Yliopistolaki eduskunnan käsittelyyn

Perjantai 27.2.2009 klo 15:21 - Tuomo Hänninen

Pitkään kestäneen valmistelutyön ja lausuntokierrosten jälkeen uusi, odotettu yliopistolaki tuli vihdoin eilen eduskunnan käsittelyyn. Keskusteluun oli mielenkiintoista osallistua, koska esiin tuli niin mielipiteitä puolesta ja vastaan ja monen puolueen rivit hajosivat jyrkästikin. Keskustan kanta yliopistolakiin, jota olen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ollut aktiivisesti muokkaamassa, on kuitenkin yhteneväinen. Esitys on päälinjauksiltaan oikea.

Mielestäni tasa-arvoinen korkeakouluverkko, riittävä yliopistojen kokonaisrahoitus sekä autonomian lisääminen yliopistoille ovat oikea suunta edetä. Lain valmistelun alusta alkaen Keskusta on tähdännyt yliopistokeskusten saamiseen lakiin ja nyt ne hallituksen esityksestä löytyvät, joten tyytyväinen täytyy työn tuloksiin olla.

Uusi istuntokausi, uusia tuulia

Perjantai 13.2.2009 klo 14:00 - Tuomo Hänninen

Kevätistuntokausi on istuntotauon jälkeen päässyt vauhdilla käyntiin. Ulospäin voimme nähdä muutoksia sekä eduskuntatyössä että toimijoissa. Taloudellisesti olemme vuodessa siirtyneet korkeasuhdanteesta laskusuhdanteeseen ja lamaan. Samalla puheet ovat opposition suunnalta kovenneet.

Näiden kahden ensiviikon aikana on täysistunnoissa ehditty käsittelemään jo monta suurta teemaa. Sekä pääministerin ilmoituksessa että ensimmäisessä lisätalousarviossa on käsitelty yleistä taloudellista tilannetta ja valtion taloutta. Toinen iso asia oli turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, jossa linjataan puolustuksen päälinjat vaalikauden ajaksi.

Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja lama koettelevat vahvasti myös Suomea. 1600-luvulla elänyt runoilija John Donne kirjoitti, ettei yksikään ihminen ole saari. Tämä ajatus on helposti siirrettävissä nykyiseen kansainväliseen talouspolitiikkaan ja –tilanteeseen. Nykymaailmassa yksikään valtio ei voi olla saari, vaan kaikkien toimet vaikuttavat eri taloudellisten mekanismien kautta toisiin valtioihin.

Jotta sumuisesta taloustilanteesta päästään kunnialla läpi, on tartuttava niin kansainvälisiin kuin kansallisiin ratkaisumalleihin. Valtion on pidettävä huolta ja autettava niitä tuhansia suomalaisia, joita työttömyys tai lomautukset ovat kohdanneet, mutta protektionismiin ei saa käpertyä vaan elvytystoimet on tehtävä yhteisten kansainvälisten pelisääntöjen mukaan. Suomen taloudellinen tila on kuitenkin Vanhasen toisen hallituksen johdolla rakennettu niin vahvaksi, ettei syytä paniikkiin ole. Elvytys aloitettiin jo viime elokuussa ja nyt sitä jatketaan johdonmukaisesti mm. kulutuskysynnän lisäämisellä ja investointien käynnistämisellä.

Toinen eduskuntaa ensi viikoilla puhuttanut teema on ollut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Mielestäni selonteko työkaluna ei välttämättä ole tulevaisuudessa tässä muodossaan tarpeellinen, mutta avoimuutta, vuorovaikutusta ja säännöllistä keskustelua aiheen tiimoilta ehdottomasti tarvitaan.

Suomen turvallisuusympäristö on parin viimeisen vuosikymmenen aikana oleellisesti muuttunut. Vaikka sodan uhka ei ole Euroopastakaan kokonaan poistunut, on tämän perinteisen uhkakuvan rinnalle noussut uusia riskitekijöitä. Sosiaaliverkkojen pettämisen vuoksi on kouluyhteisöissämme koettu parin vuoden aikana puhuttelevia tragedioita. Ilmastonmuutos ja syväksi paisuva taloudellinen kriisi pahimmillaan ovat turvallisuutta nyt eniten uhkaavia tekijöitä. Tästä muutoksesta huolimatta on Suomella edelleen oltava, aivan kuten selonteko kertoo, oikein mitoitettu, oman kansan ja ulkomaiden uskottavaksi arvioima kyky ennalta ehkäistä ja torjua sotilaalliset uhat. Vaikka Nato muuttuu, maallamme ei ole tarvetta tehdä linjanmuutosta Nato-jäsenyyden suhteen. Yhteistyötä pitää kuitenkin tehdä monella tasolla ja järjestelmien tulee olla teknisesti yhteensopivia.

Direktiivisammakoista on päästävä

Perjantai 6.2.2009 klo 15:03 - Tuomo Hänninen

Tämän viikon tiistain Helsingin Sanomia lukiessani hämmästykseni innokkaana muikunpyytäjänä ja vapaa-ajankalastajana oli suuri. Lehden tietojen mukaan EU oli esittämässä ilmoitusvelvollisuutta kaikista 15 kiloa ylittävistä vapaa-ajankalastajien saaliista. Tarkoituksena olisi ollut estää kalojen ylikalastus. Valitettavasti juttuun oli lipsahtanut pahan luokan asiavirhe. Ehdotus EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmästä koskee vain suojeltujen, liikakalastettujen lajien vapaa-ajankalastusta avomerellä. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä Atlantin tonnikalan kalastusvalvontaa. Meillä kalastuslaki velvoittaa osakaskunnat huolehtimaan vuotuisen tuoton pyynnistä.

Voimaan tullessaan ehdotus vaikuttaisi myös Suomen merialueilla. Vielä on epäselvää ehdotetaanko ilmoittamisvelvollisuutta vain turskalle ja ankeriaalle vai tulisiko mukaan muitakin kiintiölajeja, kuten lohi ja punakampela. Vaikka ymmärrän asetuksen tarpeellisuuden tietyillä merialueilla ja tiettyjen ylikalastettujen kalalajien kohdalla, on ehdotusta vielä syytä tarkasti harkita ja ottaa huomioon erilaiset maantieteelliset ja kalastukselliset olosuhteet. Suomessa ei tällä hetkellä ole minkään lajin kohdalla ylikalastusongelmaa ja maallemme ehdotuksen läpimeno tiukimmassa tulkinnassaan tarkoittaisi lähinnä lisääntyvää byrokratiaa ja viranomaisille mahdottomia valvontaolosuhteita. Jatkuva vitsailun aihekin ehdotus eittämättä olisi.

Väärinkäsitysten lisäksi tämän asian uutisoinnissa harmittaa kansalaisten kuva EU:sta. Välillä hieman huvittavilta vaikuttavat, suurta julkisuutta saavuttavat direktiivit, kuten käyrien kurkkujen tapaus, romuttavat EU:n uskottavuutta. Tähän kun lisätään vielä täysin virheellistä tietoa, ei ole ihme, että kansan kuva EU:n tärkeydestä Suomelle saattaa hämärtyä. Nyt eurovaalien lähestyessä olisi tärkeää keskittyä selkeyttämään käsityksiä EU:sta ja tuoda esille miten ja mitä asioita europarlamentti ja komissio arjessaan käsittelevät. Toivoisinkin, että vaalien teemoiksi nousisivat ne asiat, joihin parlamentilla on oikeasti vaikutusta, eivätkä sisäpolitiikan kiemurat.