhteistyöstä paikallisten toimijoiden ja väestön kanssa!

Kulttuuriperintöämme on vaalittava

Perjantai 20.3.2009 klo 10:06 - Tuomo Hänninen

Eilen iltapäivällä elettiin eduskunnassa arkityömme kannalta jännittäviä aikoja kun Keskustan kansanedustajat ja avustajat pääsivät kuulemaan uusista työhuoneratkaisuista. Tänä juhannuksena vihdoin alkaa jo pitkään suunnitteilla ollut eduskunnan peruskorjaus, jota puhemies Sauli Niinistö on leikkisästi kutsunut Suomen suurimmaksi putkiremontiksi. Julkiseen keskusteluun nousee ainakin remontin kustannukset, jotka nousevat näillä näkymin 170 miljoonaan euroon.

Korjaustyöt toteutetaan pala kerrallaan ja ensimmäisenä remonttimiesten valtaan päätyy talon Kansallismuseon puoleinen matala 1970-luvulla rakennettu B-lisäsiipi. Siipi on täynnä kansanedustajien ja avustajien työhuoneita, jotka joudutaan remontin ajaksi tyhjentämään. Tämän johdosta eilen päädyimme jännittämään ketkä kaikki evakkoon joutuvat. Minulla ja avustajallani kävi tuuri ja saimme jäädä huoneisiimme, mutta tilanne on jälleen uusi vuoden päästä, kun remontin alle joutuu lisärakennuksen puoleinen A-siipi työhuoneineen.

Vaikka lisäsiivet eivät iältään vielä kovin vanhoja ole, on niiden remontin tarve kiistaton. B-siiven alla olevissa, liikuntatiloina tällä hetkellä toimivissa pommisuojatiloissa ovat katosta noruvat vesitipat muovisankoineen jokapäiväinen näky ja työhuoneiden kuluneet, pölyiset kokolattiamatot aivastuttavat kovapintaisempaakin kansanedustajaa. Remonttivuosien aikana joudutaan myös tilanteeseen, jota tuskin kukaan edustaja on taloon tullessaan toivonut: puolen vuoden ajaksi täysistunnot siirretään maanalaiseen pommisuojan varaistuntosaliin. Onneksi muuton syynä ei kuitenkaan ole valtiotamme uhkaava kriisi, vaan eduskunnan päärakennukseen etenevä rakennusprojekti.

Tuleva remontti tulee näkymään myös talon ulkopuolelle eduskunnan kuuluisien portaiden joutuessa uusimisen alle. Toivottavasti tämä on kuitenkin remontin ainoa ulkoinen vaikutus ja rakennustöistä huolimatta eduskunta pääsee toimimaan remontinkin aikana tehokkaasti ja ilman kansalaisiin vaikuttavia viivästyksiä.

Työuriamme on jatkettava

Perjantai 13.3.2009 klo 15:29 - Tuomo Hänninen

Huoltosuhteemme heikkenee nykyisestä 50 huollettavasta sataa työntekijää kohti 75 eläkeläiseen ja lapseen sataa työntekijää kohti vuonna 2030. Parin viime viikon aikana kiehuneen eläkekeskustelun ydin on, miten tähän valtiontalouttamme ja palveluitamme ravistelevaan muutokseen vastataan. Mielestäni Matti Vanhasen johdolla tehty esitys ihmisten työurien pidentämisestä molemmista päistä on aivan oikea. Asian esittely olisi vain kaivannut paremman informaation.

Tiukkojen eläkeikärajojen luominen tai nosto ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaan eläköitymistä pitää tarkastella yksilön näkökulmasta. Tässä työssä ehdottoman tärkeää on työolojen kehittäminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä työn sisällöllinen uudistaminen erityisesti työuran loppupuolella. Keinopankissa näkisin myös työaikamallin, jossa ikääntynyt työntekijä tekee osa-aikaista työpäivää ja lopuilla työtunneilla työllistettäisiin vasta työmarkkinoille pyrkivä nuori.

Nuorten työmarkkinoille nopeammin avittaminen on yhtä tärkeä painopiste hallituksen toimissa kuin työuran jatkaminen sen loppupäästä. Pari viikkoa sitten olleessa hallituksen välitarkastuksessa päätettiin nuorten työuran alkamisen nopeuttamiseksi lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, alentaa opintojen aloittamisikää, nopeuttaa opintoja sekä parantaa nuorten työllistymistä. Nuorison työllistymiseen tuleekin vakavasti kiinnittää huomiota, koska 15–25-vuotiaiden työttömyysaste on tammikuussa 2009 hurjat 15,6 prosenttia.

