Isoja energiapäätöksiä eduskunnassa

Perjantai 2.7.2010 klo 12:24 - Tuomo Hänninen

Eduskunta teki torstaina energiapolitiikan osalta suuria päätöksiä äänestäessään hallituksen valmistelemista esityksistä talousvaliokunnan antaman mietinnön esityksistä rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa ja Posiva Oy:n hakemukseen laajentaa ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. Myönteiset äänestystulokset tulivat mielestäni yllättävän selkein numeroin.

Nyt tehdyt energiaratkaisut nojaavat eduskunnan vuosi sitten hyväksymään ilmasto- ja energiastrategiaan. Siinä linjattiin, että energiatehokkuuden edistäminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja lisäydinvoiman rakentaminen ovat tarpeellisia toimenpiteitä saavuttaaksemme 80 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2050 mennessä. Ilmasto- ja energiastrategiassa sitoudutaan päästöjen vähentämisen lisäksi kotimaisuuteen ja omavaraisuuteen sekä teknologian, työllisyyden ja talouskasvun edistämiseen.

Näillä päätöksillä määrätietoisesti pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomi ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Samalla luomme kestävän kasvun edellytyksiä tuottamalla enemmän puhdasta kotimaista energiaa saastuttavan tuontienergian sijaan. Oman tuotantokapasiteetin on katettava huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuotantohäiriöt. Erityisesti epävarmoissa ydinvoimaloissa tuotettu tuontisähkö on korvattava kotimaisella tuotannolla.

Sähköenergian tuotannossa on asetettu etusijalle hiilidioksidivapaat tai vähäpäästöiset laitokset. Strategiassa varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen. Hallitus on tehnyt päätökset energiatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä ja uusiutuvien energialähteiden käytön merkittävästä lisäämisestä, joilla korvataan fossiiliset tuontipolttoaineet.

Maakuntien näkökulmasta energiapäätöksissä olen tyytyväinen hallituksen tekemistä linjauksista lisätä merkittävästi uusiutuvaa energiaa. Sivumennen sanoen olen tyytyväinen metsähakkeen käytön lisäämisestä ja sahojen sivutuotteiden syöttötariffista. Myös pellettien käytölle ja tuotannolle odotan syksyllä järkeviä tukia. Kysymys on 10 000-20 000 työpaikasta.

Energiahuollossa on tärkeää parantaa energiatehokkuutta ja energiasäästöihin on aina pyrittävä. Tiedämme hyvin, että ydinvoimaan liittyy epäilyjä ja riskejä. Siksi on tärkeää, että teemme kaiken voitavamme voimaloiden turvallisuuden varmistamiseksi. Se edellyttää tiukkoja lupa- ja valvontamenettelyjä niin rakennus- kuin käyttövaiheessa. Ydinvoimaloiden turvallisuuden eteen tehty työ on ollut Suomessa perinteisesti korkealla tasolla.

Äänestyspäätöksissä olin muuten mietinnön takana, mutta ydinvoimaloiden lisärakentamisen osalta olisin tyytynyt yhteen lisävoimalaan. Äänestin Fennovoiman hakemuksen puolesta erityisesti aluepoliittisista syistä. Mennessäni eduskuntaan vuonna 2003 oli kantani ydinvoiman suhteen kielteinen. Suhtautumiseni on realiteettien pohjalta kehittynyt myönteisemmäksi. Sähkönkulutuksen realistisen tason pohjalta, uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi ja ammattitaitoisten erikoisosaavien rakennusmiesten saatavuuden turvaamiseksi ydinvoimalatyömailla kannatin yhtä lisävoimalaa.

Ydinvoimapäätös on eduskunnassa omantunnon kysymys. Sekä puolesta että vastaan informointi on kiitettävää, välillä agressiivista. Isekin sain lisäinfoa laajasti ryhmänjohdolta ja ministerikin painotti koko paketin läpiviennin tärkeyttä.

Tyytyväisin mielin juhannuksen viettoon

Torstai 24.6.2010 klo 11:58 - Tuomo Hänninen

Lahden puoluekokouksen raikas tuuletus ja tehdyt henkilövalinnat, etenkin Mari Kiviniemen valinta puheenjohtajaksi ja Timo Laanisen puoluesihteeriksi, ovat tuoneet myönteisen meiningin myös eduskuntaryhmän toimintaan. Muidenkin puolueiden edustajat ovat arvioineet uudistuksen sellaiseksi, että sillä on merkitystä seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lahden varapuheenjohtajavalinnoista kirjoittamastani kolumnista on tullut kysymyksiä. Ehdokkaamme Antti Rantakangas keräsi Pohjois-Pohjanmaalta puoluekokousedustajilta hyvän 83 prosentin kannatuksen. Perinteisen toimintatavan ohella verkostomaisesti toimineet keskustanuoret, naisedustajat ja kerttuverkosto nostivat yllättäjiä kärkipäähän koko maasta ääniä keräten. Uudella toimintatavallaan he saivat vaalissa erinomaisen tuloksen. Varapuheenjohtajavaalissa annetut kakkos- ja kolmosäänet tulivat tärkeiksi.

Puoluekokouksen päätökset toivat seurausvaikutuksia hallitukseen ja myös valiokuntiin. Mari Kiviniemen paikalle hallinto- ja kulttuuriministeriksi nousi kollega, hallintovaliokunnan puheenjohtajana toiminut Tapani Tölli ja Tapanin seuraajaksi valiokunnan johtoon niin ikään piiristämme oleva kollega ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas. Nämä nimitykset tehtiin yksimieliset. Paljon onnea Tapanille ja Antille haastaviin tehtäviin!

Oman Oulun vaalipiirin sekä keskustalaisten edustajien että koko piirin yhteyshenkilönä olen ollut osaltani viemässä edustajiamme eteenpäin. Puoluekokouksen henkilövalinnat ja nyt tehdyt nimitystäydennykset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden ja Keskusta yhtenäisenä tavoittelee määrätietoisesti hyvää asemaa lähestyttäessä tulevia eduskuntavaaleja. Näitä päätöksiä sulatellessa Tuomo Juhani lähtee tyytyväisin mielin luontoon nimipäivänsä viettoon. Hyvää juhannusta!

