Koulutyö päättyy juhliin ja kukkasiin

Perjantai 30.5.2008 klo 9:29 - Tuomo Hänninen

Gaudeamus igitur, juvenes dum sumus.

Huomenna on jälleen se päivä kun nämä sanat kajahtavat ja tuhannet nuoret suomalaiset saavat painaa ensi kertaa valkean lakin päähänsä ja juhlistaa lukiovuosien uurastustaan niin perheen kuin ystävien parissa. Kevätjuhlaa viettävät maamme koululaiset ja omia lakkiaisiaan pääsevät juhlimaan myös ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet. Nyt onkin hyvä aika katsahtaa taaksejäänyttä lukuvuotta.

Kouluvuoteen on mahtunut niin iloa kuin surua. Jokunen aika sitten julkaistut Pisa-tulokset mairittelivat jälleen oppilaitoksiamme, mutta tyytyväisyyden tunteeseen ei saa pysähtyä. Muutama päivä sitten lehdissä oli nimittäin myös toisenlaista tarinaa kertova uutinen: suuri osa suomalaisista ammattikorkeakoululaisista ei osaa laskea yksinkertaisia murtolukulaskuja. Lisäksi oppilaiden ja nuorten pahoinvointi on viime vuosina lisääntynyt. Enemmistö suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja viihtyy koulussa ja harrastuksissaan, mutta meidän kaikkien, niin yksittäisten ihmisten kuin valtion ja kuntien, on kannettava huolta niistä, joilla kaikki asiat eivät ole mallillaan.

Olin eilen OAJ:n järjestämässä tapahtumassa, jossa nousi esiin kysymys, mikä on oikea hetki ja ikä tarttua lasten ja nuorten ongelmiin. OAJ:n kehittämispäällikkö Olli Luukkainen vastasi mielestäni oivallisesti: "Oikea aika ei ole mikään tietty ikä tai luokka-aste, vaan oikea hetki on heti kun ongelmasta on vähäistäkään viitettä." Nyt olisikin tärkeää panostaa oppilashuoltoon. Perusopetuksessa tätä varten on jo erillinen rahoitus, mutta toisen asteen oppilashuolto vaatii myös pikaisia toimia.

Meidän on muistettava ja autettava myös niitä, joilta syystä tai toisesta suunniteltu tutkinto tai muut opiskelutavoitteet eivät tänä lukuvuonna täyttyneet. Kaikilla on ongelmia jossakin vaiheessa opintojaan ja ovat ne kirjapinot minuakin joskus tympäisseet. Mutta sopivalla ohjauksella ja tuella perheen, koulun ja läheisten taholta sekä uurastuksella ja myönteisellä asenteella puuttuvat suoritukset saadaan kokoon ja aihetta juhlaan.

Talven ja vuosien ahkeroinnin jälkeen on suvivirren aika. Onnittelen lämpimästi niin vuoden koulutyön päättäviä kuin koko tutkinnon suorittaneitakin ja toivotan eri kouluyhteisöjen jäsenille virkistävää kesää lainaten sivistyksemme oppi-isän J. V. Snellmanin mietettä: "Sivistys on tietoisuus ihmiskunnan korkeimmista asioista, osanotto niihin, kyky edistää niitä. Missä elämän oloissa hyvänsä, joita ei vaivuta erin suuri puute, voidaan tämä sivistys saavuttaa".

Suurpedot aiheuttavat vahinkoa

Lauantai 24.5.2008 klo 10:02 - Tuomo Hänninen

EU-jäsenyys muutti suurpetopolitiikkaa maassamme ja nykyään EU:n luontodirektiivin mukaan susi on kirjattu uhanalaisena lajina liitteeseen IV. Petokannan vakauttamiseksi maassamme on asiantuntijoiden toimesta valmisteltu suurpedoille (sudelle, karhulle, ahmalle ja ilvekselle) hoitosuunnitelmat, mutta näiden toimivuudesta ei ole vielä kunnon näyttöä ja seurantalaskennassa petolaumoja oli yllättäen hävinnyt. Maassamme arvioidaan olevan tällä hetkellä yhteensä noin 150 sutta kun viime vuonna luku oli päälle kahdensadan.

Petojen tappamia poroja löydettiin vuonna 2006 yhteensä 3 336. Eniten poroja tappoivat meillä maasuurpedoista ahma (39,2 %) ja susi (23 %), kolmanneksi eniten karhu (21,6 %). Myös ilveksen tappamia poroja löytyi runsaasti (yhteensä 643, 19,3 %). Aikaisempiin vuosiin verrattuna varsinkin susivahingot ovat lisääntyneet koko poronhoitoalueella yli 10 %, sillä vuosina 1994–2004 susien osuus petovahingoista oli vain 13 %.

