Haasteet Kuusamon kehittämiselle

Tiistai 21.10.2008 klo 9:18 - Tuomo Hänninen

Juuri 140-juhliaan viettänyt Kuusamon kaupunki on selviytynyt monesta murroksesta ja vaikeasta ajasta hyvin. Monipuolinen elinkeinorakenne, vahvat täällä jo toimineet yritykset sekä alueelle soveltuvat uudet yritykset ovat mahdollistaneet hyvän työpaikkakehityksen. Monipuoliset palveluyritykset ja kunnallinen palvelutuotanto ovat huolehtineet laadukkaista lähipalveluista ja myös valtionhallinnon palvelut on toistaiseksi pystytty säilyttämään, mistä on syntynyt pohja maineikkaalle imagokunnalle. Monipuolisuudessa on vahvuutemme.

Elinkeinotoiminnan osalta nykyiseen neljä tukijalan pohjaan, matkailu, metsä- ja puutalous, elintarvikeala sekä tietoteollisuus, tarvitaan täydennystä. Palveluala kyllä laajenee ja monipuolistuu ja tuotannolliseen infraan uusiutuvan energian lisätuotanto ja alueelle soveltuva kaivostoiminta tuovat työtä ja toimeliaisuutta. Uraanikaivos tosin ei sovellu, mutta muita malmivaroja tulee hyödyntää. Nykyisillä aloillakin jalostusasteen nosto on tarpeen puun ja elintarvikkeiksi käytettävien luonnontuotteiden hyödyntämisessä. Sekä näillä aloilla että muussakin kehittämisessä tutkimustietoa ja innovatiivisuutta tulee vieläkin lisätä.

Kotipitäjämme sijainti ja muun muassa paperiteollisuuden pakkaantuminen rannikolle edellyttävät kuljetuskustannusten hillitsemistä. Kuljetustuen taso tulee saada yhtäläiseksi Ruotsin tuen kanssa ja määrätietoista työtä tuen nostamiseksi on jatkettava. Väyläratkaisussa kumipyöräliikenne ja lentoliikenne tarvitsevat täydennystä. Lähimmät raideliikenteen toimipaikat Kemijärvellä ja Kontiomäessä eivät riitä. Näiden paikkojen välille saatava raideliikenne on nostettava puheista investointikohteiksi, koska matkailu ja tuotannollinen toiminta vaativat ympäristöystävällistä raideliikennettä.

Valtion palveluissa poliisihallinnolla on oma toimipaikka ja käräjäoikeuden oma piste on säilytetty 3-vuotisena kokeiluna. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen kehittämistyö on juuri menossa. TE-palvelut ovat tulossa. Lähes kaikkien edellä mainittujen osalta tarve saada väestöpohjaa toimialueelle lisää on olemassa. Kuntien välisen yhteistyön tulee kasvaa, koska seuraava kehittämiskierros valtion hallinnossa on alueemme kannalta vaativa.

Aluekeskusohjelmatyö tiivisti eri alojen toimijoiden yhteistyötä seudullamme, mutta työtä on vielä laajennettava. Toimialojen lisäksi lisäyhteistyötä vaaditaan kunnallisten ja valtion hallinnon palvelujen sekä muussakin rakenteellisessa kehittämisessä. Luontevaa on yhteistoiminta lähikuntien kanssa, mutta yhteistyötä tulee edelleen lisätä myös etäämmällä olevien kuntien kanssa. Kyky tehdä yhteistyötä eri tavoin ratkaisee menestyksemme.