Avustajan kynästä

Perjantai 18.6.2010 klo 14:20 - Suvi Hartikainen

Reilu kaksi vuotta on vierähtänyt eduskunnassa ja on aika jatkaa matkaa. Kun huhtikuussa 2008 astelin ensimmäisenä työpäivänä eduskuntataloon, olin juuri graduni palauttanut melkein maisteri. Kädet tärisi jännityksestä niin, etten meinannut hissin nappulaan osua. Toisaalta olisiko siitä väärän nappulan painamisesta sen suurempaa haittaa ollut, niin monta kertaa eksyin ensimmäisen parin viikon aikana talossa.

Nyt kun pakkailen tavaroitani pikkuparlamentissa, on reppuun tarttunut kilokaupalla kokemusta ja elämyksiä. Takana on lukuisia kokouksia, kymmeniä kolumneja ja puheita sekä litroittain keitettyä kahvia. Tulin raakileena ja lähden raakileena, mutta kaikista työtehtävistä on tarttunut tiedonjyväsiä, joista on kertynyt, näin keskustalaisittain sanottuna, aikamoinen laari.

Eduskuntatyössäni olen keskittynyt erityisesti koulutuspolitiikkaan. Täytyy myöntää, että ensimmäinen kerta sivistysvaliokuntaryhmän sihteerinä oli masentava kokemus. Pöytäkirjavihkooni taisi kertyä enemmän kysymysmerkkejä kuin kirjaimia. Kerta kerralta kysymysmerkkien määrä on vähentynyt ja on ollut mukava huomata, että nykyään oikeasti osaa vastata - jollei nyt jokaista pilkun paikkaa muistaen, niin ainakin uskottavankuuloisesti - kun avustajakollegat ja muut edustajat haluavat tietoja omia koulutusaiheisia tekstejään tai tilaisuuksia varten.

Vaikka lehdissä mitä kirjoiteltaisiin, niin minulle eduskunta on ollut paras työpaikka, jossa olen koskaan työskennellyt. Henkilökunta on todella ammattitaitoista ja edustajat omia hienoja ja välillä hämmentäviä persoonallisuuksiaan. Läheisimmiksi työtovereiksi ovat tietysti muodostuneet avustajakollegat, voi miten monta hienoa keskustelua, hihitystä ja reissua olen teidän kanssanne jakanut.

Tuomo on ollut kaikin tavoin erinomainen esimies. On ollut hienoa seurata sitä antaumusta, millä hän työtään tekee ja asioihin paneutuu. Vielä kun käsiala selkiytyisi lääkärimäisistä koukeroista, niin kaikki olisi hyvin.

Keskusta uuden ajan kynnyksellä

Perjantai 11.6.2010 klo 14:36 - Tuomo Hänninen

Päähallituspuolue Suomen Keskusta on tänään aloittamassa koko viikonlopun kestävää puoluekokousta Lahdessa. Kokouksessa käydään läpi puoluekokouksen rutiiniasiat, hyväksytään laajan valmistelutyön pohjalta syntynyt vuoteen 2020 ulottuva tavoiteohjelma sekä tehdään henkilövalinnat puolueen johdossa. Tämän vaalikauden vaalirahoitukseen ja muihin setvimiseen sisältyvän kielteisen julkisuuden pyyhkimiseksi Keskusta hakee uutta alkua mahtipuolueen aseman säilyttämiseksi.

Lahden kokouksen myötä puheenjohtajamme ja pääministerimme Matti Vanhanen jättää paikkansa ja kahdet suuret saappaat täytettäväksi. Esimakua Matti Vanhasen arvostuksesta yli puoluerajojen saimme kokea jo eilisellä kyselytunnilla, kun oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja kysyi lyhyen kuvauksen ja kiitoksen jälkeen, että miltä nyt tuntuu. Matin vastasi hyvin: hallituksessa ollaan oltu samaa ja SDP:n oppositiotiellä eri mieltä asioista. Vastauksen jälkeen alkoivat spontaanit aplodit vasemmistosta lähtien. Puhemies Uosukaisen jäähyväisissä on tapahtunut vastaavaa.

Puoluejohdon valinta on puoluekokouksen tärkein ja seuratuin vaihe. Noin 4000 kokousvierasta ja miljoonat seuraajat tiedotusvälineiden äärellä seuraavat mielenkiinnolla demokraattisen kansanliikkeen päätöksiä. Ylhäältä ohjailu ja talutus ei tässä kansanliikkeessä toimi. Kansa ja lopulta puoluekokousedustajat päättävät valinnat.

Huomenna lauantaina valitaan puolueelle puheenjohtaja neljästä, pystyvästä ehdokkaasta ja kolme varapuheenjohtajaa nyt esillä olleesta kuudesta ja mahdollisesti puheenjohtajakisasta tippuneista ehdokkaista. Tärkeä valinta on myös puoluesihteerin valinta muutamasta ehdokkaasta. Kaiken kaikkiaan meillä on eri tehtäviin hyvät ehdokkaat.

Suomen Keskusta tarvitsee nyt hyvät ja kaukonäköiset vetäjät. Vanhoista sotkuista on päästävä eroon ja työtä on voitava jatkaa puhtaalta pöydältä. Nykyisiä puheenjohtajia arvioiden pidän tärkeänä, että Antti Rantakangas suurimman piirin edustajana tuo jatkuvuutta ja jatkaa tehtävässään. Antti on ansiokkaasti puolustanut puoluejohtoa ja eduskunnan täysistunnoissa myös hallitusta. Anttia tarvitaan. Luotan siihen, että muiden valintojen osalta, puoluekokousedustajat tietävät vastuunsa. Nyt tarvitaan uutta alkua! 

Eduskunta-avustajan tehtävä haettavana

Torstai 10.6.2010 klo 12:24 - Tuomo Hänninen

Nykyisen avustajani, FM Suvi Hartikaisen siirtyessä tuottamaan Kulttuurisilta-projektia ammattikorkeakoulu Metropoliaan, tulee avustajan paikkani uudelleen täytettäväksi. Työ soveltuu korkeakouluopintojen loppuvaiheissa oleville, valmistuneille sekä muille soveltuvan koulutuksen omaaville, jotka ovat kotoisin Oulun vaalipiiristä ja mieluiten Koillismaalta.

Edellytän avustajalta kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, sujuvaa kynää sekä yhteistyökykyä. Työ antaa hyvät mahdollisuudet nähdä kansallisen päätöksenteon ja yhteistyöverkostojen toimintaa sekä luoda kontakteja eri tasoille hallintoa.

