Maailmancupit näkyvät maailmalla

Perjantai 28.11.2008 klo 8:49 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa sitten pidetty Levin alppilajien maailmancup ja tänä viikonloppuna pidettävä Nordic Opening hiihdon pohjoismaisissa lajeissa ovat hieno avaus talvilajeille. Suorien televisiolähetysten, satojen lehtiartikkelien ja lukuisten kommenttien kautta tapahtumat tunnetaan, niitä muistellaan ja paikkakunnat iskostuvat erityisesti urheiluväen mieliin. Olen itsekin käynyt useita juttutuokioita näiden tapahtumien pohjalta kansainvälisissä tilaisuuksissa.

Tämä Rukan hiihtoa, mäkihyppyä ja yhdistettyä koskeva yhteinen avaustapahtuma on muodostunut hyväksi kokonaisuudeksi ja Ruka on jo nyt hyväksytty kilpailukalenteriin lumivarmuutensa ja hyvien järjestelyjen vuoksi vuoteen 2013 saakka. Tapahtuman ohjelmaa kehitetään koko ajan ja pitkäjänteisyys takaa, etteivät paikalliset ponnistelut ja investoinnit ole turhia. Suuri talkooväki on meillä merkittävä vahvuus kisojen onnistumisen takaajana.

Kehittyneet paikoitustilat ja tiivis ohjelma lisäävät entisestään yleisön viihtymistä. Järjestäjien tavoitteena on saada 20 000 katsojaa Rukalle viikonlopun aikana ja voin taata, että omakohtaiset kokemukset kisapaikalla ja kansainvälisten urheilutähtien näkeminen livenä iskostuvat mieliin. Näitä tapahtumia muistellaan. Omaan kalenteriin olen kirjannut Rukan kisat lauantaille ja sunnuntaille.

Viime keväänä Rukalla Suomen Hiihtoliiton juhlavuoden SM-kisojen yhteydessä järjestetyistä pohjoismaisista parlamenttihiihdoista tulee edelleen myönteistä palautetta. Ainut jossittelun aihe on allekirjoittaneen kunnon kuperkeikka avauslaskussa. Vastaisen varalta laskutekniikan kehittäminen on ainakin omalta osaltani hiihdossa tärkeää. Kiitän vielä kerran kaikkia järjestelyihin osallistuneita upeista palveluista.

Maatalouden välitarkastus hoidettiin kotiin

Perjantai 21.11.2008 klo 9:36 - Tuomo Hänninen

Keskiviikkoilta ja torstain vastainen yö olivat jännittävää aikaa suomalaiselle maataloudelle ja sen parissa toimiville. Brysselissä käytiin tuolloin EU:n maatalousministerien neuvottelut tuotantoon sidottujen tukien jatkamisesta vuoden 2011 jälkeen.

Suomen maataloudelle tukiratkaisu oli erittäin tärkeä ja ministeri Anttilan johdolla neuvotteluissa päästiinkin maamme kannalta positiiviseen tulokseen. Tulevaisuudessa Suomessa voidaan pohjoisen ilmastomme takia maksaa tuotantoon sidottua tukea 10 % kaikesta tuesta kun muualla Euroopassa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta raja neuvotteluissa jäi 3,5 prosenttiin.

Koska EU:n maitokiintiöt tulevat poistumaan vuonna 2015, eikä tuotantoon sidottua tukipakettia saatu esim. tärkkelysperunalle, on Suomessa hyvästä neuvottelutuloksesta huolimatta valmistauduttava hallituksen johdolla kansallisen tukipaketin rakentamiseen. Puolitoista vuotta sitten kirjoitetussa hallitusohjelmassa luvataan, ettei viljelijöille aiheudu tulomenetyksiä EU:n tuki- ja markkinapolitiikan muuttuessa. Nyt tästä lupauksesta on pidettävä kiinni ja tämä neuvottelutulos antaa hyvän lähtökohdan kansalliselle ratkaisulle sekä muille maatalouden kannattavuutta parantaville toimille.

Tärkkelysperunan osalta ratkaisua ei saatu ja muuta neuvottelutulosta ei voitu riskeerata perunakysymyksen hoitamiseksi. Tämä on ratkaistava kansallisilla toimilla. Kysymys ei ole pelkästään tärkkelysperunan tuotannosta vaan myös paperiteollisuuden raaka-aineesta. Perusteet kansallisen tuen löytymiseen ovat vahvat.

Nyt saadun välitarkistuksen osalta on aihetta onnitella ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa ja pääministeri Matti Vanhasta sekä muita neuvotteluihin osallistuneita haastavan asian hyvästä hoidosta sekä onnistuneesta yhteistyöstä koko tiimin osalta. Tästä on hyvä jatkaa.