Poronomistajille maksetut korvaukset ovat kasvaneet.  Vuotuinen kokonaissumma nousi nopeasti 1990-luvun alussa yli 1 milj. euron, lopulla jo reilusti yli 1,5 milj. euron. Viime vuosina kokonaissumma on lähinnä omavastuusta johtuen hieman laskenut, mutta vuonna 2005 petokorvaus oli jo 1,75 milj. euroa. Uusi laki riistavahingoista on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn.

Pedot, varsinkin sudet, aiheuttavat vahinkoa koirillekin. Kennelliiton keräämien tietojen mukaan viime jahtikaudella syyskuusta huhtikuulle 2008 susi raateli 18 ja ilves yhden koiran. Suomenajokoiria näistä oli kuusi. Menetettyjen koirien perheissä tätä jahtikautta ei lämmöllä muistella. Muutenkin petovahinkojen korvaamisessa valtiolla on ollut suuria vaikeuksia eivätkä kaikki vahingot ole edes Kennelliiton tilastoissa.

Raateleville pedoille haukkuva metsästyskoira on helppo saalis. Toki turvaliivejä koirien suojaksi on kehitetty, mutta takuita niiden toimivuudesta ei ole. Kyllä tunnelma luontoretkellä on alamaissa, jos koko ajan joutuu samalla jahtikaverin henkeä varjelemaan. Mielestäni sudenhoitosuunnitelmaa on toteutettava niin, että petokanta pysyy kohtuullisena.

Yksi kohta petopolitiikassa on nyt selvästi kehittymässä. Raatelevan pedon poistoluvan saaminen on nopeutumassa. Maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut toukokuussa, että riistanhoitopiireille annettaisiin oikeus myöntää erityisen merkittävää uhkaa aiheuttavien sekä turvallisuutta uhkaavien suurpetojen poikkeuslupia mihin vuoden aikaan tahansa.

Näin ensi vuonna päästään päiviä ja jopa yli viikon jahnauksesta kaatoluvan saamiseksi. Petovahinkoja muutos ei poista, mutta uusien vahinkojen ennaltaehkäisyyn asetusmuutos vaikuttaa karsien samalla myös turhaa byrokratiaa. Tuleva lupakäytäntö ja raatelevien petojen poistoluvat eivät ole helppoja riistanhoitopiirillekään.

Vaalirahoituksen ilmoitusten kiemurat ihmetyttävät

Maanantai 19.5.2008 klo 9:49 - Tuomo Hänninen

Viime viikon keskustelu vaalirahoituksesta ja useiden kansanedustajien tarve täydentää vuoden takaista ilmoitustaan hämmästyttää. Oikeusministeriöön jätettyyn ilmoitukseen piti ilmoittaa yksittäiset, yli 1700 euron tukijat. Se, ettei ilmoitusten puutteista rangaista, näyttää vaikuttaneen leväperäisyyteen.

Vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen välttämättömyys on noussut keskustelussa esille ja uudistusta valmistelemaan asetettaneen työryhmä. Näkökohtina uudistukseen ovat olleet esillä järjestelmän luotettavuus, mahdollisen ylärajan tarve, ilmoitusten laiminlyöntien rangaistavuus sekä seurannan siirtyminen oikeusministeriöstä jollekin toiselle, politiikoista etäämpänä olevalle taholle.

Oman rahoitusilmoitukseni laatimisessa ei vuosi sitten ollut ongelmia. Yhden yrityksen tukisumma nousi 2500 euroon ja tuon avoimesti ilmoitin. Muuten summat olivat pienempiä, yleensä 100–1000 euroa ja oma rahoitus kohosi lähes 15 000 euroon. Vastikkeetonta tukea tukiryhmäni ei saanut, sillä rahoituksessa mukana olleet saivat vastikkeeksi ilmoitustilaa vaalilehdestäni.

Jo nyt vaalirahoitusilmoitustaan ovat täydentäneet useat ministerit ja merkittävässä asemassa olevat kansanedustajat. Nyt taitaa olla korkea aika täydennys tehdä niillä, joilla tarvetta on. Politiikan uskottavuuden kannalta tämä on harmillinen episodi. Porsaanreiät vaalirahoituksen osalta on myös pikaisesti tukittava. Meidän kaikkien on toimittava samoilla säännöillä.

Hyvää äitienpäivää!

Lauantai 10.5.2008 klo 12:44 - Tuomo Hänninen

Eduskunnassa ja julkisuudessa on viime aikoina ollut paljon perhepolitiikkaan liittyvää keskustelua ja puheenvuoroja. Suurinta huomiota on saanut päivähoitomaksujen sitominen indeksiin ja maksuihin tekeillä olevat muutokset. Tulevat muutokset on valitettavasti julkisuudessa teilattu epäoikeudenmukaisiksi ja yhteiskuntamme köyhimpiä rankaiseviksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Totta on, että osa maksuista nousee, mutta maksut pysyvät samoina tai laskevat enemmistöllä eli noin 60 prosentilla suomalaisista. Korotukset ovat kohdistettu hyvä- ja keskituloisiin perheisiin ja alennukset niille, joille päivähoitomaksujen määrä vaikuttaa eniten perheen muuhun rahankäyttöön eli köyhimmille. Tällä erittäin tervetulleella uudistuksella helpotetaan juuri niiden tilannetta, joilla raha tiukimmassa on.