Avustajan tärkeimmät tehtävät ovat tiedon hankkiminen käsiteltäviin asioihin ja kirjoituksiin, monentyyppisten pohjatekstien tuottaminen, eduskuntavierailujen ja maakuntakäyntien järjestelyt, tiedottaminen, kotisivujen päivitys sekä sivistysvaliokuntaryhmän sihteerin tehtävät.

Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti eduskunnassa, mutta myös työskentely maakunnasta käsin on mahdollista. Työ on päätoiminen. Palkka on noin 2200 euroa/kk. Työ alkaa 18.8.2010 tai sopimuksen mukaan ja jatkuu vaalikauden loppuun sekä mahdollisesti sen jälkeen.  Keskustelen mielelläni avustajan ja kansanedustajan työhön liittyvistä seikoista puhelimitse, puh. 050 511 3195 tai ihan kasvotusten. Avustajan toimeen liittyvät hakemukset asiaan kuuluvine liitteineen (cv, opintotodistukset, työtodistukset) tulee toimittaa sähköpostilla: suvi.hartikainen@eduskunta.fi tai postitse os. Tuomo Hänninen, Patunantie 23, 93600 Kuusamo. 

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Perjantai 4.6.2010 klo 11:52 - Tuomo Hänninen

Kouluvuosi on taas tullut päätökseensä ja tuhannet lapset ja nuoret vaihtavat pulpetit ja luentosalit kesälomaan ja –töihin. Vaikka tämä sama näky on tuttu jo vuosikymmenten takaa, tapahtuu itse kouluissa jatkuvaa muutosta. Viime vuosien erityinen trendi on ollut ammatillisen koulutuksen jatkuvasti lisääntyvä suosio.

Kaikki eivät kuitenkaan ysiluokan jälkeen tiedä minne askeleet suunnata. Näillä oppilaille luotiin ammattistartti. Startissa opiskelija saa kokeilla eri opiskelualoja lyhyen jakson ajan ja näin tutustua koulutusvaihtoehtoihin. Tätä kautta on saatu erittäin hyviä tuloksia.

Eduskuntatyöni yksi tärkeimmistä painopisteistä on heikoimmista huolehtiminen. Tätä painotin myös juuri päättyneen peruskoulun tuntijakoa pohtineen työryhmän jäsenenä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. taito- ja taideaineiden lisäämistä kouluinnon parantamiseksi niille, jotka eivät niin innolla pänttää tietoa kirjan sivuilta.

Nyt ei ole kuitenkaan aika käydä läpi kuivia poliittisia uudistuksia vaan juhlia koulunsa päättäviä ja valmistuneita. Maailma on teille avoinna – mahdollisuuksia, haasteita, ehkä elämään kuuluvia pettymyksiäkin. Uskokaa ja luottakaa itseenne ja voittakaa esteet ja tehkää oma polkunne elämässä eteenpäin. Ei ylimielisinä ja voittajina, vaan nöyrinä ja työtä pelkäämättöminä osaajina.

Muistakaa tänään myös se, että tämä päivä on kiitoksen päivä. Muistakaa kiittää omia läheisiänne kaikesta siitä tuesta ja huolenpidosta, mitä olette saaneet vanhemmiltanne ja muilta läheisiltänne. Tämä päivä on myös heidän juhlapäivänsä. Kiitosta on aihetta antaa myös koululle, kaikille siellä työskenteleville. Tämän päivän juhlaa ja sen tuloksia te olette pohjustaneet ja työskennelleet sitä varten yhdessä. Nyt on kiitosten ja jäähyväisten aika. Ehkä hieman surumielisyydenkin aika, mutta sekin kuuluu elämään.

Kiireestä kantapäähän

Perjantai 28.5.2010 klo 12:28 - Tuomo Hänninen

Viimeksi kulunut runsas vuosi on ollut melkoista haipakkaa työssäni. Erityisen kiireiseksi ja osaksi poissaoloja muusta eduskuntatyöstä aiheuttaneita ovat olleet perusopetuksen tuntijakotyöryhmän työ n. 14 kuukauden ajan ja eduskunnan kansliatyöryhmän lähes koko vaalikauden ajan.

Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän työ päättyi nyt keskiviikkona 26.5. ja työstä syntynyt noin 220-sivuinen raportti luovutetaan opetusministeri Henna Virkkuselle ensi tiistaina kesäkuun 1. päivänä. Olemme käsitelleet aihetta lähes 30 tilaisuudessa. Lisäksi olen esitellyt asiaa puolueen ja eri järjestöjen tilaisuuksissa parikymmentä kertaa. Onneksi aihe oli kiinnostava ja myönteisesti tulevaisuuteen suuntautunut.

Kansliatoimikunnassa olemme pohtineet eduskunnan hallinnon kehittämistä ja muutenkin tämän lainsäädäntöön erikoistuneen instituution toiminnan rationalisointia. Työn ohessa tämän kansallisen monumentin, eduskuntatalon, kustannusarvioltaan 130 miljoonan euron peruskunnostus on saatu hyvään vauhtiin. Kaikissa ratkaisuissa, mitä olemme tehneet ja tulemme tekemään, haluan korostaa instituution erikoisuutta lainsäätäjänä. Olemme pitäneet lukuisia palavereja kehittämisen merkeissä ja monia on vielä edessä.

Paikallisvaalimme Kuusamossa tuli tähän oheen. Varsinaisesta työstä ja näistä lisäkiireistä johtuen en ehtinyt haluamallani tavalla paikallisiin vaalitilaisuuksiin. Nyt tuo prosessi on onnellisesti päätöksessä ja nyt keskityn taas eduskuntatyöhön ja kotitalouden tehtäviin. Joku ihan vapaa päiväkin tekisi terää heinäkuulle jatkuvan istuntokauden lomaan.

Säännöllinen liikunta ja muut harrastukset, joilla pääsee irti arjesta, ovat välttämättömiä. Terveyden edistämiseen panostetaan monella tavalla yrityksissä ja yhteisöissä. Liikunta eri muodoissaan, terveellinen ravinto ja muutenkin terveelliset elämäntavat ovat päätekijöitä terveyttä vaaliessa. Näitä noudattaen tämänkin rupeaman olen tyytyväisin mielin voinut viedä läpi.