Työurien jatkamisen valmistelu tulee nyt kolmikantaisen Rantalan työryhmän tehtäväksi. Työ on haastava, mutta kansainvälisen talouden ja kansantaloutemme kehitys vauhdittavat työtä. Omalta osaltani olen varautunut työuran jatkamiseen ainakin tuonne 65 vuoteen asti. Pelkästään nuorten harteille ja riesaksi vastuuta talouden perustan kantamisesta emme voi sälyttää.

Huippu-urheilun myönteinen heijastus

Perjantai 6.3.2009 klo 15:19 - Tuomo Hänninen

Juuri pidetyt Liberecin MM-kilpailut olivat meidän suomalaisten osalta menestyksekkäät. Kahdeksan mitalia, joista kolme oli kultaista ja viisi pronssista, sekä sijoittuminen kolmanneksi Norjan ja USA:n jälkeen mitalitaulukossa oli myönteisin tulos pitkään aikaan. Kuusamolaisittain tosin Anssin flunssa ajoittui harmilliseen aikaan ja neljännet sijat olivat huippukautta kilpailevalle hänelle pettymyksiä. Myös mäkijoukkueen osalta tavoitteet eivät täyttyneet.

Vaikka tiedossani ei ole tutkittua tietoa urheilun heijastusvaikutuksista, niin sillä on väestömme henkiseen tilaan ja välillisesti talouselämään myönteisiä vaikutuksia. Suosikkilajit keräsivät 1,5 miljoonaa katsojaa kuvaruutujen ääreen ja penkkiurheilijoiden omakin liikunta sai lisävirikkeitä. Menestyksen ja kunnon talven seurauksena ulkoliikuntavälineet menivät pitkästä aikaa kunnolla kaupaksi. Näin taantuman painaessa myönteiset signaalit ovat kullan arvoisia.

Oma liikkumiseni on ollut systemaattista vuoden 1992 alusta alkaen niin, että hiihtokilometrejä on tullut vuosittain 850–2300. Eduskuntatyön aikana kilometrejä on tullut 1000–1200 vuodessa ja tavoite täyttynee tältäkin vuodelta jo maaliskuun aikana. Mahtuupa kauteen pari kilpailuakin. Eduskunnan hiihdoissa sijoituin kolmanneksi miesten puolella. Häpeä ei ole hävitä 10 vuotta nuoremmalle Antti Rantakankaalle 40 ja Juha Miedolle 12 sekuntia 5 kilometrin matkalla.

Nämä tervehenkiset kisat ovat hyvä tavoite ja keino motivoida itsensä liikuntaa. Huippu-urheilijat esimerkillään kannustavat myös liikkumaan. Fyysisen kunnon vaaliminen ja irrottautuminen rankasta työstä sekä samalla terveyden edistäminen ovat viikoittaisen liikunnan tärkeitä tavoitteita.   

Yliopistolaki eduskunnan käsittelyyn

Perjantai 27.2.2009 klo 15:21 - Tuomo Hänninen

Pitkään kestäneen valmistelutyön ja lausuntokierrosten jälkeen uusi, odotettu yliopistolaki tuli vihdoin eilen eduskunnan käsittelyyn. Keskusteluun oli mielenkiintoista osallistua, koska esiin tuli niin mielipiteitä puolesta ja vastaan ja monen puolueen rivit hajosivat jyrkästikin. Keskustan kanta yliopistolakiin, jota olen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ollut aktiivisesti muokkaamassa, on kuitenkin yhteneväinen. Esitys on päälinjauksiltaan oikea.

Mielestäni tasa-arvoinen korkeakouluverkko, riittävä yliopistojen kokonaisrahoitus sekä autonomian lisääminen yliopistoille ovat oikea suunta edetä. Lain valmistelun alusta alkaen Keskusta on tähdännyt yliopistokeskusten saamiseen lakiin ja nyt ne hallituksen esityksestä löytyvät, joten tyytyväinen täytyy työn tuloksiin olla.

