Huonommassa asemassa olevien asiaa hoidetaan teoilla

Torstai 25.2.2010 - Tuomo Hänninen

Eilen käytiin suuressa salissa paikoin kiivastakin väittelyä, kun oppositio otti yhteen hallituksen kanssa välikysymyskeskustelussa. Vasemmistoliiton alulle panemassa ja koko opposition allekirjoittamassa välikysymyksessä tivattiin hallituksen toimia pienituloisten aseman parantamiseksi ja tuloerojen kasvun estämiseksi.

Opposition syytöksiin hallitus vastasi esittämällä konkreettisten toimenpiteiden listan. Listasta muodostui pitkä ja monipuolinen, kuten hallitusohjelma on edellyttänytkin. Hallitusohjelmassa olevat toimet ja Sata-komitean työssä tehdyt linjaukset yhdessä vievät heikommassa asemassa olevien asiaa eteenpäin ja ovat samalla hyvää työtä köyhyyttä vastaan. Listalta löytyvät mm. takuueläke, joka nosti pienituloisimman osalla kansaneläkettä yli 100 eurolla. Lisäksi mm. pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat nostettiin viime vuoden alussa työmarkkinatuen tasolle. Korotus kuukaudessa on yli 170 euroa. Tämä helpotti mm. lapsiperheiden tilanne, mutta ne tarvitsevat myös tulevaisuudessa huomiota.

Toki tiedän ja hallitus hyvin tiedostaa, että työllistäminen on parasta sosiaalipolitiikkaa ja kuntapuolella kunnallispolitiikkaa. Tiedän myös, että kaksista elämä ei niillä noin 700 000 kansalaisella, joiden arvioidaan elävän köyhyysrajalla, ole. Pitkään jatkuessa tämä johtaa syrjäytymiseen ja vieraantumiseen hyvinvointiyhteiskunnastamme. Nyt tehdyt 730 miljoonan euron etuuksien nostot ovat näin ollen tulleet kipeään tarpeeseen. Etuuksia tulee edelleenkin parantaa juuri heikoimmassa asemassa olevien osalta. Näin vaikutetaan suoraan tuloeroihin supistavasti.

Esimerkkeinä hyvistä täsmätoimista köyhyyden torjumiseksi ovat tällä vaalikaudella tehdyt opintotuen monet parannukset. Opiskelijat elävät jatkuvassa paineessa opintojen, työnteon ja toimeentulon yhteensovittamiseksi. Jotta tilanne helpottuisi, on hallitus jonkin aikaa sitten nostanut opintotukea sekä tulorajoja. Nyt myös työssä olevien ja työttömien aikuiskoulutusetuuksia on kehitetty. Aikuiskoulutustuen tasoa korotettiin työttömyysturvan tasoiseksi, ja muutenkin tukijärjestelmää on uudistettu. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluuta on edistetty. Kaikki nämä ovat köyhyyttä torjuvia toimia ja muutenkin työelämää kehittäviä ja työuria pidentäviä toimia.

Yliopistoille perusrahoitus uuden yliopistolain mukaisesti

Perjantai 12.2.2010 klo 12:18 - Tuomo Hänninen

Eilisen kyselytunnin kuumimmaksi aiheeksi nousi yliopistojen rahoitus ja erityisesti Oulun yliopiston vaikea taloudellinen tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja opetusministeri Henna Virkkunen saivat vastata tiukkoihin kysymyksiin. Välillä keskusteluun tuli jo syyttelyn makua, kun ministereiltä tivattiin vastauksia Oulun yliopiston perusrahoituksen ongelmiin.

Kun uusi yliopistolaki viime kesänä hyväksyttiin, luvattiin samalla, ettei yliopistojen perusrahoitus uuden lain myötä pienene. Oulun yliopisto syyttää nyt opetusministeriötä ja valtionvarainministeriötä tämän lupauksen pettämisestä. Yliopiston laskelmien mukaan tämän vuoden talousarviossa on 8-9 miljoonan euron rahoituksellinen alijäämä, joka johtuu perusrahoituksen supistamisesta ja pakollisista palkankorotuksista sekä yliopistolle annetuista uusista taloudellisista velvoitteista.