Paikallisvaalit

Torstai 20.5.2010 klo 15:18 - Tuomo Hänninen

Sinunkin äänelläsi, kokemuksella kolmannelle kaudelle!

 

Tarjoan avoimesti yhteistyön kättä kokemukseni hyödyntämiseksi ja yhteistyön jatkamiseksi.

 

Vaali-info ja kuljetukset:

044–2786 609, 0400–454 297, 050–5113 195

 

Vaalityön huipennus torilla la 22.5 klo 10–12

-         Tuomon teemat vaalissa

-         Paikalla valtionvarainvaliokunnan pj. Hannes Manninen

-         Avointa keskustelua

 

TERVETULOA!

 

Paikallisvaali

-         Kiertävä vaaliauto pe 21. ja la 22.5

-         Varsinainen vaalipäivä su 23.5 klo 12–19

-         Äänioikeutettuja 15 vuotta täyttäneet Keskustan jäsenet

 

Suora yhteys eduskuntaan,

 

Tuomo Hänninen

Kansanedustaja, agronomi

 

00102 EDUSKUNTA

050–5113 195

tuomo.hanninen@eduskunta.fi

www.tuomohanninen.net

Kreikan kriisistä tiivistyvään talousseurantaan

Perjantai 14.5.2010 klo 9:52 - Tuomo Hänninen

Kreikan holtiton talous ja maksukyvyttömyys asettivat EU:n hankalaan saranaan ja suorastaan pakotti EU:n komission valmistelemaa maalle tukipaketin. Maamme osuudeksi tuli antaa lainaa 1,6 mrd euroa. Vakuuksien kehnoudesta ja riskien vuoksi kansalta on tullut ohjeita ja kritiikkiä pakettia kohtaan. Myös oppositio on nähnyt tilanteen suurena mahdollisuutena politikointiin vastustaessaan järjestelyä.

Itsekin olen saanut hyviä kommentteja siitä, miten sopimuksen riskejä voisi vähentää. Ryhmässämme vieraillut VM:n asiantuntijat ja muut asiaan perehtyneet eivät nähneet juuri muuta vaihtoehtoa. Vaikka riski huolettaa, kurssien romahtaminen ja sievoiseen nousuun lähteneen talouden syöksyminen uudelleen lamaan, painoivat vaa´an osaltani Kreikan lainan puolelle. Räiskyvän keskustelun jälkeen eduskunta hyväksyi lainan myöhään keskiviikkona 12 tunnin keskustelun jälkeen äänin 108–63.

Kreikan tilanteen toistumisen ennaltaehkäisemiseksi EU:n komissio haluaa lisätä jäsenmaiden talouksien valvontaa, jotta tasapaino säilyisi Unionissa. Komissio haluaa jäsenmaiden kansalliset budjetit ennakkoarviointiin. Niille maille, jotka eivät pysty säästämään ja ehkäisemään velkaantumista esitetään sanktioita. Uudistus pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alussa.

Jo aikaisemmin viikonloppuna EU sopi yhteensä 500 miljardin euron tukipaketista rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Näistä 60 miljardia saadaan käyttöön heti ja rahalla voidaan avustaa myös ei-euromaita. Rahasta varataan 440 miljardia takuita ja luottoja varten. Toimilla on ollut jo nyt taloutta vakauttavia vaikutuksia.

Talouden vakauteen liittyvien järjestelyjen ja seurannan lisääntymisen on arvioitu johtavan EU:n kohti liittovaltiota. Meille suomalaisille liittovaltio on ollut mörkö. Nähtäväksi jää joudummeko sitoutumaan tähän vastenmieliseen kehitykseen Unionin ja leväperäisen talouden maiden pelastamiseksi. Liittovaltio ei juuri nyt innosta.  

Sydämelliset onnittelut äideille!

Perjantai 7.5.2010 klo 9:00 - Tuomo Hänninen

Kevään ensimmäinen kunnon merkki meillä koillismaalaisilla on äitienpäivä. Pääsiäinen muistuu mieleen lumen hankikannosta ja vappu vastaanottajien tompsaamisesta soseisessa lumessa nuotiopaikkaa hakiessa. Äitienpäivään valmistauduttiin harjoittelemalla ohjelmia, sovittelemalla uusia kesävaatteita ja tossuja. Perheen yhteiset pyörät saatiin taas käyttöön. Äitienpäivänä oltiin kesän kynnyksellä.

Äitien asemaan liittyvien perhepoliittisten päätösten osalta tällä vaalikaudella ja nykyisen laman hoidossa on pyritty välttämään 1990-luvulla tehtyjä virheitä. Tuolloin tehtyjen ankarien leikkausten seurauksena lapsiperheiden asema heikkeni olennaisesti eikä lamaa edeltävälle tasolle ole kaikilta osin vieläkään päästy. Paljon on kuitenkin tehty: Olemme nostaneet minimiäitiyspäivärahan peruspäivärahan tasolle. Lapsilisiin tuli yksinhuoltajakorotus ja isyysvapaita pidennettiin kaksi viikkoa. Päivähoitomaksut sidottiin indeksiin vuonna 2008 ja sen myötä saatiin maksut laskemaan kaikista pienituloisimmilla.

Perhepolitiikka ei ole vain eurojen jakamista vaan myös vanhemmuuden tukemista. Laadukas neuvolatoiminta on hyvä esimerkki tuesta. Lisäksi ihmisille on luotava turvaverkko koko elinkaaren ajalle. Tärkeä osa tätä verkkoa on toimiva eläkejärjestelmä ja pienimpien eläkkeiden riittävä taso. Tänä keväänä käännettiin merkittävä lehti suomalaisessa eläkepolitiikassa. Keskustan tiukasti ajama takuueläke nostaa pienimpiä kansaneläkkeitä yli 100 eurolla ensi maaliskuussa.

Äitienpäivää ei kuitenkaan ole tarkoitettu politiikasta puhumiseen vaan äitien ja isoäitien muistamiseen ja yhdessäoloon. Rakastava ja huolta pitävä aikuinen on tärkeintä mitä lapsi tarvitsee. Vanhempien tehtävä on luoda lapselle luotettava kasvupaikka, jossa voi turvallisesti kokeilla rajojaan, leikkiä ja käydä koulua.