Perusturvaa kehittävässä satakomiteassa pohditaan perhe-etuuksia. Yhtenä parannuksena on ollut esillä lapsilisien sitomista indeksiin. Ministeri Risikko lipsautti valmisteltavan asian jo Keskisuomalaisessa julkisuuteen. Kannatan ajatusta lämpimästi, koska sillä estetään lapsilisien jälkeen jääminen elinkustannuksiin nähden. Tarkemmin indeksiin sitomisen aikataulu selviää tämän vuoden aikana.

Kolmanneksi merkittäväksi perhepoliittiseksi teoksi pitäisi mielestäni nostaa kotipalvelun saaminen niille lapsiperheille, joissa esimerkiksi äiti sairastuu. Tilanne voi joissain perheissä avun saannin osalta olla kestämätön, jos esimerkiksi isovanhemmat ovat iäkkäitä tai asuvat muulla paikkakunnalla. Ongelmalliseksi tilanteen korjaamisen tekee se, että kotipalvelu on kuntien vastuulla, eikä valtio voi korvamerkitä valtio-osuuksiin mitään määrärahoja. Kuntien tulisi nähdä lapsien ja lapsiperheiden aseman tärkeys. Nyt kuntavaalien alla tämä asia olisikin hyvä ottaa kunnissa esille, sillä lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme.

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Työn juhlaa ja kevätaskareita

Tiistai 6.5.2008 klo 10:24 - Tuomo Hänninen

Vapun ajan lämpöaalto tarjosi ylioppilaiden ja työtätekevien juhlallisuuksien lisäksi upeat puitteet monille muillekin asioille. Pitkä viikonloppu katkaisi monipuolisella ohjelmallaan omankin työkiireiden putken ja nyt tunnen virkistäytyneeni kunnolla.

Mullistavaa uutta ei Kuusamon torilla eikä muissa vappujuhlissa kuultu. Kemijärven tehtaan tympeä lakkauttamispäätös ja pääministerin muutama viikko sitten pitämän puheen parin virkkeen huono muotoilu liittyen huonossa asemassa oleviin tulivat Vasemmistoliiton juhlassa torillamme esille. Kelan juuri tekemää päätöstä luoda 60–80 työpaikkaa Kemijärvelle puhujat eivät sen sijaan hoksanneet mainita. Tulevan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-linjaus ja -jäsenyyden vastustus olivat taas Heinäluoman vappupuheen kohokohta. Nato-jäsenyyden kiireen osalta olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Vaikka Koutajoen vesistön latvoilla vedenpinta oli vielä normaali, niin kutuhauen makuun perheessämme on päästy ja nytkin nousi parikiloinen vonkale kalareissullamme. Lampare joen varrella on tuottanut kymmeniä haukia yhteen verkkoon viime viikkoina. Varsinainen haen luhapyynti alkaa kuitenkin vasta veden noustua seuraavilla viikoilla.

Jokakeväinen kalamiesten askare hankien huvetessa on puuveneiden tervaaminen. Nyt oli loistava keli levittää lämmitettyä tervaa nuottaveneiden pintaa. Puun pintakäsittelyyn on tullut uusia tuotteita vuosien mittaan, mutta ylivoimainen aine edelleen on perinteinen terva. Venettä tervatessa tuli mieleen EU:n virkamiesten heikko asiantuntemus ja huono tietoisuus kentän tunnoista, kun he yrittivät estää tervan käyttöä. No, tuo uhka on torjuttu ja tervan hieno tuoksu tulevinakin vappuina rannoillamme pelastettu.

Perunansiementen viimeisetkin lajikkeet on nyt pantu itämään. Puikulan siemenet nostettiin jo huhtikuun alussa ja muut lajikkeen näinä viikkoina. Perunansiemenestä on huutava pula. Olin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Mannisen kanssa samassa jonossa torillamme ostelemassa uutta ainesta siemeneksi. Ei oota meille myytiin. Saa nähdä tuoko soittomme kollegallemme Tapanille perunapitäjään Tyrnävälle helpotusta puutteeseemme.

Kaikista askareista voi päätellä, että kesä on tulossa. Pitenevä päivä - valo ja lämpö yhdessä – tuovat uusia ajatuksia, uusia seurannan kohteita luonnossa ja uusia askareita vapaa-aikanamme. Neljä erilaista vuodenaikaa ovat suuri rikkautemme.