Alkoholista näin vapun alla

Keskiviikko 30.4.2008 klo 10:19 - Tuomo Hänninen

Viime päivinä on lehdissä kirjavanaan ollut erilaisia kuohuviinitestejä ja muita alkoholiin liittyviä vinkkejä vapun viettoon. Samalla olemme joutuneet kuulemaan uutisia muun muassa Turusta, missä nuorten alkoholin käyttö on huolestuttavasti lisääntynyt. Nyt tähän ja muihin alkoholin mukanaan tuomiin ongelmiin täytyy tehokkaasti puuttua. Tällä vaalikaudella tulee alkoholiveroa reilusti nostaa. Korotuksen tulee suhteutua ostovoiman kehitykseen, sen tulee olla riittävän suuri ja sen pitää kohdistua sinne, mistä suurimmat haitatkin ovat syntyneet eli väkevän viinan ja oluen hintaan. Verokorotus täytyy tehdä suunnitelmallisesti ja vaikutuksia seuraten asteittain myös tulevina vuosina.

Hinta ja saatavuus ovat tunnetusti kaksi tehokkainta keinoa, joilla voidaan vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Veron korotuksilla on ensisijaisesti tähdättävä kansanterveyteen kielteisesti vaikuttavien seikkojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Ihmisten terveyden tulee aina mennä taloudellisten tunnuslukujen edelle. Harkintaan tulisi ottaa myös päivittäistavarakaupoissa myytävän keskioluen, siidereiden ja lonkeroiden alkoholiprosentin alentaminen Ruotsin mallia mukaiseksi.

Yksi tunnetusti tehokas keino vähentää alkoholin käyttöä varsinkin nuorten parissa, on alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen. Nyt ajankohtaisissa vappumainoksissa kuohuviinipullot on sijoitettua ilmapallojen ja serpentiinin joukkoon osaksi vappuun kuuluvaa rekvisiittaa. Näin annetaan kuvaa siitä, että "ilo ilman viinaa on teeskentelyä" ja, että alkoholi on olennainen osa juhlahumua. Tällaisista käsityksistä tulee päästä irti.

Ilolla olen seurannut Älä välitä -kampanjan käynnistymistä ja etenemistä. Vaikka alkoholin myyminen alaikäisille on kiellettyä, niin siitä huolimatta lapset ja nuoret pääsevät juomiin käsiksi. Taustalla täytyy siis olla suurimittaista välitystoimintaa. Jos tämä vanhempien, täysi-ikäisten kavereiden ja isosisarusten sekä välityspalkkion saavien ulkopuolisten rikollinen toiminta saadaan kuriin, ovat monet meidän alkoholin käyttämiseen liittyvät ongelmat suurelta osin ratkaistuja.

Mukavaa ja aurinkoista vappua kaikille!

Metsätalouden päälinjaukset on tehty

Perjantai 25.4.2008 klo 14:09 - Tuomo Hänninen

Maaliskuisen kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin monista metsäsektorin kannalta keskeisistä hankkeista, joiden tarkoituksena on turvata metsäteollisuuden työpaikkoja ja kilpailukykyä edistämällä kotimaista puunsaantia. Näihin tavoitteisiin pyritään monin erilaisin keinoin: Toukokuun lisäbudjetissa tullaan osoittamaan 50 miljoonaa euroa perusväylien parannustöihin, lisäksi kohdennetaan nykyisellä kehyskaudella 60 miljoonaa nykyisistä perusväylänpidon määrärahoista puunsaannin edistämiseen ja lisätään kansallisen metsäohjelman rahoitusta.

Hallitus on päättänyt tukea puun saatavuutta ja metsäpoliittisia tavoitteita ensiharvennushakkuiden verovapaudella ja metsävähennystä kehittämällä. Eduskunnassa on kovasti huolestuttanut kotimaisen puukaupan hidastuminen ja puun saatavuus teollisuuden käyttöön. Näihin huoliin vastataan nyt edellä mainituilla tukikeinoilla. Metsävähennystä muutetaan siten, että uusi korotettu vähennys koskee vähennykseen oikeutetun henkilön kaikkia omistamia metsäkiinteistöjä koko Suomen alueella ja vuotuisen metsävähennyksen saisi tehdä 60 prosentin suuruisena puun myyntitulosta nykyisin 40 prosentin sijaan. Samalla metsävähennyksen kokonaismäärää korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta.

Esitetyillä muutoksilla metsänomistajia kannustetaan sekä myymään puuta että lisäämään metsäomistustensa määrää. Tällä tavoin pyritään nostamaan metsätilojen kokoa ja keskittämään omistusta sellaisille omistajille, jotka harjoittavat aktiivista metsätaloutta. Veromuutos voitaisiin ottaa käyttöön takautuvasti niin, että uusimuotoisen vähennyksen saisi tehdä jo vuoden 2008 verotuksessa.