Nyt laki tulee meille sivistysvaliokuntaan käsiteltäväksi ja siihen tehdään viimeiset viilaukset perustuslakivaliokunnalta tulevan lausunnon pohjalta. Kuten tapaus Lex Nokian kanssa nähtiin, on valiokunnilla paljon valtaa ja mahdollisuuksia muokata lakiesitystä, mutta en usko, että tällä kertaa nähdään kovin suurta remonttia. Laki on hyvin ja tarkasti valmisteltu ja sen päälinjoista vallitsee hallituspuolueissa yhteisymmärrys. Valiokuntakäsittelyn asiantuntijakuulemisissa on yliopistojen eri henkilöstöryhmillä ja opiskelijoilla vielä tilaisuus päästä vaikuttamaan ennen kuin lain tarkka sisältö lyödään lukkoon.

Uusi istuntokausi, uusia tuulia

Perjantai 13.2.2009 klo 14:00 - Tuomo Hänninen

Kevätistuntokausi on istuntotauon jälkeen päässyt vauhdilla käyntiin. Ulospäin voimme nähdä muutoksia sekä eduskuntatyössä että toimijoissa. Taloudellisesti olemme vuodessa siirtyneet korkeasuhdanteesta laskusuhdanteeseen ja lamaan. Samalla puheet ovat opposition suunnalta kovenneet.

Näiden kahden ensiviikon aikana on täysistunnoissa ehditty käsittelemään jo monta suurta teemaa. Sekä pääministerin ilmoituksessa että ensimmäisessä lisätalousarviossa on käsitelty yleistä taloudellista tilannetta ja valtion taloutta. Toinen iso asia oli turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, jossa linjataan puolustuksen päälinjat vaalikauden ajaksi.

Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja lama koettelevat vahvasti myös Suomea. 1600-luvulla elänyt runoilija John Donne kirjoitti, ettei yksikään ihminen ole saari. Tämä ajatus on helposti siirrettävissä nykyiseen kansainväliseen talouspolitiikkaan ja –tilanteeseen. Nykymaailmassa yksikään valtio ei voi olla saari, vaan kaikkien toimet vaikuttavat eri taloudellisten mekanismien kautta toisiin valtioihin.

Jotta sumuisesta taloustilanteesta päästään kunnialla läpi, on tartuttava niin kansainvälisiin kuin kansallisiin ratkaisumalleihin. Valtion on pidettävä huolta ja autettava niitä tuhansia suomalaisia, joita työttömyys tai lomautukset ovat kohdanneet, mutta protektionismiin ei saa käpertyä vaan elvytystoimet on tehtävä yhteisten kansainvälisten pelisääntöjen mukaan. Suomen taloudellinen tila on kuitenkin Vanhasen toisen hallituksen johdolla rakennettu niin vahvaksi, ettei syytä paniikkiin ole. Elvytys aloitettiin jo viime elokuussa ja nyt sitä jatketaan johdonmukaisesti mm. kulutuskysynnän lisäämisellä ja investointien käynnistämisellä.

Toinen eduskuntaa ensi viikoilla puhuttanut teema on ollut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Mielestäni selonteko työkaluna ei välttämättä ole tulevaisuudessa tässä muodossaan tarpeellinen, mutta avoimuutta, vuorovaikutusta ja säännöllistä keskustelua aiheen tiimoilta ehdottomasti tarvitaan.

Suomen turvallisuusympäristö on parin viimeisen vuosikymmenen aikana oleellisesti muuttunut. Vaikka sodan uhka ei ole Euroopastakaan kokonaan poistunut, on tämän perinteisen uhkakuvan rinnalle noussut uusia riskitekijöitä. Sosiaaliverkkojen pettämisen vuoksi on kouluyhteisöissämme koettu parin vuoden aikana puhuttelevia tragedioita. Ilmastonmuutos ja syväksi paisuva taloudellinen kriisi pahimmillaan ovat turvallisuutta nyt eniten uhkaavia tekijöitä. Tästä muutoksesta huolimatta on Suomella edelleen oltava, aivan kuten selonteko kertoo, oikein mitoitettu, oman kansan ja ulkomaiden uskottavaksi arvioima kyky ennalta ehkäistä ja torjua sotilaalliset uhat. Vaikka Nato muuttuu, maallamme ei ole tarvetta tehdä linjanmuutosta Nato-jäsenyyden suhteen. Yhteistyötä pitää kuitenkin tehdä monella tasolla ja järjestelmien tulee olla teknisesti yhteensopivia.

