Lomaa on monenlaista

Perjantai 29.1.2010 klo 13:59 - Tuomo Hänninen

Kansanedustajien kuuden viikon istuntotauko on päättymässä ja kevätistuntokausi alkaa ensi viikolla. Tiistaina on puhemiehistön vaali ja keskiviikkona valtiopäivien avajaiset. Palaverit ja kokoukset alkavat rullata alkuviikosta ja valiokuntatyö osallani torstaina.

Tässäkin vuodenvaihteessa käytiin toimittajien käynnistämä ja edellisen ulkoministerin, kansanedustaja Ilkka Kanervan istuntotaukojen lyhentämistä koskevalla lausunnolla vauhdittama ärhäkkä keskustelu. Varsinkin nuoret edustajaäidit kärjekkäästi torjuivat Kanervan näkemykset. Tehdyssä lehtihaastattelussa ilmoitin olevani valmis lyhentämään joulutaukoa parilla viikolla. Tällä haluaisin vähentää edestakaista höntäystä vuoden alussa pidettävien kokousten ja kodin välillä.

Loma budjetin käsittelyn ja jouluhössötyksen jälkeen oli paikallaan. Kuuden viikon sitkas romuska kaipasi myös liikunnallista jatkohoitoa. Aikaa kului järjestötoimintaan kuuluvien tilinpäätösten ja kertomusten laatimiseen. Kalastusalueen osakaskunta, jahtiseura ja palvelujärjestöt kaipasivat toimia ja osanottoa vakiintuneen käytännön turvaamiseksi.

Tähänkin lomaan sisältyi kolmella viikolla tuntijakotyöryhmän kokous Helsingissä ja kun olen ainoa edustaja Jyväskylän pohjoispuolelta, niin kokouksissa on myös käytävä pohjoista puolustamassa. Laadukkaat talouteen ja matkailuun liittyvät seminaarit, pikku alustuskin toisessa sekä kommenttipuheenvuoro liikunnanopettajien opintopäivillä Tampereella toivat sisältöä lomaan. Lisäksi kävin antoisalla vierailulla ja keskustelemassa oppilaiden kanssa entisessä opinahjossa lukiolla. Esillä olivat mm. koulutus, opintotuki, pakolaispolitiikka, koululiikunta ja huumeet.

Elinkeinopuolella yritystoiminta, maatalous, metsätalous ja Taivalkosken näkymät olivat eri muodoissa järjestöjen edustajien kanssa käsittelyssä ja sain hyviä eväitä mukaani hoidettavaksi. Työttömyyden kasvusta ja varsinkin nuorisotyöttömyydestä tulee kevään puheenaihe. Nyt tarvitaan oikeita toimia sekä valtiolta että kunnilta.

Ensi viikon Helsingin reissuun otan mukaani luonnollisesti sukset. Hyvä lumitilanne etelässäkin ja koitokset kannustaa. Vaikka tehoja treeneissä en enää uskalla ottaa, niin luottavaisin mielin olen lappu rinnassa parlamenttihiihdoissa tiistaina starttaamassa. Muutaman vedon Munakalla olisi keho vielä kaivannut.

Oikeastaan, kun reissut ja loman toimet yhteen niputan, jos nyt kysyttäisiin niin en olisi istuntovapaata juuri lyhentämässä. Muuten loman ohjelmasta pitäisi tinkiä ja stressiäkin voisi pukata. Intoa puhkuen olen Arkadianmäelle menossa.

Puheenjohtaja haussa

Maanantai 25.1.2010 klo 13:04 - Tuomo Hänninen

Yllättävän suuren mediakohun ovat saaneet aikaan puolueemme keulahahmot omilla ilmoituksillaan. Puheenjohtajamme, pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti juuri ennen joulua luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta ensi kesänä Lahden puoluekokouksessa. Nykyinen varapuheenjohtaja, ympäristöministeri Paula Lehtomäki vielä syvensi kohua ilmoittamalla perhesyihin viitaten, ettei ennakkosuosiostaan huolimatta ole tavoittelemassa puheenjohtajuutta. Hän on luopumassa myös puolueen varapuheenjohtajan paikalta.

Meidät keskustalaiset on yllättänyt se huoli, mikä toimittajilla ja suurella yleisöllä on syntyneestä tilanteesta. Paulan ratkaisu on saanut myönteistä palautetta. On helposti ymmärrettävää, että aatesisaret ja -veljet kantavat huolta puolueemme keulakuvasta. Huoli toimittajien keskuudessa kertoo paljon puolueemme merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tämä taas on hyvä asia ja takaa sen, että uuden puheenjohtajan valintaprosessia seurataan tiiviisti.