Huonolta näyttävä taloustilanne on johtanut yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden pääpainopisteenä ovat yksiköiden tukitehtävissä olevat sekä Kajaanin yliopistokeskus. Yhteensä neuvottelut kohdistuvat 1600 henkilöön. Suurin uhka koettelee mielestäni Kajaanin yliopistokeskuksen tulevaisuutta. Tuo yksikkö on Kainuun ainoa yliopistotason koulutusta antava taho ja sen lopettamisella olisi valtava merkitys koko maakunnan tulevaisuudelle.

Asia oli tiukassa keskustelussa jo Keskustan ryhmäkokouksessa. Opetusministeri ja sitä kautta koko hallitus velvoitetaan vastaamaan uuden yliopistolain mukaisesta riittävästä perusrahoituksesta. Tarvitaan rahoitus, joka takaa toiminnan emoyliopistolle ja turvaa myös emoyliopiston ulkopuolella olevan toiminnan. Oulun tapauksessa tämä tarkoittaa Kajaanin yliopistokeskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen toiminnan. Tämä on turvatta seuraavassa lisäbudjetissa.

Luottamus - monen asian summa

Keskiviikko 10.2.2010 - Tuomo Hänninen

Vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin viikko sitten kireissä tunnelmissa ja jälkipuheita riittää pitkäksi aikaa. Eduskunnassa puhemiehen tapa johtaa ja tiedottaa sekä yritys jyrätä hallinnon kehittämisessä ja ehkäpä perustuslain uusimisessa presidentin valtaoikeuksien kysymykset toivat jännitteitä puhemiehen vaaliin ja vaikuttivat puhemies Niinistön alhaiseen 89 äänen tulokseen.

Vuosittain puhemiehen vaalissa on annettu puolueiden asettamien ehdokkaiden ulkopuolelle 5–10 ääntä. Suljettu lippuäänestys mahdollistaa huumorin, itsekkyyden tai muun vinkeen pohjalta tapahtuvan poikkeamisen. Minulle tämä huumori ei ole vielä avautunut. Tässä vaalissa oli selvästi syvällisemmästä ilmiöstä kysymys. Luottamus puolin ja toisin taisi horjua.

Eduskunnan kansliatoimikannan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä läheltä seuraan ja osallistun edellä mainittuihin keskusteluihin. Äänestin periaatteideni pohjalta puolueiden esitysten mukaisesti, mutta hyvin aistin tunnot, joiden pohjalta poikkeavat ratkaisut suljettuun lippuun oli tehty. Tukeni puhemiehelle osaltani helpottaa avointa vaikuttamista eduskunnan hallinnossa käytävissä keskusteluissa. Pälyilyyn ja peittelyihin ei ole tarvetta.

Kireissä avauspuheissa perusteluina tuli esille puhemiehen nipotus eduskunnan määrärahoissa. Tiukat matkustusohjeet ärsyttävät kansainvälisiin asioihin suuntautuneita, paljon reissaavia edustajia. Paljon muustakin oli kysymys. Koko yhteisö on kaivannut puhemiestä rintamaan puolustamaan edustuksellista demokratiaa. Ylhäältä piikittelyn sijaan puhemiestä on toivottu samalle tasolle ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kansanvallan tyyssijan sisäistä kehittämistä ja yhteiskunnan muita kansallisia ja kansainvälisiä haasteita tulisi hoitaa yhtä jalkaa.  

Luottamusta ja monipuolista yhteistyötä tarvitaan juuri nyt, kun yhteiskuntamme pahimpia ongelmia -kasvavaa työttömyyttä, väestön ikääntymisen pulmia ja kansantalouden nopean lisävelkaantumista - lähdetään torjumaan. Erityisesti nuorten työttömyyden kasvu vaatii nopeita toimia.