Direktiivisammakoista on päästävä

Perjantai 6.2.2009 klo 15:03 - Tuomo Hänninen

Tämän viikon tiistain Helsingin Sanomia lukiessani hämmästykseni innokkaana muikunpyytäjänä ja vapaa-ajankalastajana oli suuri. Lehden tietojen mukaan EU oli esittämässä ilmoitusvelvollisuutta kaikista 15 kiloa ylittävistä vapaa-ajankalastajien saaliista. Tarkoituksena olisi ollut estää kalojen ylikalastus. Valitettavasti juttuun oli lipsahtanut pahan luokan asiavirhe. Ehdotus EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmästä koskee vain suojeltujen, liikakalastettujen lajien vapaa-ajankalastusta avomerellä. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä Atlantin tonnikalan kalastusvalvontaa. Meillä kalastuslaki velvoittaa osakaskunnat huolehtimaan vuotuisen tuoton pyynnistä.

Voimaan tullessaan ehdotus vaikuttaisi myös Suomen merialueilla. Vielä on epäselvää ehdotetaanko ilmoittamisvelvollisuutta vain turskalle ja ankeriaalle vai tulisiko mukaan muitakin kiintiölajeja, kuten lohi ja punakampela. Vaikka ymmärrän asetuksen tarpeellisuuden tietyillä merialueilla ja tiettyjen ylikalastettujen kalalajien kohdalla, on ehdotusta vielä syytä tarkasti harkita ja ottaa huomioon erilaiset maantieteelliset ja kalastukselliset olosuhteet. Suomessa ei tällä hetkellä ole minkään lajin kohdalla ylikalastusongelmaa ja maallemme ehdotuksen läpimeno tiukimmassa tulkinnassaan tarkoittaisi lähinnä lisääntyvää byrokratiaa ja viranomaisille mahdottomia valvontaolosuhteita. Jatkuva vitsailun aihekin ehdotus eittämättä olisi.

Väärinkäsitysten lisäksi tämän asian uutisoinnissa harmittaa kansalaisten kuva EU:sta. Välillä hieman huvittavilta vaikuttavat, suurta julkisuutta saavuttavat direktiivit, kuten käyrien kurkkujen tapaus, romuttavat EU:n uskottavuutta. Tähän kun lisätään vielä täysin virheellistä tietoa, ei ole ihme, että kansan kuva EU:n tärkeydestä Suomelle saattaa hämärtyä. Nyt eurovaalien lähestyessä olisi tärkeää keskittyä selkeyttämään käsityksiä EU:sta ja tuoda esille miten ja mitä asioita europarlamentti ja komissio arjessaan käsittelevät. Toivoisinkin, että vaalien teemoiksi nousisivat ne asiat, joihin parlamentilla on oikeasti vaikutusta, eivätkä sisäpolitiikan kiemurat.

Nyt taantumakierrettä taittamaan

Torstai 8.1.2009 klo 12:45 - Tuomo Hänninen

Uusi vuosi on käynnistynyt niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin taloudellisen alamäen merkeissä. Talouden odotukset kansalaisilla, yrityksillä ja koko elinkeinoelämällä ovat alhaisimmat sitten 1990-luvun laman. Edellinen lama oli kotitekoinen ja kotimarkkinoista johtuva, mutta nyt edessämme on kansainvälinen taantuma, joka voi edetä pahimmillaan talouden romahdukseen.

Tämä taantuma lähti USA:n asuntomarkkinoilta ja se on levinnyt kohta kaikkialle. Päivittäin tulee viestejä talouden ongelmista eri maissa. Harmiksemme myös maailmantalouden uusina moottoreina pidettyjen kehittyvien maiden näkymät ovat synkistyneet. Kiinalaiset, intialaiset ja venäläiset tehtaat vähensivät tuotantoaan ja henkilöstöään ennätystahtia ja Kiinan teollisuustuotanto on laskenut jo viitenä kuukautena peräkkäin.

Tässä tilanteessa on yllättänyt taantuman synnyn nopeus ja syvyys. Vientiyritysten vienti on tyrehtynyt huipputasolta melkein olemattomiin. Sinänsä tuotteiden tarvetta tiedetään olevan, mutta ostajien maksukyvyn ja rahoitusongelmien vuoksi kauppoja ei synny. Kaikki varovat taloudellisia riskejä.

Voisiko tämän taantuman synnyn pikaisuus ja muoto toisaalta olla mahdollisuutemme laman nopeaan ratkaisuun. Odotusten ja luottamuksen osalta kysymys on samalla psykologiasta. Voisiko myönteinen kierre palautua muutamasta myönteisestä signaalista kansanvälisillä markkinoilla. Lähtisikö kehitys liikkeelle jo USA:n autoteollisuuden tukirahoituksen toimeenpanosta sekä eri maiden ja talousliittojen elvytyspaketeista. Kehityksen näemme jo muutaman viikon sisällä.