Uudelta puheenjohtajalta vaaditaan asiaosaamisen ja johtajaominaisuuksien lisäksi kykyä viedä puolue seuraavassakin eduskuntavaalissa hyvään vaalitulokseen ja on siten oltava uskottava ehdokas tulevaksi pääministeriksi. Puheenjohtajalta odotetaan myös mediataitoja, uskottavaa arvopohjaa ja kykyä visioida huomiseen. Häneltä odotetaan Matti Vanhasen yhteistyötaitoja, Esko Ahon johtajuutta ja Paula Lehtomäen vetovoimaisuutta. Kaiken tämän tulee ilmetä samassa persoonassa.

Johtajan pallin vapauduttua hakijoitakin on jo ilmoittautunut. Kunniapuheenjohtajamme Paavo Väyrynen ei löytänyt perusteita jäädä pois puolueen pelastajan roolista. Kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi oli tehnyt päätöksen lähteä kisaan heti Vanhasen ilmoituksen tultua ja toi päätöksensä julki viime viikolla. Paria uutta hakijaa odotetaan vielä mukaan. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja meppi, ex-pääministeri miettivät kuumeisesti lähtemistään mukaan. Uskottavuus pääministeriksi karsii nuoria ulos vaalivankkureista.

Hallituksen ja puolueiden keulahahmojen mahdollisuudet sovittaa työ- ja perhe-elämä yhteen on lähes mahdoton tehtävä. Kentän odotukset koko maan asuttamista ajavassa puolueessa nähdä pääministeri omassa pitäjässään ovat suuret. Toisaalta maan luotsaaminen laman yli mahdollisimman pienin vaurioin asettaa pääministerin hartioille suuria odotuksia.

Juhannukseen mennessä päätös puheenjohtajasta on tehty ja vereksin voimin lähdemme vaalityöhön. Puolueen keulahahmo tarvitsee tuekseen ehyen puolueen, koko puolueen kenttäväen ja kasvavan muun kannattajakunnan tuen. Tätä eheyttä vaaliprosessilta nyt odotan.

Sata-komitea teki hyvää pohjatyötä

Perjantai 8.1.2010 klo 8:06 - Tuomo Hänninen

Sosiaaliturvauudistuksia miettimään asetettiin kesällä 2007 Sata-komitea. Komitean toimiaikana maamme taloustilanne on muuttunut dramaattisesti kansainvälisen taantuman takia, nousukaudesta on siirrytty keskelle lamaa. Huonommassa taloustilanteessa joutuvat useammat turvautumaan sosiaaliturvaan, joten muutokset tulevat vaikuttamaan moniin.

Sata-komitea luovutti joulukuussa 2009 loppumietintönsä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Komitean loppumietinnössä on yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan riittävyyden, kannustavuuden, selkeyttämisen ja kestävyyden parantamiseksi. Nämä ehdotukset liittyvät mm. perusturvan ja ansioturvan parantamiseen, työllisyyden edistämiseen, sosiaaliturvan selkeyttämiseen ja byrokratialoukkujen vähentämiseen.

Osaa Sata-komitean matkan varrella esittämistä ehdotuksista on jo viety eteenpäin. Näistä yksi on Keskustan tiukasti ajama takuueläke, joka nostaa täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön eläkettä noin 100 euroa kuukaudessa ensi vuodesta alkaen.

Jotta kaikkein köyhimpien peruspäivärahalla elävien tilannetta saataisiin parannettua, tulisi tuota rahaa nostaa. Hanke on kuitenkin kaatunut SDP:n vastustukseen. Demarit ovat sitoneet peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen yhteen eivätkä suostu nostamaan peruspäivärahaa ilman, että ansiosidonnaiseen saadaan korotus. Tähän eivät valtion rahat ole riittäneet ja pienituloisimpien kipeästi kaipaama uudistus on jäänyt tekemättä.

Sata-komitea ehdottaa yleisen asumistuen eri asumisen tukimuotojen yhdistämistä, jos se selvitystyön valmistuttua osoittautuu järkeväksi. Loppumietintöön sisältyy myös toimeentuloturvaa ja työllistymismahdollisuuksien lisääviä esityksiä. Sosiaaliturvan uudistuksissa koottaisiin myös sosiaaliturvalainsäädäntö johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jota ehdottomasti toivotaan.