Metsätilojen perintöveron huojennus ei näillä näkymin toteudu. Tehtyjen hyvien linjausten toteutumista on seurattava ja epäkohtien ilmetessä ryhdyttävä toimiin ongelmien ratkaisemiseksi. Aktiivisia toimia tarvitaan edelleenkin.

Kehittyvä Slovenia - yksi Titon entisistä tasavalloista

Perjantai 18.4.2008 klo 12:49 - Tuomo Hänninen

Viime viikonloppuna 13.–14.4. järjestettiin Ljubljanassa EU:n kulttuurivaliokuntien puheenjohtajien tapaaminen, jossa puheenjohtajan estyneenä ollessa toimin Suomen edustajana. Teemana oli Slovenian puheenjohtajuuteen liittyvät kulttuuriasiat ja kulttuurien välisen vuoropuhelun käyminen. Mukana antoisassa tilaisuudessa oli parikymmentä 27 jäsenmaasta. Lisäsi edustettuina tapaamisessa olivat muun muassa Turkki, Kypros ja Malta.

Slovenia on Titon aikaisen Jugoslavian ehkä kehittynein tasavalta, joka itsenäistyi vuonna 1991. Titon ajan merkkinä on vielä Bled-järven rannalla loistokkaaksi hotelliksi muutettu presidentin huvila.  Euroopan Unioni tunnusti Slovenian v. 1992, Naton jäsen maasta tuli maaliskuussa v. 2004 ja saman vuoden vappuna se liittyi Euroopan Unioniin. Monelle suomalaiselle tämä pieni 2 miljoonan asukkaan maa on nykyään tuttu Ari-Pekka Nikkolan valmentamien mäkihyppääjien sekä hieman Slovakiaa heikomman jääkiekkojoukkueen kautta.

Entisistä sosialistisista maista Slovenia kulkee kärkijoukossa, mistä merkkinä ovat edellä mainitut jäsenyydet kansainvälisissä yhteisöissä. Se, että Slovenia valittiin uusista jäsenmaista ensimmäisenä EU:n puheenjohtajamaaksi vuoden 2008 alkupuoleksi, on vankin näyttö maan valmiuksista. Muutenkin maan luonnonkauneus Alppien äärellä ja yleinen vaikutelma tehosi, luontoa katsellessa palautuivat keisarinna Sissiin liittyvät elokuvat nopeasti mieleen.

Elämä näyttää Sloveniassa muotoutuvan vauhdilla länsieurooppalaiseksi. Vaikka maan kauneus ja mukavat ihmiset tekivät minuun suuren vaikutuksen, harmitti minua, ettemme missään vaiheessa vierailua päässeet näkemään paikalliskulttuuria. Lähes kaikki ruoka mitä meille tarjottiin, oli samaa mihin törmää melkein missä tahansa eurooppalaisessa ravintolassa ja illallisen yhteydessä kuultiin Beatles-musiikkia. Slovenialaiseen kulttuuriin liittyvää lähiruokaa ja musiikkia on varmasti olemassa ja siitä olisi ollut mukava nauttia pieniä taiteellisia ja gastronomisia makupaloja. Toisaalta paikallisen kulttuurin niukassa annostelussa oli hyväkin puoli, minussa heräsi into ja halu tutustua maahan tarkemmin vapaa-ajan merkeissä.

Innovaatioyliopisto ja yliopistojen rahoitus

Perjantai 11.4.2008 klo 15:53 - Tuomo Hänninen

Eduskunnassa on ollut jo useilla kyselytunneilla esillä uusi yliopistolaki ja innovaatioyliopisto. Rajallisella informaatiolla ja tietoisesti hämmentäen oppositio on pyrkinyt vesittämään näitä suomalaisen yliopistomaailman suurimpia uudistuksia sitten yliopistojen perustamisen.

Toki kaikki yksityiskohdat eivät ole hallituksen esityksessä vielä hiottuja, mutta yliopistojen autonomia – jota yliopistot viime vaalikaudella odottivat – etenee odotetulla tavalla. On tärkeää, että meillä on kansallinen korkeakoulupolitiikka, mutta sen tulee muodostua alueiden ehdotuksista ja niiden yhteensovittamisesta. Siksi jo oma-aloitteisesti käynnistyneille, vapaaehtoisesti tapahtuville yliopistojen ja korkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen hankkeille on annettava täysi tuki. 

