Juhlavuosi koetteli niin taloutta kuin hallintoakin

Tiistai 26.6.2007 - Tuomo Hänninen

Eduskunnan 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin noin vuoden ajan viime kesän ja tämän kevään välillä. Juhlavuoden teemana oli "Oikeus ääneen - luottamus lakiin. Sata vuotta suomalaista kansanvaltaa". Eduskunnan juhlallisuuksien lähtökohtana oli viime vuosisadan alussa toteutettu eduskuntauudistus, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä naisten täysien valtiollisten oikeuksien toteutuminen.
 
 Juhlavuoden tilaisuuksia vietiin myös maakuntaan. Kajaanissa katsottiin vuoden 2006 marraskuussa näytelmä "Punainen viiva" sekä pidettiin "Sinisten ajatusten seminaari". Kauhajoella oli yrittäjäseminaari joulukuun 2006 alussa sekä "Eduskunta Kauhajoella" -muistojuhla. 24.5.2006 lyötiin juhlaraha.
 
 Juhlakautena eduskunnassa oli kaksi juhlaistuntoa, 1.6.2006 ja 23.5.2007. Nuorten Parlamentti pidettiin 17.03.2006. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin muun muassa 12-osainen historiakirjasarja "Suomen eduskunta 100 vuotta. Eduskunta ja kansanvalta".
 
 Eduskunnan tilintarkastajat perehtyivät juhlavuoden tapahtumiin tarkasti. Yhtenä tilintarkastajien jäsenistä koin, että ammattitilintarkastajan, joka on myös yksi jäsen, laatima raportti velvoitti meidät kirjoittamaan kansliatoimikunnalle sisäisen muistion havaintojemme pohjalta. Itse tilintarkastuskertomuksessa ei ollut mitään huomautettavaa eikä euroakaan ollut taloudessa hukassa.
 
 Sisäiseen muistioon tuli kohdat jääviyteen, projektien hallinnointiin, talousarvion mitoitukseen, arvokiinteistöjen kunnossapitoon sekä rahankäyttöön ja yleiseen säästäväisyyteen liittyen. Tilintarkastuksen yhteydessä vastaavia muistioita käytetään toiminnan kehittämiseksi melko usein. Valtiovarainvaliokunta ei käsitellyt sisäistä muistiota juuri lainkaan. Päätökset muistion osalta teki kansliatoimikunta.
 
 Koska toimin tilintarkastajana viime kaudella, en osallistunut asian käsittelyyn nyt kansliatoimikunnassa. Kansliatoimikunta toisti omassa päätöksessään puutteita, joita juhlavuoden päätöksenteon merkeissä oli ilmennyt. Istuntosalissa nousi valtiovarainvaliokunnan tilintarkastajien kertomuksesta tekemän mietinnön käsittelyssä esille, että ulkopuolinen asiantuntija voisi arvioida eduskunnan hallinnon toimivuutta yleisemminkin.
 
 Viime päivinä on tiedotusvälineissä ollut esillä eduskunnan menojen reipas, yli 100 prosentin kasvu vuosien 1995-2004 välillä. Keskisuomalaisen tekemän selvityksen mukaan kasvun syinä nähdään Suomen EU-jäsenyys, atk-menot, kansanedustajien avustajajärjestelmä sekä eduskunnan rakennusten juuri käynnistynyt korjaus.
 
 Eduskunnalla tulee maamme kansallisen päätöksenteon pyhättönä olla joustavuutta ja liikkumavaraa reagoida tarvittaessa nopeasti. Kansallisen lainsäädäntömme kehtona talon on pystyttävä toimimaan tuottamiensa pelisääntöjen mukaisesti. Sen on täytettävä muutkin avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet, jotka yhteiskunnassamme julkisyhteisöille asetetaan. Tämä hallinnon kehittäminen ei ole politikoinnille sovelias kohde, mutta sen selvä terävöittäminen vain lisää eduskuntamme arvostusta.