Kuluttajien suunnitelmat maassamme viestittävät hyvää, sillä vain kolmasosa arvioi muuttavansa kulutustottumuksia. Myös yritysten taloudellinen tilanne ja pankkien vakavaraisuus kielivät paremmasta tilanteesta kuin lähes 20 vuotta sitten. Näytetään me nyt omilla toimillamme luottamusta huomiseen. Jatkamme elämää samaa rataa kuin edellisinä vuosina.

Myönteisen ilmapiirin luomisessa otetaan mallia hyvin menestyvistä talvilajien urheilijoista. Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen, Sami Jauhojärvi, Anssi Koivuranta, Tanja Poutiainen sekä mäkimiehet näyttävät maailmalle, kuinka piskuinen Suomi menestyy. Saman voimme tehdä myös me kuluttajat.

Arkihuolista joulurauhaan

Tiistai 23.12.2008 klo 17:28 - Tuomo Hänninen

Valiokunnat ovat päättäneet työnsä, valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvio on valmistunut ja kansanedustajat ja eduskunnan henkilökunta ovat vetäytyneet joulunviettoon. Vaikka syksy eduskunnassa kehittyi vakavaksi, mahtui syyskuukausiin myös myönteisiä asioita niin työssäni kuin henkilökohtaisessa elämässäni.

Uusi yliopistolaki, jonka valmistelussa olen lähes päivittäin mukana, on edennyt aikataulussa ilman suuria kärhämöitä. Muuten olen valmisteilla oleviin lakipykäliin tyytyväinen, mutta edelleen luonnoksesta puuttuvat takeet yliopistokeskusten tulevaisuudesta. Mielenkiinnolla odotan, miten helsinkiläisen opetusministerin vaihtuminen jyväskyläläiseen vaikuttaa tähän kysymykseen.

Toinen työni kannalta ilahduttava asia oli osaltani hyvin menneet kuntavaalit. Valtakirja neljännelle valtuustokaudelle ja äänikuninkuus Kuusamossa lämmittävät mieltä, mutta iloa himmensi Keskustan kautta maan vähentynyt kannatus. Pettymyksen tuottanut vaalitulos on herättänyt sekä puolueorganisaation että kaikki keskustalaiset Arkadianmäellä. Marras-joulukuussa on aloitettu puolueen strategiatyö, jota me Oulun ja Lapin alueen edustajat avustajinemme jatkamme kokoontumalla tammikuussa Kesärantaan pohtimaan puolueen tulevaisuutta ja tavoitteita.

Henkilökohtaisesti syksy on tuonut mukanaan paljon myönteisiä asioita ja kokemuksia. Eduskuntatyön puitteissa olen päässyt käymään niin Dublinissa kuin Moskovassa ja olen tavannut paljon uusia ihmisiä sekä kansainvälisesti että täällä kotimaisemissa. Kotonakin on riittänyt puuhaa kotitöiden ja harrastusten parissa.  Metsästyskausi sujui jouhevasti ja kahden hirvisonnin kaato tuo lämpimiä muistoja pitkäksi aikaa. Osaomistuksessa oleva puolivuotias ajokoira Kiitämän Kikka saa osansa huolenpidosta pitemmillä istuntotauoilla ja mökkiprojektimme Kitkajoen Virtasalmessa on nyt edennyt sisustusvaiheeseen.

Hyvillä mielin hiljennyn nyt joulun viettoon ja ulkoiluun. Kiitän lämpimästi hyvästä yhteistyöstä ja toivotan: 
 
Rauhallista Joulua 
            ja
 Onnellista Uutta

      Vuotta! 

Ulkokuusamolaiset kotiseudun asialla

Perjantai 19.12.2008 - Tuomo Hänninen

Vuonna 1997 edeltäjäni maakuntaneuvos Pauli Saapunki sekä joukko idearikkaita ja määrätietoisia kuusamolaissyntyisiä perustivat ja hahmottivat liikeidean Ulkokuusamolaisten yr (yritetty rekisteröidä) toiminnalle. Tuohon joukkoon kuuluivat Risto Kyhälä, Matti Lämsä, Markku Tornberg, Pekka Ervasti ja Jukka Savola. Tuo joukko sekä paikallinen kansanedustaja kotikunnan ja Koillissanomien tuella on pyörittänyt toimintaa.