Energiastrategian monet ulottuvuudet

Perjantai 14.11.2008 klo 8:37 - Tuomo Hänninen

Tänä keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin yötä myöten ilmasto- ja energiastrategiaa. Kansallisen strategian päätavoitteena on vastata EU:n asettamiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonepäästöjä, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantaa energiatehokkuutta.

Strategia on sekä kansallisesti että globaalisti haastava asia ja kansallisesti monilla ulottuvuuksillaan yksi vaalikauden tärkeimmistä asiapapereista. Koko maapallon kattava Kööpenhaminan ilmastosopimus, johon kaikki maat ovat valmiita sitoutumaan, on meidän yhteinen tavoitteemme. Ilmasto- ja energiastrategiassa on hyviä avauksia, mutta ongelmiksi jäävät vähäiset päästövähennykset ja suurehkot energian kulutusarvot. Strategiassa tulisi nykyistä kirjausta enemmän luoda edellytyksiä uusiutuvia energialähteitä tuottavalle tai käyttävälle teollisuudelle.

Hyvää ohjelmassa on myös se, että energiankulutuksessa pyritään määrätietoisesti laskuun. Myönteistä mielestäni on lisäksi se, että syöttötariffi saadaan uusiutuvien energialähteiden sähköntuotannolle. Metsähake, biokaasu ja tuulivoima ovat esimerkkejä näistä lähteistä. Jätehuollon kehittäminen tehostamalla lajittelua, lisäämällä kierrätystä ja polttamalla soveltuva jäte on niin ikään myönteinen piirre. Samalla lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään oleellisesti jätettä.

Metsähakkeen käyttö on tarkoitus yli kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020. Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää vilkasta puukauppaa, korjuuketjun tehostumista sekä lukuisia lämpö- ja jalostuslaitoksia.

Poltetut lisäkuutiot haketta ja turvetta tuovat sivutuotteena kasvavan määrän tuhkaa. Tuhka alentaa tutkitusti maan haitallista happamuutta, antaa lisäravinteita ja lisää kasvua käsitellyllä metsämaalla kymmeniä prosentteja. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa tuhkaa pyritään käyttämään terveyslannoitteena, mutta tämän lain asetusluonnoksessa terveyslannoituksen lämpötilasumman alarajaksi on kirjattu 850ºC. Tämä tulisi esteeksi tuhkan käytölle terveyslannoitteena. Pohjoisen oloihin, muun muassa Kuusamoa ajatellen, tätä asetusluonnosta tulisikin mielestäni muokata sellaiseksi, että tuhkasta ei tulisi jätettä, vaan se olisi sivutuote ja sitä voitaisiin käyttää ravinteena ja terveyslannoitteena myös meidän karummalla alueellamme.

Metsästyskoirien toiminta vilkkaimmillaan

Tiistai 11.11.2008 klo 11:09 - Tuomo Hänninen

Erilaiset metsästyskoirat - ajavat koirat, lintua haukkuvat koirat, hirvi- ja luolakoirat, seisojat ja noutajat - ovat tulleet eräihmisille pysyviksi jahtikavereiksi selkosillamme. Samalla jahdin luonne muuttuu, kun saalistuksesta siirrytään sosiaalisempaan yhdessäoloon seurueina. Saalista otetaan lähinnä riistakannan mukaan. Seurustelu, luonnon ihailu ja jahtikaverina toimivan koiran seuraaminen ovat oleellinen osa metsästystä.

Vuoden 2007 riistasaalis maassamme oli 575 000 piennisäkästä, vajaat 90 000 hirvieläintä, noin 470 000 vesilintua sekä 885 500 muuta lintua. Tänä vuonna tosin pienriistan osuus jää kadon vuoksi murto-osaan hyvien riistavuosien saaliista. Koko tästä saaliistamme saadaan metsästyskoiria apuna käyttäen valtaosa. Ajavilla koirilla jahdataan jänistä ja kettua, lintu- ja kanakoirilla kanalintuja sekä noutajilla vesilintuja. Hirvistäkin jo mutu-tuntumalla arvioiden yli puolet ammutaan hyvin harkiten hirvikoiran haukkuun. Koirat vähentävät haavakkojen syntymistä ja helpottavat vahingoittuneiden eläinten löytymistä.

