Pääministerin ja hallituksen suosio

Torstai 26.6.2008 klo 9:36 - Tuomo Hänninen

Ykköslehtemme Helsingin Sanomat julkaisee määräajoin pääministeriä ja hallitusta koskevia suosiomittauksen lukuja. Viimeisin näistä tuli esiin juhannusviikolla. Tuon selvityksen mukaan suosioluvut ovat selvästi laskeneet ja ovat nyt alempana kuin kertaakaan hallituskauden aikana.

Politiikan ja median suhteen takanamme on kohuvuosi, jossa media on nostanut teeman toisensa jälkeen päiviksi, jopa viikoiksi otsikoihin. Aiheita ovat olleet tänä talvena potilasturvallisuus, eduskunnan tasa-arvo ja talous, kansanedustajien sukupuolinen häirintä, tekstiviestit, vaalirahoitus sekä lukuisat politiikkojen – muun muassa pääministerin – yksityiselämään liittyvät jutut ja uutiset.

Tätä taustaa vasten, kun kuukausien ajan pääministerin, ministerien ja muiden politiikkojen kaikki tekemiset on pyritty tuomaan kielteisinä julkisuuteen ja vielä riepotteleman mahdollisimman nuhruiseksi, hyvätkin asiat vääristellen, talonpoikaisjärjellä ajatellen suosion lasku ei ole mikään yllätys. Tulos on itsestään selvä.

Tärkeintä kuitenkin on, että Vanhasen toisen hallituksen henki ja toimintakyky ovat hyviä ja hallituksella on erinomainen ohjelma, jota on viety ja viedään edelleen vauhdilla eteenpäin. Nyt on aika valmistella ja päättää merkittävistä rakenteellisista uudistuksista ja toivoisin, että mediassakin keskityttäisiin enemmän asiakysymyksiin kuin kohujuttuihin, jotka eivät vaikuta lopulta kovinkaan paljoa eduskunnan tai kansalaisten arkeen.

Oma huoleni liittyy pohjoismaisen demokratian arvostukseen. Kaikkialla maailmalla ja muualla Euroopassa pohjoismaista demokratiaa ja sen pohjalta tehtyjen päätösten tuloksia arvostetaan suuresti. Monet maat pitävät järjestelmäämme mallina uudistuksia tehdessään. Vaarana on, että kohu-uutiset passivoivat kansalaisia ja savustavat fiksuinta ainesta politiikasta pois. Kohutyyli nakertaa arvokkainta asiaa yhteiskunnastamme eli toimivaa kansanvaltaa. Tämä ei ole kehitystä lainkaan, ei ainakaan oikeaan suuntaan.

Poliitikot ja media tukkanuottasilla

Torstai 19.6.2008 klo 10:26 - Tuomo Hänninen

Lehtiä lukemalla on helposti tänä keväänä saanut kuvan, että Suomen politiikka on yhtä hullunmyllyä eivätkä valtakunnan asiat etene - ainakaan parempaan suuntaan. Täältä eduskunnan työhuoneesta katsottuna tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Eduskunnan ja kansanedustajien tärkein työ eli arkinen ahertaminen valiokunnissa ja erilaisissa kokouksissa on jatkunut entisenlaisenaan koko kevään ja monia asioita olemme saaneet läpi ja eteenpäin. Olenkin useasti harmitellut, ettei lehtien sivuilla riitä palstatilaa näille Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeille asioille vaan lehdet täyttyvät erilaisista kohujutuista viikkoja kerrallaan. Niinhän sitä sanotaan, että Suomen kokoiseen maahan mahtuu vain yksi uutinen kerrallaan ja siltä se tänä keväänä välillä on kyllä tuntunutkin. Ihmisille voi helposti syntyä täysin vääränlainen kuva politiikasta ja poliitikoista, enkä yhtään ihmettelisi jos äänestysinto entisestään valuisi alaspäin.

Media muutenkin on saanut entistä suuremman roolin suomalaisessa vallankäytössä. Tiedotusvälineet muokkaavat ihmisten mielipiteitä ja kertovat näkemyksensä poliittisten toimijoiden onnistumisesta, imien näin itselleen valtaa pois perinteisiltä vallanpitäjiltä, eduskunnalta, valtioneuvostolta ja tuomioistuimilta.