Vielä varttuneena poikana on antoisaa jutella äidin kanssa niin arkisista kuin syvällisistä asioista. Kun ajatuksia voimme vaihtaa hankalistakin asioista hymyssä suin huumorilla höystäen, niin välittäminen huokuu edelleen kaikesta. Tunne hyvästä voinnista ja suhteesta lämmittää mieltä.

Omakohtainen suhde äitiin on arvokas ja samalla turvaa antava ihmissuhde. Tuossa suhteessa on tärkeitä siteitä, yhteisiä kokemuksia ja salaisuuksiakin. Tähän suhteeseen voimme luottaa niin valoisina päivinä kuin varjoisana aikana. Meille kaikille oma äitimme on tärkein. Tänään ymmärrämme äitien ja naisten suuren merkityksen yhteiskuntamme rakentamisessa. Kiitän sydämellisesti äitejä ja isoäitejä arvokkaasta työstä kotien, perheiden ja koko jälkikasvun hyväksi ja toivotan kaikille hyvää äitienpäivää.

Ylioppilaan työura päättäjän silmin

Perjantai 30.4.2010 klo 12:14 - Tuomo Hänninen

Korkeakouluopiskelu on ollut valokiilassa monin tavoin tämän ja edellisen hallituksen toimesta. Edellisellä vaalikaudella yliopistojen opiskeluaikaa rajattiin muotoon viisi plus kaksi plus kaksi, jolloin pääsääntönä on valmistua päätoimisena opiskelijana viidessä vuodessa. Tähän on vanhemmuuden ja armeijan vuoksi mahdollisuus saada kaksi lisävuotta ja erityisistä syistä vielä kaksi vuotta. Vanhat, roikkumaan jääneet opinnot piti saattaa maaliin kesällä 2008.

Tällä kaudella yliopistolaki on uudistettu, opintorahaa nostettu ja muutenkin kehitetty päätoimista opiskelua suosivaksi. Uudessa laissa yliopistoille annettiin autonomiaa ja yliopiston tehtäviin me keskustalaiset ajoimme neljännen eli aikuiskoulutustehtävän. Tutkimus, koulutus, aluekehitys ja aikuiskoulutustehtävä ovat pelkistettynä yliopiston tehtäviä. Päätoiminen opiskelu ja nyt tullut korkeakoulutettujen täydennyskoulutus vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti työuraan.

Aivan viime viikkoina on työryhmän esityksen pohjalta keskusteltu yllättäen esiin putkahtaneen lukukausimaksujen lisäksi korkeakoulujen pääsykokeista. Esityksellä vauhditetaan nuorten ylioppilaiden siirtymistä jouhevasti opiskelemaan yliopistoon lähinnä yo-kirjoitusten perusteella. Keskustelu lukukausimaksusta ryöpsähti EK:n aloitteen pohjalta.

Nopeasti ikääntyvän väestömme työurien kehityksestä on maassamme kantanut eniten huolta pääministeri Matti Vanhanen ja sen hän on saanut kokea monena ryöppynä eri suunnilta. Oppositio, opiskelijat ja ammattiliittojen edustajat ovat eniten olleet barrikadeilla. Terve piirre on, ettei tarvitse olla kummoinen uudistus, kun opiskelijajärjestöjen edustajia alkaa lappaa eduskuntaan ja moniväriset plakaatit ilmestyvät talon eteen betoniportaille. Eduistaan on ikäluokkansa huippujen kannettava ehdottomasti huolta, muuten meidät hukka perii.

Kriittisyydestä akateemisen vapauden menettämiseen, putkitutkintojen luomiseen ja yhteiskunnan holhoamiseen huolimatta suurimmat hyötyjät uudistuksista ovat nuoret tai keski-ikäiset opiskelijat itse. Vuosia roikkuneiden opintojen lievällä painostuksella tapahtuneesta valmistumisesta en ole kenenkään asianosaisen valitusta jälkeenpäin nähnyt. Voin aavistaa, millainen stressin aiheuttaja roikkuva tutkinto opiskelijalle itselle on. Taloudellisestikin on tullut takkiin ja työsuhde on ollut epävarma.

Jättäisin itse pääsykokeita soveltuvuuden mittaamiseksi. Lasten parissa sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien taipumuksia on ehdottomasti mitattava. On kuitenkin aloja, joissa nykyistä yhtenäisemmän arvostelun mukaisella todistuksella ja yo-tutkinnolla voidaan valita iso osa opiskelijoista.

”Ketä kansa vihaa, sitä se myös rakastaa” on vanha sanonta. Kantamisesta huolta työurien pidentämisestä ja liiallisen liberaalisuuden kitkemisestä korkeakouluopiskelusta pääministerillemme on nostettava hattua. Meillä on hyvä koulujärjestelmä, mutta korkeampi vaikuttavuus on tervetullut uudistus. Kiitos Matti tämänkin ryöpyn kantamisesta ja suunnan näyttämisestä. Hyvää Vappua kaikille!

Hallitukselta tuhti ja työllistävä energiapaketti

Tiistai 27.4.2010 klo 8:40 - Tuomo Hänninen

Hallitus sai viime viikolla valmiiksi kahdessa vaiheessa, ensin uusiutuvan energian ja pari päivää myöhemmin ydinvoiman osalta, esityksen lähivuosien energiaratkaisuista. Päätösten tavoitteena on Suomen energiaomavaraisuus sekä EU:ssa päätettyjen ilmastovelvoitteiden täyttäminen.

Tässä paketissa ohjataan vuosittain lähes 400 miljoonaa euroa tuulesta ja suomalaisista metsistä kerättävän energian hyödyntämiseen. Tällöin uusiutuvan energian tuotanto nousee 38 terawattitunnilla eli tavoitteen mukaiseen 38 prosentin tavoitteeseen energiaomavaraisuudesta vuoteen 2020 mennessä.

Maahamme tulee liki tuhat tuulimyllylaitosta, joka näkyy jo maisemassakin. Energiapuun käyttö kasvaa nykyisestä 5 miljoonasta kolminkertaiseksi 15 miljoonaan kuutioon. Erityisen ilahtunut olen sahojen sähköntuotantoon saamasta syöttötariffista. Monet kerrat olen tivannut tätä ministeriltä, mutta hän ei ole voinut avoimesti kertoa valmisteilla olevasta asiasta. Koko uusiutuvan paketin toteutuminen edellyttää melkoisia tukia energiapuun korjuulle. Samalla syntyy tuhansia työpaikkoja keruuseen, kuljetukseen ja käyttöön.