Hyvän koira-aineksen jalostamista varten järjestetään metsästystilanteita muistuttavia kokeita. Meillä on linnunhaukku-, hirvenhaukku- ja ajokokeita. Myös tottelevaisuutta voidaan testata toko- ja agilitykokeissa. Juuri nyt koetoiminnassa järjestetään rotukohtaisia kyseiselle rodulle soveltuvia mestaruuskisoja. Olin seuraamassa 31.10.-02.11. karjalankarhukoiranarttujen Kuningatarottelua Kuusamossa ja 7. -8.11. suomenajokoirien Kilpaa Hyrynsalmella. Järjestelyt molemmissa tapahtumissa olivat erinomaiset ja mestarit selvisivät. 

Kuvassa Kilvan isäntiä ja kutsuvieraita. Vasemmalta Miikka Laakso, Tapani Sipilä, ottelutoimikunnan pj. Juha Säkkinen, kirjoittaja karvahattu päässä, Matti Karppinen sekä Esko Suhonen.

Koirat ovat tärkeä osa elämäämme ja niitä pidetään usein perheenjäseninä. Metsästyskoirien pidossa on monia ulottuvuuksia ja ne tuovat isäntäperheille sekä hyötyä että huvia. Jahtikavereina niiden merkitys eräväen ikääntyessä koko ajan kasvaa. Myös metsästysseuroissa nykyisin ymmärretään koiraharrastuksen eri osa-alueiden välttämättömyys. Harrastuksena koirat ovat perheitä yhdistäviä ja kilpailutoiminta hyvä tapa irrottautua arjesta. Tervetuloa mukaan koiraharrastuksen pariin!

Kuntavaalien jälkeen

Perjantai 7.11.2008 klo 9:24 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa on nyt kulunut kuntavaaleista ja ensimmäiset analyysit voittojen ja tappioiden syistä on tehty. Omalta kohdalta olen pintapuolisesti käsitellyt tulosta ja olen omaan 333 ääneen ja Kuusamon ääniharavan asemaan tyytyväinen. Keskustan osalta on puolestaan syvällisen analyysin paikka Kuusamon kunnallisjärjestön, Pohjois-Pohjanmaan piirin ja koko maan osalta.

Hallitusvastuu, keväinen vaalirahoituskohu, aluepolitiikan heikkous ja valtakunnallisen kampanjan puuttuminen ovat olleet esillä ensikommenteista tappiostamme. Puutteita on nähty myös hallitusryhmän ja kansanedustajien yhteistyössä. Puheenjohtajammekin on nähnyt ryhmänsä kansanedustajien nyrpistävän nenäänsä hallituksen päätöksille rientäessään kentälle kertomaan hallituspolitiikasta.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että kansalaisilta saamani palaute tämän syksyn ajalta on ollut lähinnä arjen sujumiseen liittyvää. Ihmisiä huolettavat arkiset, konkreettiset asiat kuten kustannusten nousu, tiestön kunto, laajakaistaverkon toimimattomuus, julkisen liikenteen supistuminen, puun myyntiveron alentamiseen liittyvät puutteet ja maatalouden heikko kannattavuus. Kuntavaalit olivat juuri oikea foorumi näiden kotiin ja arkeen liittyvien asioiden esille nostamiseen, mutta kotivaaliteemasta huolimatta Keskusta keskittyi kampanjassaan liiaksi yleispoliittisiin linjauksiin.

Oikeata vaali-intoa emme saaneet missään vaiheessa vaalikentälle. Koko ajan tuntui siltä, että meidän rooliksi jäi kantaa vastuu hallituksen tekemisen puutteista ja keskeneräisyydestä kun samalla hallituskumppanit kuorivat kermaa myönteisistä päätöksistä. Emme ole onnistuneet markkinoimaan tekemisiämme, vaikka suuri osa tämän hallituskauden myönteisistä uudistuksista on Keskustan ideasta ja Keskustan johdolla toteutettuja.

Viime kevät oli rankkaa aikaa Keskustan eduskuntaryhmässä. Kesällä pidetyn Joensuun puoluekokouksen jälkeen tunnelma on kohentunut ja gallupitkin ovat vakiintuneet ihan hyväksyttävälle tasolle. Nyt kuntavaalin tuloksen selvittyä kevään tunnelma on palautunut ja keväinen tilanne tavallaan realisoitui kuntavaalin tuloksessa. Syvällisellä analyysillä tunnelman osaset on purettava ja meidän tehtävä kunnon askelmerkit mennä tästä eteen- ja ylöspäin. Alakulosta on pikaisesti päästävä ja on muistettava, että olemme edelleen johtava eduskuntapuolue ja meillä on ylivoimaisesti eniten valtuutettuja Suomen kunnissa.