Energiastrategian monet ulottuvuudet

Perjantai 14.11.2008 klo 8:37 - Tuomo Hänninen

Tänä keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin yötä myöten ilmasto- ja energiastrategiaa. Kansallisen strategian päätavoitteena on vastata EU:n asettamiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonepäästöjä, lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantaa energiatehokkuutta.

Strategia on sekä kansallisesti että globaalisti haastava asia ja kansallisesti monilla ulottuvuuksillaan yksi vaalikauden tärkeimmistä asiapapereista. Koko maapallon kattava Kööpenhaminan ilmastosopimus, johon kaikki maat ovat valmiita sitoutumaan, on meidän yhteinen tavoitteemme. Ilmasto- ja energiastrategiassa on hyviä avauksia, mutta ongelmiksi jäävät vähäiset päästövähennykset ja suurehkot energian kulutusarvot. Strategiassa tulisi nykyistä kirjausta enemmän luoda edellytyksiä uusiutuvia energialähteitä tuottavalle tai käyttävälle teollisuudelle.

Hyvää ohjelmassa on myös se, että energiankulutuksessa pyritään määrätietoisesti laskuun. Myönteistä mielestäni on lisäksi se, että syöttötariffi saadaan uusiutuvien energialähteiden sähköntuotannolle. Metsähake, biokaasu ja tuulivoima ovat esimerkkejä näistä lähteistä. Jätehuollon kehittäminen tehostamalla lajittelua, lisäämällä kierrätystä ja polttamalla soveltuva jäte on niin ikään myönteinen piirre. Samalla lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään oleellisesti jätettä.

Metsähakkeen käyttö on tarkoitus yli kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020. Tämä kunnianhimoinen tavoite edellyttää vilkasta puukauppaa, korjuuketjun tehostumista sekä lukuisia lämpö- ja jalostuslaitoksia.

Poltetut lisäkuutiot haketta ja turvetta tuovat sivutuotteena kasvavan määrän tuhkaa. Tuhka alentaa tutkitusti maan haitallista happamuutta, antaa lisäravinteita ja lisää kasvua käsitellyllä metsämaalla kymmeniä prosentteja. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa tuhkaa pyritään käyttämään terveyslannoitteena, mutta tämän lain asetusluonnoksessa terveyslannoituksen lämpötilasumman alarajaksi on kirjattu 850ºC. Tämä tulisi esteeksi tuhkan käytölle terveyslannoitteena. Pohjoisen oloihin, muun muassa Kuusamoa ajatellen, tätä asetusluonnosta tulisikin mielestäni muokata sellaiseksi, että tuhkasta ei tulisi jätettä, vaan se olisi sivutuote ja sitä voitaisiin käyttää ravinteena ja terveyslannoitteena myös meidän karummalla alueellamme.