Energiaratkaisuun liittyy esitys kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Jo aikaisemmin olen kertonut tukevani yhtä uutta ydinvoimalaa sillä perusteella, että näin voidaan luopua tuontisähköstä. Nuo samat perusteet ovat edelleen ajankohtaisia.

Pääsykoejärjestelmää tulee kehittää harkiten

Perjantai 16.4.2010 klo 15:24 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa sitten opetusministeriön työryhmä antoi ministeri Virkkuselle korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamista pohtineen raportin. Raportissa työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valittaisiin korkeakouluihin pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella.

Näen, että tässä on tärkeää juuri tuo sana "pääosin". Mielestäni Suomessa ei tule siirtyä Keski-Euroopan malliin, jossa kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon ilman pääsykokeita. Muun muassa Saksassa karsinta tapahtuu vasta ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa suurissa tenteissä. Jos nämä tentit reputtaa, loppuvat opinnot tähän. En näe hyvänä myöskään järjestelmää, jossa jatko-opintoihin pääsy perustuisi pelkkään yo-todistukseen. Tämä sulkisi tien monelta opiskelijalta, jolla syystä tai toisesta kirjoitukset ovat menneet huonosti. Samalla tulisi mahdolliseksi, että preppauskurssit siirtyisivät lukioihin. Tällaiseen kehitykseen sisältyy monia kielteisiä ilmiöitä.

Suomessa tulisi mielestäni ottaa käyttöön jonkinlainen sekamalli, jossa painotettaisiin lukio-opintomenestystä. Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa tulisi kasvattaa, koska niissä monesti testataan samoja taitoja kuin korkeakoulujen pääsykokeissa. Tietyillä aloilla, kuten opettajankoulutuksessa ja sosiaalialalla tulisi kuitenkin säilyttää soveltuvuuskokeet. Jotta paineet ylioppilaskirjoituksiin ei kohdistuisi liian suureksi, tulee korkeakouluvalinnoissa huomioida myös koko lukiomenestys. Lukioiden todistukset eivät kuitenkaan ole keskenään verrannollisia, koska lukio-opintoja ei arvostella kansallisesti.

Tällä hetkellä kansallisesti arvosteltavia kokeita ovat yhdeksännen luokan tasokokeet ja preliminäärit lukion lopussa. Nyt tulee pohtia, voisiko tällaisten kansallisten kokeiden määrää lisätä lukioon. Nämä kansalliset kokeet helpottaisivat painetta ylioppilaskokeilta ja niistä saataisiin vertailukelpoiset arvosanat korkeakoulutukseen hakeutumiselle.

Tervetuloa uusille kotisivuille!

Torstai 15.4.2010 klo 14:46 - Tuomo Hänninen

Kuten kuvasta näkyy, ovat jo useamman vuoden palvelleet kotisivuni uudistuneet. Näen kotisivut jokaiselle kansanedustajalla erittäin tärkeänä työkaluna. Kotisivujen kautta edustaja pääsee kertomaan työstään omin sanoin vapaammin kuin eduskuntapuheissa ja lehtikolumneissa. Minulle tärkein osa nettisivuja on blogini. Kirjoitan blogipäivitykset yleensä aina perjantaisin, koska se on hyvä hetki katsahtaa taaksepäin ja käydä läpi viikon tapahtumia ja kohokohtia. Yritän pitää blogiani mahdollisimman monipuolisena ja kirjoittaa niin päivittäisestä eduskuntatyöstä, mielipiteistäni kuin kuulumisistani. Kertokaa toki, jos teillä on jotain uudistamisideoita!

Nyt tehdyssä uudistuksessa yhtenä tavoitteena oli selkiyttää sivujen visuaalista ilmettä ja helpottaa niiden käyttöä. Toivottavasti tämä onnistui. Tärkeää oli myös interaktiivisuuden lisääminen. Nyt blogiani pääsee kommentoimaan suoraan ja kommentit ilmestyvät sivulle saman tien. Samalla tämä tuo minulle mahdollisuuden vastata annettuihin kommentteihin. Kannustankin kaikkia ottamaan yhteyttä. Tätä työtä on helpompi ja mielekkäämpi tehdä kun saan palautetta tekemisistäni ja kentän kuulumisina mielipiteitänne. Tiivistetään edelleen yhteistyötämme.

Lämpimät kiitokset sivujen uudistamisesta Juho Mattilalle ja avustajalleni Suville!

Yrittäjyyttä on vahvistettava koulutyössä - Yes!

Perjantai 9.4.2010 klo 9:45 - Tuomo Hänninen

Koulujen opetukseen eri tasoilla on 1980- ja 1990-luvuilla tullut yritystoiminta tai yrittäjyyskasvatus. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa valinnaiskurssi on sisältynyt suurelle osalle opiskelijoista ohjelmaan. Korkea-asteellakin yrittäjyyteen voi pääaineopiskelijoiden lisäksi perehtyä sivuaineopiskelijana, mutta kynnys ryhtyä yrittäjäksi on juuri yliopisto-opiskelijoilla korkea. Kynnystä tulisi saada matalammaksi.

Yes-keskus tarjoaa kouluille kehitystukea yrittäjyyskasvatukseen, aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen ja ammatilliseen osaamiseen. Meillä kansanedustajillakin oli eduskunnassa eilen 8.4. mahdollisuus tutustua keskuksen toimintaan. Innokkaat oppilaat kertoivat toimintamalleista, joita kouluilla eri puolilla maata on käytössä. Olen nyt tutustunut kunnolla Ressun lukion toimintaan ja Kuusamon käytäntöön.

Perusopetuksen tuntijakotyössä meidän on huolellisesti pohdittava tehokasta tapaa viedä yrittäjyyttä eteenpäin. Kipinä yrittäjäksi on luotava jo nuorena ja tätä kipinää on kasvatettava intohimoksi. Yes-keskuksen aineistoa ja malleja on tehokkaasti hyödynnettävä suunnittelussa ja itse koulutyössä.

Viime lamasta 1990-luvun puolivälissä Suomi selvisi erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan turvin. Olen vakuuttunut, että pk-sektori on avainasemassa työttömyyden nujertamisessa ja taloudellisen nousun vauhdittamisessa. Siksi koulutyössä on tuettava kaikin keinoin yrittäjyyden vahvistamista.

