Lähialueyhteistyön tehostaminen vaatii konkreettisia toimia

Tiistai 29.9.2009 klo 10:46 - Tuomo Hänninen

Perestroikan myötä solmitut ystävyyskuntasopimukset Kuusamon ja Louhen piirin sekä Taivalkosken ja Tsuban välillä ovat olleet voimassa nyt yli 20 vuotta. Sopimuksilta odotettiin nopeasti tuloksia ja tavoitteet olivat jopa epärealistisia. Kulttuurivaihto, nuorten opiskelu oppilaitoksissamme, kolmannen sektorin monipuolinen humanitaarinen apu sekä taloudellinen yhteistyö puutavaran tuonnin jatkumisena ja matkailijaryhmien vilkastuvana virtana Karjalan luontokohteisiin ovat olleet kuitenkin hyvä avaus ystävyystoiminnan kannalta.

Konkreettisin tulos mikä 20 vuoden aikana on saatu, on Kuusamo-Suoperä -rajanylityspaikan muuttuminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Interreg-rahoituksen turvin Lämsänkyläntie kunnostettiin ja Tacis-rahan tuella rakennettiin tullirakennus Suoperään ja opastuskeskus Pääjärvelle. Uusi tullirakennus on pikapuolin tulossa Suomenkin puolelle. Suunnitelmasta on vielä toteutumatta tien kunnostus Suoperästä Pääjärvelle.

Eri alojen yhteistyön kautta syntyneiden henkilösuhteiden lisäksi on tarvittu vahvoja taustahahmoja ja nyt Suomen EU-jäsenyyden aikana organisaatioiden hankepohjaista kehittämistyötä. Henkilöitä, jotka määrätietoisella työllä ovat koko ystävyyskuntatoiminnan ajan olleet määrätietoisesti mukana yhteistyössä, ovat maaherra Eino Siuruainen, maakuntaneuvos Pauli Saapunki, ystävyysseurassa toiminut Tarmo Polojärvi, monessa mukana ollut Valerian Kundozerov sekä ystävyysseura-aktiivit Tuula Pynnönen ja Jorma Kinnunen Taivalkoskelta. Maaherra ja maakuntaneuvos ovat työskennelleet ystävyyskuntatoiminnan lisäksi maakuntatason lähialuetoiminnassa ja aina valtion tason Barentsin yhteistyön keulahahmoina.

Nyt on 20 vuotta takana, mutta miten menemme tästä eteenpäin? Esitän neljä konkreettista tointa ystävyyskuntatoiminnan syventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ensinnäkin tarvitsemme sivukonsulipisteen Kuusamoon. Nyt hanketta tulee viedä eteenpäin yhdessä Suomen ulkoministeriön kanssa. Toimipiste voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kuusamon lentoasemalle.

Toiseksi Pääjärven tie tulee kunnostaa. Karjalan tasavallan tulee Moskovan tuella hoitaa hankkeesta oma osuutensa. Viimeksi valtiosihteeri Sailas ja tullihallituksen pääjohtaja Erlinng ottivat asian vierailullaan esille. Myös maakuntaneuvoksemme on vaatinut asian hoitamista.

Kolmanneksi Paanajärven kansallispuiston alueelle tulee saada viisumivapaus. Paanajärven kansallispuiston alue ja Paanajärvi on historiallisesti kiinteä osa Oulangan kansallispuistoa. Useat tuhannet suomalaiset taiteilijat ja matkailijat kävivät Paanajärvellä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vastaavia järjestelyjä on tehty muualla Karjalassa ja tämä olisi molempien maiden etu.  Oulanka-Paanajärvi –yhteistyössä on kuitenkin jo nyt päästy pitkälle: tämä yhteispuisto hyväksyttiin muutama vuosi sitten kansainvälisesti arvostettuun Pan Parks -verkkoon.

Neljänneksi puutullit tulee poistaa. Nyt konkurssissa oleva Pääjärven metsäkombinaatin menestyminen on myös suomalaisten intresseissä. Toivottavasti voimme olla yhteistyössä hakemassa ratkaisuja toiminnan jatkamiseksi Pääjärvellä. Puun luontainen kulkusuunta on länsi ja puutulliasialla on aiheutettu jo peruuttamattomia asioita Suomen metsäteollisuudessa. Toivottavasti puutulliasiassa järki voittaa.

Kulttuuri- ja taloudellisen yhteistyön kasvu edellyttää venäjän opiskelun kasvua rajan tällä puolen sekä muiden kielien hyvää hallintaa rajan takana. Kuntien ja aluekeskuksen rahoituksen lisäksi rahoituksessa tarvitaan leveämpiä hartioita valtioiden rahoitusta ja EU:n tukea.

Veteraanien perintöä vaalimassa

Perjantai 18.9.2009 klo 14:05 - Tuomo Hänninen

Veteraanien asia on viimeisen kahden viikon aikana ollut aktiivisesti mukana työssäni. Viime viikolla meillä eduskunnassa kävi vieraina Jatkosodan siviiliveteraanien järjestön edustajat, viikko sitten olin puhumassa partisaanien uhrien muistomerkin opastaulujen julkistamistilaisuudessa ja nyt keskiviikkona vierailin sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan Seutukunnallisessa Kirkkopäivässä.