Vuosittain on pidetty joulun alla 30–60 kuusamolaissyntyisen ja Kuusamon ystävien yhteinen tapaaminen Helsingissä sekä pienempiä ideariihiä ja vapaamuotoisempia yhteisiä hetkiä. Jäsenistä on erityisesti tiedottamista varten pidetty kirjaa. Tänä vuonna kirjanpito on siirtynyt vakaammalle tasolle Naturpolis Oy:n Seija Väisäsen suojiin. Matin ja Riston iso-osaomistaman yrityksen ABC-investin suojissa on Kuusamo-huone, jossa on ollut kuusamolaissyntyisten taidenäyttelyjä ja muutaman kerran järjestö on ollut Kuusamon kesätapahtumissa mukana.

Vuosittain on 2000-luvulla nimetty Kuusamon hyväksi ja tunnetuksi ansiokkaasti tehnyt Kuusamon ulkopuolella asuva vuoden ulkokuusamolaiseksi. Tänä vuonna alppinisti ja maailmanmestari Kalle Palanderin ansiot riittivät  titteliin. Vuosien saatossa ovat nimetyksi tulleet:

*  2001      Pekka Takala            Telia-Soneran yhteiskuntasuhteet johtaja

*  2002      Mia Porkkala-Aho/Ahon perhe     Rukakeskus

*  2003      Paavo Noponen         Yleisradio

*  2004      Hannes Manninen       kansanedustaja, alue- ja kuntaministeri

*  2005      Matti Helminen           Metsähallitus, radion luontoilta

*  2006      Anssi Kukkonen         Yleisradio, MTV

*  2007      Kaarina Suonperä       Viestintävaikuttaja, tapakouluttaja

*  2008      Kalle Palander             alppinisti, maailmanmestari

 

Kaikki edellä mainitut ovat tunnettuja ja heillä on hyvät ansiot siinä, että Kuusamo tunnetaan.

Tämän vuoden tapaaminen oli Helsingissä Suomalaisella Klubilla to 18.12. klo 18. Paikalla oli 60 ulkokuusamolaista ja Kuusamon ystävää. Vieraita viihdyttivät lauluilla Reijo Karvonen ja Matti Lämsä. Juhlapuheen piti oikeusministeri Tuija Brax , kaupungin tervehdyksessä valtuuston pj. Matti Heikkilä kertoi muun muassa 140-juhlavuodesta ja Kuusamon nimityksestä vuoden rajakunnaksi. Pidin eduskunnan katsauksen ja maakuntaneuvos Pauli Saapunki muisteli eri vaiheita ansiokkaasti. Juhlaväki söi jouluaterian ja perinteiseen tapaan laulettiin joululauluja.

Illan keskusteluaiheita olivat Kuusamon 140-vuotinen taival, ulkokuusamolaisen julkistamisen vieläkin suurempi julkisuus sekä katsauksessani kertomani aloite rautatieyhteyden saamisesta Kuusamoon kunnostamalla rata välillä Kontiomäki-Taivalkoski sekä rakentamalla uusi rata reitille Taivalkoski-Kuusamo-Ruka-Suomu-Kemijärvi. Teollisuuslaitokset, vetovoimaiset matkailuyritykset, tulevat kaivokset sekä paikallinen väki ja matkailijat tarvitsevat ekologista ja kilpailukykyistä täydennystä liikennevaihtoehtoihin.

Avartavia kokemuksia

Perjantai 12.12.2008 klo 20:13 - Tuomo Hänninen

Normaalin valiokunta- ja muun eduskuntatyön ohella viime viikkoina olen päässyt valiokunnan, muun luottamustoimen tai puolueen edustajana komennukselle, joka on poikennut tavallisesta viikko-ohjelmasta. Nämä vierailut ovat opettavaisia ja mieleenpainuvia.