Opettajankoulutus on säilytettävä Kajaanissa

Perjantai 26.3.2010 klo 15:33 - Tuomo Hänninen

Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminta on Oulun yliopiston talouden sopeuttamistoimien vuoksi joutunut vaakalaudalle. Tämä yksikkö on perinteikäs ja arvostettu opettajien kouluttaja sekä keskeinen osa Kajaanin yliopistokeskusta. Yksikön vaikutusalue ulottuu Koillismaalta Savoon ja Karjalaan, lähes koko maahan. Näiden lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää korkea-asteen koulutuspalveluja Kainuussa.

Vetoankin voimakkaasti Oulun yliopiston hallitukseen ja opetusministeri Henna Virkkuseen, jotta nämä löytäisivät keinot Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminnan turvaamiseksi. Samalla toivon ministeri Virkkuselta selkeää linjanvetoa Kajaanin opettajakoulutusyksikön olemassaololle.

Uuden yliopistolain henki ja kirjaukset lupasivat rahoituksen, jossa minkään yliopiston toiminta ei siirtymäaikana vaarannu muutoksen vuoksi. Myös yliopistojen kolmas eli aluekehitystehtävä on otettava huomioon, kun Oulun yliopiston hallitus tekee päätöksiään sopeuttamistoimista.  Yliopiston talous ei pelastu lakkauttamalla yksi tuloksekkaimmista yksiköistä.

Pahimmillaan lakkautuspäätös saisi aikaan ketjureaktion, joka karsisi koko korkea-asteen koulutuksen Kainuusta. UPM-Kajaanin jälkihoitona prosessi olisi koko Kainuun lamaannuttava ja karsisi suuren osan Kuusamonkin ammattikorkeakoulutuksesta.

Pidän myös tärkeänä, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun korkeakoulutusyksiköt, Oulun yliopisto sekä Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ryhtyvät tiiviiseen yhteistyöhön ja siltä pohjalta turvaavat tasa-arvoisesti monipuoliset ja laadukkaat korkeakoulupalvelut koko alueella.

Olemme suurten energiaratkaisujen kynnyksellä

Perjantai 19.3.2010 klo 15:15 - Tuomo Hänninen

Tänä keväänä tehdään maassamme suuria energiapäätöksiä. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla luonnonvaroilla tapahtuvan energiatuotannon nykyisestä lähes kymmenellä prosentilla 38 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoite 60 prosenttia on äärimmäisen kova. Toteutumiseen tarvitaan nopeita konkreettisia toimia. Alueemme kannalta tavoite on suuri mahdollisuus ja voi tuoda paljon kaivattuja työpaikkoja. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan ympäristöystävällisen energian tuottamisen lisäksi energiansäästöä.

Eduskuntaan on toukokuussa tulossa käsittelyyn tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi. Pidän välttämättömänä, että syöttötariffin piiriin otetaan myös puuenergia, jolloin sähköntuotanto puuenergiasta saisi tukea. Metsäteollisuus vastustaa kuitupuun kilpailevaa puunkäyttöä ja eikä tukea esityksessä ole.

Vesivoima on uusiutuva energia ja sillä tuotetaan energiasta vajaat 20 prosenttia. Lisärakentamista ei näillä näkymin ole liiemmin tulossa, mutta lisäystä täytyy toteuttaa nykyisiä laitoksia tehostamalla.

Kaukolämmön ja teollisuuden oman energiantuotannon määrä on noin 40 prosenttia energian tuotannosta. Teollisuuden osalta osuus mieluummin laskee kuin nousee. Hake ja turve ovat tähän hyviä raaka-aineita. Nyt alueellemme on tärkeää saada Pölkky Oy:n ja kunnan yhdessä omistamalle Taivalkosken Voimalle myönteinen tukipäätös. Tällä laitoksella olisi myöhemmin mahdollisuus tuottaa myös sähköä. Muutkin nykyiset laitokset lienevät kiinnostuneita sähkön tuotannosta.  

Tuontisähkön määrä on ollut viime vuosina noin 14 prosenttia ja sähkö tuodaan lähinnä Venäjän ja Baltian ydinvoimaloista. Kaikkiin suunnitelmiin on kirjattu halu päästä tästä riskialttiista tuontisähköstä turvalliseen kotimaiseen sähköön. Tuonti vastaa noin yhden ydinvoimalan tuotantoa.

Vaikka uusiutuvaa energiaa käytettäisiin maassamme maksimaalisesti, tarvitaan täydentävää energiaa ja erityisesti sähköä vielä yli puolet energian tarpeesta, yhteensä tuontisähkön kanssa noin 48 terawattituntia vuodessa. Lisäksi tavoitteet päästöttömään energiantuotantoon ovat suuret. Tätä suurta erää tuotetaan nyt neljällä ydinvoimalalla ja tuonnilla. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi arvioidaan vuoteen 2020 mennessä tarvittavan vielä yksi ydinvoimala. Kaikki tämä sähkö tuotettaisiin omaan tarpeeseen, ei vientiin. Useampi uusi ydinvoimala voisi tulla jarruksi uusiutuvan energian lisäämiselle.

Näillä taustoilla ja perusteilla olen valmis hyväksymään yhden lisäydinvoimalan. En ole ydinvoiman innokas tukija, mutta muuta realistista perusvoiman ratkaisua ei ole. Suomen on pyrittävä pitämään sähkön hinta kohtuullisena jatkossakin, jotta kehitys ei pysähdy.

Uraanikaivosta en ole – aivan kuten joka kerta olen todennut – valmis hyväksymään Vasaraperään enkä näillä tiedoilla muuallekaan. Uudessa esityksessä kaivoslaiksi kuullaan, aivan kuten ministeri Pekkarinen seminaarissamme totesi, paikallista väkeä ja muita tahoja. Perustuslakivaliokunnassa juuri lausunnolla olevassa lakiesityksessä kunnilla on yksiselitteinen valta päättää uraanikaivoksesta alueellaan. Tässä suhteessa luotan täysin kuusamolaisiin ja muilla alueilla niiden omiin päättäjiin.

