Lämpimät Onnittelut Rajavartiolaitokselle

Perjantai 27.3.2009 klo 9:10 - Tuomo Hänninen

Tasan 90 vuotta sitten, 21. maaliskuuta 1919, itsenäisyyden ensimetrejä kulkenut Suomen valtioneuvosto teki päätöksen, jolla rajan vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille, sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Uuden, vielä nykyisinkin voimassa olevan muotonsa, Rajavartiolaitos sai viime sotien jälkeen, kun siihen liitettiin merivartiolaitos ja vartiointi aloitettiin itärajan lisäksi myös maamme länsi- ja pohjoisrajoilla. Toimintavuosikymmeniensä aikana Rajavartiolaitos on kehittänyt rajavartioinnin käytäntöjä ja metodeja niin, että laitoksemme on EU:n piirissä saanut lempinimen rajavartioinnin pikkujättiläinen. Se on asiantuntijaorganisaatio, jota kuunnellaan herkällä korvalla ulkomailla ja joka toimii tälläkin hetkellä maailman eri kriisialueilla rakentamassa uusille valtioille mahdollisimman toimivaa rajaturvallisuusorganisaatiota.

Rajavartiolaitos on tänä päivänä monialaviranomainen, joka oman erillisen tehtävänsä ohella on, yhteistyössä poliisin ja tullin kanssa, Suomen ykkösnyrkki rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi rajavartiolaitos osallistuu Suomen puolustamiseen ja on tärkeä osa puolustusjärjestelmäämme niin meillä Kuusamossa kuin koko Suomen rajoilla.

Kainuun rajavartiosto ja Kuusamon rajakomppania tekevät toiminta-alueellaan tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja kuntien kanssa. Rajavartiosto antaa oman leimansa rajapitäjille ja on tärkeä osa alueellisessa kehitystyössä.

Onnittelen 90 vuotta täyttänyttä Rajavartiolaitosta, Kainuun rajavartiostoa ja Kuusamon rajakomppaniaa menestyksekkäästä, jokapäiväisestä työstä sekä kiitän hyvästä yhteistyöstä paikallisten toimijoiden ja väestön kanssa!

Kulttuuriperintöämme on vaalittava

Perjantai 20.3.2009 klo 10:06 - Tuomo Hänninen

Eilen iltapäivällä elettiin eduskunnassa arkityömme kannalta jännittäviä aikoja kun Keskustan kansanedustajat ja avustajat pääsivät kuulemaan uusista työhuoneratkaisuista. Tänä juhannuksena vihdoin alkaa jo pitkään suunnitteilla ollut eduskunnan peruskorjaus, jota puhemies Sauli Niinistö on leikkisästi kutsunut Suomen suurimmaksi putkiremontiksi. Julkiseen keskusteluun nousee ainakin remontin kustannukset, jotka nousevat näillä näkymin 170 miljoonaan euroon.

Korjaustyöt toteutetaan pala kerrallaan ja ensimmäisenä remonttimiesten valtaan päätyy talon Kansallismuseon puoleinen matala 1970-luvulla rakennettu B-lisäsiipi. Siipi on täynnä kansanedustajien ja avustajien työhuoneita, jotka joudutaan remontin ajaksi tyhjentämään. Tämän johdosta eilen päädyimme jännittämään ketkä kaikki evakkoon joutuvat. Minulla ja avustajallani kävi tuuri ja saimme jäädä huoneisiimme, mutta tilanne on jälleen uusi vuoden päästä, kun remontin alle joutuu lisärakennuksen puoleinen A-siipi työhuoneineen.

Vaikka lisäsiivet eivät iältään vielä kovin vanhoja ole, on niiden remontin tarve kiistaton. B-siiven alla olevissa, liikuntatiloina tällä hetkellä toimivissa pommisuojatiloissa ovat katosta noruvat vesitipat muovisankoineen jokapäiväinen näky ja työhuoneiden kuluneet, pölyiset kokolattiamatot aivastuttavat kovapintaisempaakin kansanedustajaa. Remonttivuosien aikana joudutaan myös tilanteeseen, jota tuskin kukaan edustaja on taloon tullessaan toivonut: puolen vuoden ajaksi täysistunnot siirretään maanalaiseen pommisuojan varaistuntosaliin. Onneksi muuton syynä ei kuitenkaan ole valtiotamme uhkaava kriisi, vaan eduskunnan päärakennukseen etenevä rakennusprojekti.