Kehyspäätöksessä valtio sijoittaa uuden innovaatioyliopiston peruspääomaan 500 miljoonaa euroa edellyttäen, että yksityinen sektori tekee 200 miljoonan euron sijoituksen. Kaikille Suomen yliopistoille luodaan mahdollisuus muuttaa asemansa halutessaan säätiöpohjaiseksi tai säilyttää nykyinen tila. Samalla vireillä olevan lain myötä annetaan kaikille yhtäläinen mahdollisuus pääoman keräämiseen, minkä lisäksi valtio on valmis pääomittamaan niitä samassa suhteessa kuin innovaatioyliopistoa. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei kaikilla yliopistoilla ole mahdollisuutta kerätä tarvittavaa pääomaa, johtuen mm. niiden maantieteellisestä sijainnista tai pääainevalikoimasta. Siksi pääasiallisena mallina on jatkossakin julkisoikeudellisen laitoksen malli ja sen toimintaedellytysten turvaaminen. Perusrahoitus tullaan toteuttamaan kuten ennenkin, eikä pääomaan sijoittaminen tule sitä vähentämään. Tämä asia on valitettavasti ollut julkisuudessa ja opposition puheissa tahattoman tahi tahallisen väärinymmärryksen uhri.

Panostukset korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ovat ehdottoman kannattavia ja tärkeitä yhteiskunnalle. Fyysisesti pääkaupunkiseudulle sijoittuva innovaatioyliopisto onkin nähtävä koko Suomen kansallisena yliopistohankkeena, jossa yhdistyvät samat osaamisalueet, joiden on toimittava elinkeinoelämässäkin: tarvitsemme sekä liiketoiminta-, teknologia- että muotoiluosaamista. Innovaatioyliopistosta on tultava valttikorttimme kansainvälistyvässä ja entistä kilpailuhenkisemmässä maailmassa.

Uusimmassa kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitusta päätettiin nostaa entisestään 130 miljoonaa euroa kehyskaudella. 100 miljoonaa euroa suunnataan innovaatioyliopiston perusrahoituksen tason nostoon, mutta huomioitavaa on, että tämä summa tulee olemaan kaikkien yliopistojen kilpailtavana vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2011 kaikkien yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonaa ja sitä seuraavaan vuoteen mennessä 30 miljoonaa. Kehyksessä on huomioitu vuoden 2009 palkankorotuksia varten 36 miljoonan lisäys ja vuokrankorotuksiin 10 miljoonan lisäys. Tämän lisäksi perusrahoituksen nostoon on varattu 25 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen kasvu ei siis uppoa pelkkiin palkkoihin ja vuokriin.

Uuden yliopistolain luonnos menee alkusyksyllä lausuntokierrokselle ja sivistysvaliokunta hioo lain yksityiskohdat hallituksen esityksen pohjalta, samassa yhteydessä meidän tulee linjata myös kuuden yliopistokeskuksen toimintakonsepti. Syksyllä tullaan myös tekemään näiden keskustelujen ja päätöksien pohjaksi vaikuttavuuden arviointi.

Pohjoismaista yhteistyötä

Perjantai 4.4.2008 klo 9:14 - Tuomo Hänninen

Viime viikonloppuna 28.–30.3 järjesti Eduskunnan Urheilukerho perinteiset, vuotuiset pohjoismaiset parlamenttihiihdot. Kilpailut järjestettiin Rukalla pidettyjen Suomen Hiihtoliiton 100-vuotisjuhlakilpailujen yhteydessä ja mukana oli lähes 70 kilpailijaa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.

Hiihtokilpailuihin sisältyi maiden välinen sprinttiviesti, jossa joukkueeseen kuului nais- ja mieskansanedustaja, virkanainen ja virkamies. Suomen ykkösjoukkueen edustajina olivat muun muassa Juha Mieto ja Marjo Matikainen-Kallström, ja niinpä joukkueemme suvereenisti hallitsi viestiä. Viestin lisäksi hiihdettiin henkilökohtaiset matkat, jolloin naiset hiihtivät neljä ja miehet viisi kilometriä Rukan vaativassa maastossa.

Sain itse olla mukana tapahtuman junailussa. Vierailu Karhuntassussa "Hannun jäljet" -luontokuvatapahtumassa, hiihtely taajaman laduilla sekä tutustuminen Koillis-Suomen elinkeinoihin sisältyi vierailuun. Toki hiihtokilpailujen palkinnotkin piti juhlavasti jakaa. Viikonloppuun kuului urheilun ja vierailujen lisäksi vakavampaakin asiaa, vilkkaan keskustelun aiheina olivat Itämeri, Barentsin alueen yhteistyö, matkailu sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikka. Antoisan ajatuksenvaihdon jälkeen sunnuntaina lähti lentoasemalta täysin palkein hienoista ilmoista, keleistä, palveluista ja täyteläisestä viikonlopusta nauttineet vieraat.

Lausun lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneille ja kaikille niille, jotka olivat kanssani järjestelemässä vierailua panoksesta tapahtuman onnistumiseksi. Olen varma, että perästä kuuluu.