Uusi vuosi ja uusi, haastava vuosikymmen

Maanantai 4.1.2010 klo 11:31 - Tuomo Hänninen

Syvä taloudellinen lama on sävyttänyt elämäämme syksystä 2008 lähtien. Leimaa antavia ajalle ovat viennin romahtaminen, yhteisöveron tuoton lasku, valtion velkaantuminen sekä työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Samalla kansalaisten rahankäyttö on muuttunut varovaiseksi.

Suurin uudistus tässä vuodenvaihteessa liittyy aluehallintoon. Lääninhallitusten toiminta entisessä muodossa lakkaa ja tilalle tulevat AVI- ja ELY-virastot. Maaherrojakaan ei enää ole. Väliportaan hallinnossa maakuntaliiton asema samalla vahvistuu. Uudistusta on valmisteltu alueellisissa työryhmissä. Vaikka uudistusta on valmisteltu perusteellisesti, niin toiminta käytännössä on arvoitus. Myös kolmen viraston jääminen hallintoon askarruttaa.

Arjen sujumisen näkökulmasta huolettaa eniten väestömme ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä kykymme huolehtia tässä kehitystrendissä peruspalveluista. Tällä hetkellä sataa työntekijää kohti on 50 huollettavaa lasta ja eläkeläistä. Seuraavan 20 vuoden aikana luku nousee75 huollettavaan. Syynä on demografian nopea muutos, jonka puolestaan aiheuttavat pienentyneet syntyvät ikäluokat sekä ihmisten pidentynyt elinikä. Miten valtionosuudet kehittyvät tätä taustaa vasten ja mitkä edellytykset kunnilla on järjestää silloin peruspalvelujen tuotanto? Keskustelussa työurien jatkamisesta kannetaan huolta hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä.

Paikallisesti Kuusamossa olemme valtuuston yksimielisellä päätöksellä todenneet tarvitsevamme erikoissairaanhoidon palveluja mielenterveydenhoitoon ja leikkaustoimintaan liittyen. Pitkien etäisyyksien vuoksi erikoissairaanhoidossa emme voi jäädä OYS:n varaan ja valtakunnallinen kehityskin tähtää keskittämisen sijaan kasvavaan alueelliseen tuotantoon. Nyt on löydettävä toimintakonsepti, jossa kohtuuhinnalla käytettävissä olevilla resursseilla nuo toiminnot sekä muut lakisääteiset palvelut ja muut yhdessä sovitut palvelut järjestetään. Julkinen palvelutuotanto on luonnollisesti vankka perusta, mutta myös yksityisiä palveluja tarvitaan täydentämään.

Kansalaisten turvallisuus on parin vuoden aikana tullut huolenaiheeksi. Miten kansainvälisesti turvalliseksi luokitellussa maassa runsaan kahden vuoden aikana on sattunut kolme järkyttävää tragediaa Jokelassa, Kauhajoella ja nyt viimeksi Espoon kauppakeskuksessa? Mikä yhteiskuntaamme vaivaa?

Vähitellen kansainvälistyvässä yhteiskunnassa saamme kansainvälisiä vaikutteita, jotka ovat johtaneet murheellisiin tapahtumiin. Kasvatus ja koulutus, perhe-elämä, työyhteisöjen toiminta, viranomaistoiminta sekä erilaiset sosiaaliset verkostot vaativat syvällistä analyysiä. Väkivaltaan liittyen juuri eduskunnassa käsittelyssä oleva aselaki joutuu suurennuslasin alle.

Kaikki tilanteet, joissa metsästys- tai käsiaseita käytetään väärin väkivaltaan perheissä tai toreilla, lisäävät paineita tiukentaa aselakia ja aseiden saatavuutta. Luvattomat aseet sekä väkivaltaan ja muuhun epäterveeseen käyttöön liittyvät hakemukset on karsittava pois. Mutta kynnystä harrastaa metsästystä tai ammuntaa ei mielestäni tule nostaa. Kestävä riistanhoito, muut terveyttä ja turvallisuuttakin lisäävät harrastukset tarvitsevat kipeästi nuorta harrastajakuntaa. Ammunnan harrastamiseen liittyvä aseiden säilytys on ratkaistava asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta.

Menneen vuosikymmenen tapahtumista tulee ottaa oppia, mutta silti katse on optimistisesti suunnattava tulevaan. Siksi toivotankin kaikille oikein hyvää vuotta 2010!