Valitettavasti tiedotusvälineiden taso on mielestäni vähitellen laskenut. Laatulehdissäkin kommentoidaan ja jopa repostellaan kohujuttuja ja ihmisten yksityiselämiä, eikä faktatkaan aina ole ihan kunnossa. Tästä on esimerkkinä mm. Julkisen sanan neuvoston langettava tuomio keväältä Helsingin Sanomille. Uskon, että suuri syy median tason laskuun on kilpailun tiivistyminen. Perinteisten tiedotusvälineiden rinnalle on noussut internet, joka on huomattavasti nopeuttanut tiedonvälitystä. Nykyään mediakisan voittajaksi julistetaan se, joka julkaisee tiedon nopeinten, ei se, jonka juttu on paras.

Vaikka mediaa on helppo syytellä monenlaisista asioista, on meidän poliitikkojen katsottava samalla peiliin. Ei tekstiviestikohuja tai vaalirahoitussotkua olisi syntynyt, jos täällä eduskuntatalon sisällä työskentelevät olisivat noudattaneet hyviä tapoja ja huolellisemmin lakia.

Kevätkylvöt on tehty

Tiistai 10.6.2008 klo 13:41 - Tuomo Hänninen

Maaseutuyhteisöissä kevään etenemisen mittareita ovat kylvöjen alkaminen ja päättyminen kesäkuussa. Yleensä meillä kylvöt Kuusamon itäperällä alkoivat Koillissanomissa julkaistulla jutulla ohrankylvöstä Riekissä rinnepellolle toukokuun alkupuolella. Kylvöt päättyvät usein vihantarehun – heinänsiemen ja suojavilja – kylvöllä suoviljelyksille juhannuksen alla.

Omat puutarha-askareeni rajoittuvat pihanurmikon hoitoon ja kotitarpeeseen tapahtuvaan perunanviljelyyn. Pihanurmemme paljastui toukokuun 20. päivän tienoilla lumesta, jonka lähtöä vauhditin pienellä tuhkakerroksella hangelle. Nurmen hoitoon liittyen puhdistin nurmen lehdistä ja kulosta keräävällä ruohonleikkurilla. Kevätlannoitukseksi nurmi sai kaksi kiloa aarille entistä normaali Y-lannosta. Uudet nimet ovat 1970-luvulla opiskelleelle ja 80-luvulla opettaneelle jo vieraita.

Kevätkylvöjen huipennus on maalla usein perunanpano. Istutus on tapahtunut vuosien saatossa 20.5. – 10.6 välisenä aikana, joten nyt on myöhäinen kevät. Kotikylällämme viljelemme perunaa yhteisöllisesti yhteisviljelmällä, jossa on mukana seitsemän taloutta. Perunapelto kun on yhteinen, niin myös hoitotoimet tulee tehdä yhdessä yhteisillä koneilla. Näin toimien viljelyn onnistumisen hetket ja myös vastukset ovat yhteisiä. Pahin vitsaus on rutto, jota pelätään ihan sanonnan mukaisesti.

Lajikkeina tällä viljelmällämme ovat van Gogh, Pito, Lapin manteli eli puikula sekä uusimpana Viktor. Tämä viimeksi mainittu on kokeilu uudesta lajikkeesta ja samalla hyvien kokemusten tullessa siemenviljely tuleviin kesiin. Alkuperän sain kollegaltani Tapani Tölliltä, joka Tyrnävän perunamaineen säilyttämiseksi hankki säkillisen uutta lajiketta helpottaakseen hankalaa siementilannetta. Tämä on samalla mielenkiintoinen kokeilu uudelle tuttavuudelle.

Myös mansikkamaa on saanut lannoitteen ja verhon kylmiä öitä vastaan. Kylvötöiden päätyttyä nautimme luonnollisesti yhteisölliseen tapaan talkookahvit. Jutunaiheita aktiivisilla kyläläisillä näin puoluekokousten aikaan oli yhtenä virtana. Tasa-arvosta ja vaalirahoituksesta pääsimme jo köyhän asiaan, jota me kaikki pidimme tärkeimpänä asiana yhteiskuntaamme kehitettäessä. Lämpimät kiitokset ja terveiset pottuosuuskuntalaisille!