Tuleva remontti tulee näkymään myös talon ulkopuolelle eduskunnan kuuluisien portaiden joutuessa uusimisen alle. Toivottavasti tämä on kuitenkin remontin ainoa ulkoinen vaikutus ja rakennustöistä huolimatta eduskunta pääsee toimimaan remontinkin aikana tehokkaasti ja ilman kansalaisiin vaikuttavia viivästyksiä.

Työuriamme on jatkettava

Perjantai 13.3.2009 klo 15:29 - Tuomo Hänninen

Huoltosuhteemme heikkenee nykyisestä 50 huollettavasta sataa työntekijää kohti 75 eläkeläiseen ja lapseen sataa työntekijää kohti vuonna 2030. Parin viime viikon aikana kiehuneen eläkekeskustelun ydin on, miten tähän valtiontalouttamme ja palveluitamme ravistelevaan muutokseen vastataan. Mielestäni Matti Vanhasen johdolla tehty esitys ihmisten työurien pidentämisestä molemmista päistä on aivan oikea. Asian esittely olisi vain kaivannut paremman informaation.

Tiukkojen eläkeikärajojen luominen tai nosto ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaan eläköitymistä pitää tarkastella yksilön näkökulmasta. Tässä työssä ehdottoman tärkeää on työolojen kehittäminen, työssä jaksamisen edistäminen sekä työn sisällöllinen uudistaminen erityisesti työuran loppupuolella. Keinopankissa näkisin myös työaikamallin, jossa ikääntynyt työntekijä tekee osa-aikaista työpäivää ja lopuilla työtunneilla työllistettäisiin vasta työmarkkinoille pyrkivä nuori.

Nuorten työmarkkinoille nopeammin avittaminen on yhtä tärkeä painopiste hallituksen toimissa kuin työuran jatkaminen sen loppupäästä. Pari viikkoa sitten olleessa hallituksen välitarkastuksessa päätettiin nuorten työuran alkamisen nopeuttamiseksi lisätä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, alentaa opintojen aloittamisikää, nopeuttaa opintoja sekä parantaa nuorten työllistymistä. Nuorison työllistymiseen tuleekin vakavasti kiinnittää huomiota, koska 15–25-vuotiaiden työttömyysaste on tammikuussa 2009 hurjat 15,6 prosenttia.

Työurien jatkamisen valmistelu tulee nyt kolmikantaisen Rantalan työryhmän tehtäväksi. Työ on haastava, mutta kansainvälisen talouden ja kansantaloutemme kehitys vauhdittavat työtä. Omalta osaltani olen varautunut työuran jatkamiseen ainakin tuonne 65 vuoteen asti. Pelkästään nuorten harteille ja riesaksi vastuuta talouden perustan kantamisesta emme voi sälyttää.

Huippu-urheilun myönteinen heijastus

Perjantai 6.3.2009 klo 15:19 - Tuomo Hänninen

Juuri pidetyt Liberecin MM-kilpailut olivat meidän suomalaisten osalta menestyksekkäät. Kahdeksan mitalia, joista kolme oli kultaista ja viisi pronssista, sekä sijoittuminen kolmanneksi Norjan ja USA:n jälkeen mitalitaulukossa oli myönteisin tulos pitkään aikaan. Kuusamolaisittain tosin Anssin flunssa ajoittui harmilliseen aikaan ja neljännet sijat olivat huippukautta kilpailevalle hänelle pettymyksiä. Myös mäkijoukkueen osalta tavoitteet eivät täyttyneet.

Vaikka tiedossani ei ole tutkittua tietoa urheilun heijastusvaikutuksista, niin sillä on väestömme henkiseen tilaan ja välillisesti talouselämään myönteisiä vaikutuksia. Suosikkilajit keräsivät 1,5 miljoonaa katsojaa kuvaruutujen ääreen ja penkkiurheilijoiden omakin liikunta sai lisävirikkeitä. Menestyksen ja kunnon talven seurauksena ulkoliikuntavälineet menivät pitkästä aikaa kunnolla kaupaksi. Näin taantuman painaessa myönteiset signaalit ovat kullan arvoisia.

Oma liikkumiseni on ollut systemaattista vuoden 1992 alusta alkaen niin, että hiihtokilometrejä on tullut vuosittain 850–2300. Eduskuntatyön aikana kilometrejä on tullut 1000–1200 vuodessa ja tavoite täyttynee tältäkin vuodelta jo maaliskuun aikana. Mahtuupa kauteen pari kilpailuakin. Eduskunnan hiihdoissa sijoituin kolmanneksi miesten puolella. Häpeä ei ole hävitä 10 vuotta nuoremmalle Antti Rantakankaalle 40 ja Juha Miedolle 12 sekuntia 5 kilometrin matkalla.