Pari viikkoa sitten olin lakivaliokunnassa vierailemassa asiantuntijana. Valiokunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä "alkoholirikoksia koskevan säännöstön uusiminen" ja siihen liittyen alkoholin mielikuvamainontaa. Päihde- ja raittiusasiainneuvottelukunnan puheenjohtajana olin sihteerin kanssa esittelemässä neuvottelukuntamme kantaa aiheesta. Kanta oli tehty jo kesäkuussa 2005, mutta oli sisällöltään edelleen ajankohtainen. Edellisen kerran olin samassa roolissa 1990-luvun alussa opetusmaatilojen tukeen liittyvässä asiassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Lokakuun alkupuolella olin Keskustan edustajana Venäjän ystävyysryhmän vierailulla Moskovassa ja Duumassa. Vierailumme isäntinä toimivat muun muassa Duuman Suomi-ryhmän pj. Valentina Pivnenko, varapuhemies Oleg Morozov, ulkoasiainvaliokunnan pj. Konstantin Kosatshev, puolustusvaliokunnan pj. Juri Savenko sekä Tverin kuvernööri D.V. Zelenin. Yllättävän avoimesti matkalla keskusteltiin myös vaikeista asioista. Seurueemme puheenjohtajana oli Olli Nepponen ja muita matkalaisia Jouko Skinnari, Bjarne Kallis sekä ystävyysryhmän sihteeri, eduskunnan kansainvälisten asiain neuvos Jaakko Hissa.

Alkuviikosta olin EU:n kulttuurivaliokuntien puheenjohtajille järjestetyssä monikielisyyteen ja mobiilipalvelujen tasa-arvoiseen saamiseen liittyvässä kokouksessa Suomen ainoana edustajana Brysselissä. Vastaavissa tilaisuuksissa olen ollut kesäkuussa 2008 Ljubljanassa ja kesäkuussa 2007 Berliinissä. Sen näissä tilaisuuksissa huomaa, että suuret on erot Suomen ja monien vanhojen jäsenmaiden sekä uusien jäsenmaiden ja jäsenyyttä kärkkyvien maiden välillä.

Kaikki edellä kerrotut tilaisuudet ja vierailut olivat opettavaisia ja niissä tuli uusia näkökulmia esille. Matkojen osalta tuttu sanonta "matkailu avartaa" pitää edelleen paikkansa.

Itsenäisyys säilyttää arvonsa

Perjantai 5.12.2008 klo 15:20 - Tuomo Hänninen

Huomenna on taas aika juhlia maamme itsenäisyyttä, nyt jo 91. kertaa. Itsenäisyyspäiväjuhlissa on tapana kysyä juhlijoilta, mitä itsenäisyys ja isänmaallisuus itse kullekin merkitsevät. Vastauksissa vaihtelevat veteraanien ja esi-isien teot, itsemääräämisoikeus, demokratia ja ylpeys suomalaisuudesta. Mutta mitä isänmaallisuus merkitsee meille arkisessa elämässämme?

Tänä vuonna alkusyksystä lähtien maailmalta ja nyt jo omilta kotinurkiltamme, on kaikunut huolestuttavia uutisia talouden epävakaasta tilasta, finanssikriisistä, yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Viimeksi tällä viikolla saimme kuulla valitettavan uutisen Rautaruukin tulevista lomautuksista. Tässä taloudellisessa tilanteessa isänmaallisuudelle on nyt entistä enemmän käyttöä arjen selviytymisessä perinteisten juhlapuheiden sijaan.

Hallitus on tuonut eduskunnalle käsittelyyn Euroopan elvyttävimmän budjettiehdotuksen ja kannustanut ihmisiä veronalennuksilla. Näillä toimenpiteillä saavutettavilla vaikutuksilla tulisikin suosia kotimaista tuotantoa ja elinkeinoelämää. Valinnat ovat yksinkertaisia; jokainen voi ostohetkellä vihannestiskillä, koneliikkeessä tai vaatekaupassa päättää ostaako suomalaisen vai ulkomaisen tuotteen. Suosiessamme kotimaista elvytämme samalla talouttamme. Lisäämällä kuukaudessa menoihimme 20 euroa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihimme luomme 20 000 uutta työpaikkaa.

Isänmaallisuus on kokonaisuus arvoja sekä niihin liittyviä valintoja. Juuri nyt esi-isien työn arvostus, veteraanien kunnioitus ja luja yhteishenki ovat ajatuksissani arvoista päällimmäisinä. Siniristilipun ja joutsenmerkin tulee olla kirkkaana mielessä, kun teemme valintoja; valintoja Suomen ja suomalaisten puolesta.

Hyvää ja rauhaisaa Itsenäisyyspäivää kaikille!