Maito on arvokas, kotimainen raaka-aine

Perjantai 12.3.2010 klo 15:08 - Tuomo Hänninen

Viime päivien maitokeskustelussa ja -sodassakin laineet ovat läikkyneet yli astioiden. Liikkeellä on ollut asiatonta ja virheellistäkin informaatiota. Pääministerimme blogikirjoitus oman kauppansa maitovalikoimaan liittyen ja sen kommentointi ovat hämmentäneet meidänkin alueellamme.

Maassamme on kaksi isoa maitoa keräävää ja jalostavaa ketjua sekä pieniä tuotantolaitoksia. Valio jalostaa valtaosan ja Arla Ingman noin 1100 maidonlähettäjän maidon. Yhteensä jalostettavaa Suomen 57 meijeriin kertyy vuosittain noin 11 000 maidontuottajalta reilu 2000 miljoonaa litraa.

On hyvä, että maitoa riittää jalostettavaksi maitotuotteiksi. Juusto Kaira on alueellamme tärkeä maidonkerääjä, jalostaja ja työllistäjä. Välilliset vaikutukset keräilyssä, kaupassa ja koko yhteiskunnassa ovat suuret. Itsenäinen linja ja toiminta Ingmanin ketjun kanssa on ollut ainoa tapa turvata jalostus ja työpaikat alueellamme. Näitä työpaikkoja investointien kautta tullut, sulatejuuston valmistuksen myötä edelleen tulee lisää.

Nyt emme tarvitse vastakkainasettelua. Elintarvikeomavaraisuus on edelleen tavoittelemisen arvoinen asia ja merkinnät raaka-aineen alkuperästä tule näkyä selkeästi. Elintarvikealan kehittämisestä ja kilpailukyvystä on huolehdittava yhteistyötä tehden.  

Pelson vankilan toiminta turvattava

Tiistai 9.3.2010 - Tuomo Hänninen

Eilen oli vähän tavallisesta poikkeava maakuntamaanantai. Keskustan laki- ja perustuslakivaliokuntien kansanedustajat avustajineen kokoontuivat aamulla Oulussa ja suuntasivat kohti Vaalaa. Päivän ohjelmassa olivat tutustumiskäynnit Pelson vankilaan, Veneheiton kyläkauppaan ja Kassu Halosen taidetaloon. Pikkubussiamme emännöi koko päivän Vaalan kunnanjohtaja Tytti Seppänen.

Pelson vankila on elänyt epävarmuuden aikaa, koska sen yllä on leijunut lopettamisen uhka. Viime vuonna Rikosseuraamusvirasto Rise lopulta teki päätöksen, että vankila säilyy, mutta sen toimintaa supistetaan. Nykyisestä 209 vankipaikasta leikataan melkein puolet pois ja tulevaisuudessa vankeja voi Pelsossa enimmillään olla 120. Samalla henkilökunnan määrä tiputettiin 126 virasta 80 virkaan.

Päätöksiä on meille kansanedustajille perusteltu vankilan huonolla kunnolla ja vanhanaikaisuudella. Käynti vankilassa avasi silmiä asian suhteen. Tokihan Pelsosta korjattavaa löytyy, mutta pääsääntöisesti tilat ovat toimivat eikä vankilassa ole yhtäkään paljuselliä.

Pelso on ns. toimintavankila. Vangit työskentelevät kuntonsa mukaan karja-, metsä- ja maataloudessa. Vierailun kohokohta oli käynti lampolassa, jossa pienet karitsat yrittivät väenväkisellä karata emojensa luota tutustumaan vierailijoihin. Karitsat saivat varmasti kyynisimmänkin kansanedustajan hyvällä tuulelle ja uskonkin, että eläinten kanssa työskentely on vangeille mielekästä työtä, mutta myös erinomaista terapiaa. Vankilan henkilökunta kertoikin, että osa vangeista pystyy näyttämään tunteitaan vain hoitamilleen eläimille.

Matkan aikana vahvistui selkeä käsitys, että Pelson vankila tulee säilyttää modernina toimintavankilana myös tulevaisuudessa. En näe mitään järkevää syytä vankilan lopettamiseen, koska se on sijainniltaan ja toiminnaltaan erinomainen eikä missään ole näkyvissä viitteitä kokonaisvankimäärän äkillisestä vähenemisestä.

Perustuslaki on demokratian perusta ja tukipilari

Perjantai 5.3.2010 klo 14:47 - Tuomo Hänninen

Ministeri Christoffer Taxellin perustuslakia pohtinut komitea sai työnsä päätökseen noin kuukausi sitten. Komitea esitti, että pääministerin asemasta Suomen edustajana EU:ssa säädettäisiin perustuslaissa. Komitean perustelee päätöstään sillä, että täsmennys turvaisi eduskunnan aseman ja vaikutusmahdollisuudet Suomen EU-kantojen määräytymisessä.

Ulkopolitiikan johtamista koskevaa perustuslain säännöstä ei muutettaisi, vaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaisi edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaikka ulkopoliittisiin oikeuksiin ei koskettaisi, kaventuisi presidentin rooli entisestä, koska presidentin valtaa vähennettäisiin muuten. Tällainen tapaus olisi esimerkiksi tilanteet, joissa valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan kantaa.

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa eduskunnan asemaa. Käytännössä, näin enemmistöhallitusten aikana, uudistus lisäisi valtioneuvoston ja erityisesti pääministerin valtaa. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä työryhmän esitykselle mielelläni annan tukeni. Vääntö asian tiimoilta on lopetettava ja parlamentarismi on saatava kunniaan.

Valiokunnan jäsenillä oli hiljattain mahdollisuus tutustua 15 vuotta vanhan Etelä-Afrikan demokratian toimintaan. Nelson Mandela oli tunnetuin mustein ihmisoikeustaistelija. Hän vapautui 20 vuotta sitten yli 20 vuoden vankeudesta ja vasta vuonna 1994 järjestettiin vaalit, johon myös mustat pystyivät osallistumaan.

Etelä-Afrikan yksityiskohtainen perustuslaki säädettiin vuosina 1994–1996 ja kaikissa uudistuksissa perustuslaillinen tarkastelu on tarkka. Sinänsä kauniiseen ja afrikkalaisittain kehittyneeseen maahan on jäänyt jännitteitä, jotka ilmenevät väkivaltana ja turvattomuutena. Matkailun kehittymiseksi ongelma tulisi poistaa. Jalkapallon MM-kisat tänä kesänä on melkoinen testi turvallisuudelle ja samalla maan kehittymiselle.