Itärajan pitäjien asukkaat kokivat viime sotien aikana kovia neuvostoliittolaisten partisaanien hyökkäyksissä: yhteensä 45 hyökkäyksessä kuoli 181 ihmistä ja haavoittui satoja. Näiden siviiliveteraanien ja heidän omaistensa asemaa ei saa unohtaa. Jatkosodan siviiliveteraanit ry vaatii, että ne sodasta kärsineet vuonna 1926 tai sen jälkeen syntyneet, joilla ei ole kuntoutusoikeutta, saisivat sen. Vaatimus ei ole kohtuuton ja sen rahallinen vaikutus on pieni. Nyt on kyse enemmän tahdosta kuin rahasta.

Partisaanien uhreja muistettiin uudestaan myös Kuusamossa, kun uhrien muistolle pystytetylle muistomerkille julkistettiin opastaulut selitysteksteineen. Taulut tarjoavat arvokasta tietoa meille jälkipolville ja alueella käyvillä matkailijoille ja kulkijoille. Kylttien informaatio tehostaa muistomerkkien vaikuttavuutta ja sanomaa.

Veteraaniviikkoni huipentui Kuusamossa pidettyyn, ensimmäiseen veteraanijärjestöjen yhteiseen Pohjois-Pohjanmaan seutukunnalliseen kirkkopäivään. Kirkkopäivän jumalanpalvelus oli musiikkipitoinen ja harras. Pääjuhlassa Kuusamotalossa sodan muistot palautuivat veteraaneille ja muille sodan kokeneille varmasti kirkkaina mieleen. Juhlapuheessa Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila käsitteli erityisesti vankan arvopohjan merkitystä elämässä ja maanpuolustustahdossa. Rauhantyön tärkeys ja syvä kiitollisuus veteraaneille välittyi vaikuttavasta juhlasta kaikille kuulijoille.

Luontokuvaus täydentää ja värittää luontoharrastusta

Perjantai 11.9.2009 - Tuomo Hänninen

Innokkaana luontoihmisenä Kuusamo on ollut minulle ideaali kunta asua ja harrastaa. Melkein kotiovelta pääsee hiihtoladuille, keräämään metsän hedelmiä ja kulkemaan luonnossa. Luonnonkauneutta on seudullamme talousmetsien ja muiden metsä- ja viljelymaiden lisäksi suojelualueilla. Lyhyen matkan päässä on useita merkittäviä kansallispuistoja kuten Oulanka, Syöte ja Riisitunturi.

Kuusamolaiset ovat aina osanneet hyödyntää metsien tarjoamaa virkistystä sekä ravintoa ja viime vuosikymmeninä enenevissä määrin metsissämme ovat alkaneet samota myös luontokuvaajat kameroidensa kanssa. Luontokuvauksella on I. K. Inhan Paanajärven matkasta 1800-luvun lopulta alkaen sekä muiden kuvausta harrastaneiden ja erityisesti viime vuosikymmeninä asiaan vihkiytyneiden ansiosta pitkät ja nyt näyttävätkin perinteet. Ammattimaisesti toimivien kuvaajien ansiosta luontoharrastus ja luonnonseuranta ovat saaneet uutta syvyyttä ja näin ruskan aikaan voidaan sanoa, värikkyyttä lisää.

Luontokuvauksen ammattilaisten tuotteet ovat erinomaisia maamme ja alueidemme markkinoijia. Matkatessanne Koillis-Suomessa ja Kuusamossa suosittelen tutustumaan muun muassa Metsähallituksen opastuskeskuksiin ja Kuusamon Karhuntassussa olevaan Hannu Hautalan tuotannosta kertovaan ”Hannun jäljet”-näyttelyyn. Nähtävänä on hienoja elämyksiä.  

Valtion budjetti lupaa työtä, turvaa ja koulutusta

Perjantai 4.9.2009 klo 19:40 - Tuomo Hänninen

Hallitus pääsi viime viikolla sopuun ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesityksestä. Loppusummaltaan 49,9 miljardin esityksen käsittelyssä oli tarpeetonta nokitusta ja teatteria, mutta nopea sopu antaa eväitä luottamukselle, jota laman hoito ehdottomasti vaatii. Vaikka budjetin valmistelu tänä vuonna oli laman takia tavallista vaikeampaa, oli työtä ja koulutusta painottavan esityksen nopea käsittely osoitus epäilyksen alla olleesta hallituksen työkyvystä.

Budjetin taustana on, että kokonaistuotanto on laskenut tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna kasvua on luvassa vain puoli prosenttia, jos talous elpyy tärkeillä kauppakumppaneilla. Työllisten määrä on tänä vuonna laskenut 90 000 työntekijällä ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 10,5 prosenttiin.

Vaikka hallituksella on rajoitetut vaikutusmahdollisuudet kansainvälisestä talouskriisistä johtuvan laman ehkäisyyn ja siitä toipumiseen, muodostettiin Matti Vanhasen johdolla budjetti, joka kannustaa työntekoon, mutta pitää huolta myös heikommassa asemassa olevista. Budjettiin mahtuu lisärahaa mm. koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen, nuorten työllistämiseen, sosiaalietuuksien tason turvaamiseen sekä työllistäviin rakennus- ja väylähankkeisiin.

Taantumasta syntyvä lasku on maksettava tuottavuutta parantamalla ja työuria pidentämällä. Myös kokonaisveroaste noussee lähivuosina. Keskusta ei hyväksy laskua heikommassa asemassa olevien maksettavaksi. Tuo virhe tehtiin viime laman yhteydessä ja sen hintaa saamme edelleen maksaa.