Maailmancupit näkyvät maailmalla

Perjantai 28.11.2008 klo 8:49 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa sitten pidetty Levin alppilajien maailmancup ja tänä viikonloppuna pidettävä Nordic Opening hiihdon pohjoismaisissa lajeissa ovat hieno avaus talvilajeille. Suorien televisiolähetysten, satojen lehtiartikkelien ja lukuisten kommenttien kautta tapahtumat tunnetaan, niitä muistellaan ja paikkakunnat iskostuvat erityisesti urheiluväen mieliin. Olen itsekin käynyt useita juttutuokioita näiden tapahtumien pohjalta kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Tämä Rukan hiihtoa, mäkihyppyä ja yhdistettyä koskeva yhteinen avaustapahtuma on muodostunut hyväksi kokonaisuudeksi ja Ruka on jo nyt hyväksytty kilpailukalenteriin lumivarmuutensa ja hyvien järjestelyjen vuoksi vuoteen 2013 saakka. Tapahtuman ohjelmaa kehitetään koko ajan ja pitkäjänteisyys takaa, etteivät paikalliset ponnistelut ja investoinnit ole turhia. Suuri talkooväki on meillä merkittävä vahvuus kisojen onnistumisen takaajana.

Kehittyneet paikoitustilat ja tiivis ohjelma lisäävät entisestään yleisön viihtymistä. Järjestäjien tavoitteena on saada 20 000 katsojaa Rukalle viikonlopun aikana ja voin taata, että omakohtaiset kokemukset kisapaikalla ja kansainvälisten urheilutähtien näkeminen livenä iskostuvat mieliin. Näitä tapahtumia muistellaan. Omaan kalenteriin olen kirjannut Rukan kisat lauantaille ja sunnuntaille.

Viime keväänä Rukalla Suomen Hiihtoliiton juhlavuoden SM-kisojen yhteydessä järjestetyistä pohjoismaisista parlamenttihiihdoista tulee edelleen myönteistä palautetta. Ainut jossittelun aihe on allekirjoittaneen kunnon kuperkeikka avauslaskussa. Vastaisen varalta laskutekniikan kehittäminen on ainakin omalta osaltani hiihdossa tärkeää. Kiitän vielä kerran kaikkia järjestelyihin osallistuneita upeista palveluista.

Tervetuloa paikan päälle Rukalle ulkoilemaan ja kokemaan hiihtourheilun hurmaa!

Maatalouden välitarkastus hoidettiin kotiin

Perjantai 21.11.2008 klo 9:36 - Tuomo Hänninen

Keskiviikkoilta ja torstain vastainen yö olivat jännittävää aikaa suomalaiselle maataloudelle ja sen parissa toimiville. Brysselissä käytiin tuolloin EU:n maatalousministerien neuvottelut tuotantoon sidottujen tukien jatkamisesta vuoden 2011 jälkeen.

Suomen maataloudelle tukiratkaisu oli erittäin tärkeä ja ministeri Anttilan johdolla neuvotteluissa päästiinkin maamme kannalta positiiviseen tulokseen. Tulevaisuudessa Suomessa voidaan pohjoisen ilmastomme takia maksaa tuotantoon sidottua tukea 10 % kaikesta tuesta kun muualla Euroopassa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta raja neuvotteluissa jäi 3,5 prosenttiin.

Koska EU:n maitokiintiöt tulevat poistumaan vuonna 2015, eikä tuotantoon sidottua tukipakettia saatu esim. tärkkelysperunalle, on Suomessa hyvästä neuvottelutuloksesta huolimatta valmistauduttava hallituksen johdolla kansallisen tukipaketin rakentamiseen. Puolitoista vuotta sitten kirjoitetussa hallitusohjelmassa luvataan, ettei viljelijöille aiheudu tulomenetyksiä EU:n tuki- ja markkinapolitiikan muuttuessa. Nyt tästä lupauksesta on pidettävä kiinni ja tämä neuvottelutulos antaa hyvän lähtökohdan kansalliselle ratkaisulle sekä muille maatalouden kannattavuutta parantaville toimille.

Tärkkelysperunan osalta ratkaisua ei saatu ja muuta neuvottelutulosta ei voitu riskeerata perunakysymyksen hoitamiseksi. Tämä on ratkaistava kansallisilla toimilla. Kysymys ei ole pelkästään tärkkelysperunan tuotannosta vaan myös paperiteollisuuden raaka-aineesta. Perusteet kansallisen tuen löytymiseen ovat vahvat.

Nyt saadun välitarkistuksen osalta on aihetta onnitella ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa ja pääministeri Matti Vanhasta sekä muita neuvotteluihin osallistuneita haastavan asian hyvästä hoidosta sekä onnistuneesta yhteistyöstä koko tiimin osalta. Tästä on hyvä jatkaa.