Opettajankoulutus on säilytettävä Kajaanissa

Perjantai 26.3.2010 klo 15:33 - Tuomo Hänninen

Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminta on Oulun yliopiston talouden sopeuttamistoimien vuoksi joutunut vaakalaudalle. Tämä yksikkö on perinteikäs ja arvostettu opettajien kouluttaja sekä keskeinen osa Kajaanin yliopistokeskusta. Yksikön vaikutusalue ulottuu Koillismaalta Savoon ja Karjalaan, lähes koko maahan. Näiden lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää korkea-asteen koulutuspalveluja Kainuussa.

Vetoankin voimakkaasti Oulun yliopiston hallitukseen ja opetusministeri Henna Virkkuseen, jotta nämä löytäisivät keinot Kajaanin opettajakoulutusyksikön toiminnan turvaamiseksi. Samalla toivon ministeri Virkkuselta selkeää linjanvetoa Kajaanin opettajakoulutusyksikön olemassaololle.

Uuden yliopistolain henki ja kirjaukset lupasivat rahoituksen, jossa minkään yliopiston toiminta ei siirtymäaikana vaarannu muutoksen vuoksi. Myös yliopistojen kolmas eli aluekehitystehtävä on otettava huomioon, kun Oulun yliopiston hallitus tekee päätöksiään sopeuttamistoimista.  Yliopiston talous ei pelastu lakkauttamalla yksi tuloksekkaimmista yksiköistä.

Pahimmillaan lakkautuspäätös saisi aikaan ketjureaktion, joka karsisi koko korkea-asteen koulutuksen Kainuusta. UPM-Kajaanin jälkihoitona prosessi olisi koko Kainuun lamaannuttava ja karsisi suuren osan Kuusamonkin ammattikorkeakoulutuksesta.

Pidän myös tärkeänä, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun korkeakoulutusyksiköt, Oulun yliopisto sekä Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ryhtyvät tiiviiseen yhteistyöhön ja siltä pohjalta turvaavat tasa-arvoisesti monipuoliset ja laadukkaat korkeakoulupalvelut koko alueella.

Olemme suurten energiaratkaisujen kynnyksellä

Perjantai 19.3.2010 klo 15:15 - Tuomo Hänninen

Tänä keväänä tehdään maassamme suuria energiapäätöksiä. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla luonnonvaroilla tapahtuvan energiatuotannon nykyisestä lähes kymmenellä prosentilla 38 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoite 60 prosenttia on äärimmäisen kova. Toteutumiseen tarvitaan nopeita konkreettisia toimia. Alueemme kannalta tavoite on suuri mahdollisuus ja voi tuoda paljon kaivattuja työpaikkoja. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan ympäristöystävällisen energian tuottamisen lisäksi energiansäästöä.

Eduskuntaan on toukokuussa tulossa käsittelyyn tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi. Pidän välttämättömänä, että syöttötariffin piiriin otetaan myös puuenergia, jolloin sähköntuotanto puuenergiasta saisi tukea. Metsäteollisuus vastustaa kuitupuun kilpailevaa puunkäyttöä ja eikä tukea esityksessä ole.

Vesivoima on uusiutuva energia ja sillä tuotetaan energiasta vajaat 20 prosenttia. Lisärakentamista ei näillä näkymin ole liiemmin tulossa, mutta lisäystä täytyy toteuttaa nykyisiä laitoksia tehostamalla.

Kaukolämmön ja teollisuuden oman energiantuotannon määrä on noin 40 prosenttia energian tuotannosta. Teollisuuden osalta osuus mieluummin laskee kuin nousee. Hake ja turve ovat tähän hyviä raaka-aineita. Nyt alueellemme on tärkeää saada Pölkky Oy:n ja kunnan yhdessä omistamalle Taivalkosken Voimalle myönteinen tukipäätös. Tällä laitoksella olisi myöhemmin mahdollisuus tuottaa myös sähköä. Muutkin nykyiset laitokset lienevät kiinnostuneita sähkön tuotannosta.  

Tuontisähkön määrä on ollut viime vuosina noin 14 prosenttia ja sähkö tuodaan lähinnä Venäjän ja Baltian ydinvoimaloista. Kaikkiin suunnitelmiin on kirjattu halu päästä tästä riskialttiista tuontisähköstä turvalliseen kotimaiseen sähköön. Tuonti vastaa noin yhden ydinvoimalan tuotantoa.

Vaikka uusiutuvaa energiaa käytettäisiin maassamme maksimaalisesti, tarvitaan täydentävää energiaa ja erityisesti sähköä vielä yli puolet energian tarpeesta, yhteensä tuontisähkön kanssa noin 48 terawattituntia vuodessa. Lisäksi tavoitteet päästöttömään energiantuotantoon ovat suuret. Tätä suurta erää tuotetaan nyt neljällä ydinvoimalalla ja tuonnilla. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi arvioidaan vuoteen 2020 mennessä tarvittavan vielä yksi ydinvoimala. Kaikki tämä sähkö tuotettaisiin omaan tarpeeseen, ei vientiin. Useampi uusi ydinvoimala voisi tulla jarruksi uusiutuvan energian lisäämiselle.

Näillä taustoilla ja perusteilla olen valmis hyväksymään yhden lisäydinvoimalan. En ole ydinvoiman innokas tukija, mutta muuta realistista perusvoiman ratkaisua ei ole. Suomen on pyrittävä pitämään sähkön hinta kohtuullisena jatkossakin, jotta kehitys ei pysähdy.

Uraanikaivosta en ole – aivan kuten joka kerta olen todennut – valmis hyväksymään Vasaraperään enkä näillä tiedoilla muuallekaan. Uudessa esityksessä kaivoslaiksi kuullaan, aivan kuten ministeri Pekkarinen seminaarissamme totesi, paikallista väkeä ja muita tahoja. Perustuslakivaliokunnassa juuri lausunnolla olevassa lakiesityksessä kunnilla on yksiselitteinen valta päättää uraanikaivoksesta alueellaan. Tässä suhteessa luotan täysin kuusamolaisiin ja muilla alueilla niiden omiin päättäjiin.

Maito on arvokas, kotimainen raaka-aine

Perjantai 12.3.2010 klo 15:08 - Tuomo Hänninen

Viime päivien maitokeskustelussa ja -sodassakin laineet ovat läikkyneet yli astioiden. Liikkeellä on ollut asiatonta ja virheellistäkin informaatiota. Pääministerimme blogikirjoitus oman kauppansa maitovalikoimaan liittyen ja sen kommentointi ovat hämmentäneet meidänkin alueellamme.

Maassamme on kaksi isoa maitoa keräävää ja jalostavaa ketjua sekä pieniä tuotantolaitoksia. Valio jalostaa valtaosan ja Arla Ingman noin 1100 maidonlähettäjän maidon. Yhteensä jalostettavaa Suomen 57 meijeriin kertyy vuosittain noin 11 000 maidontuottajalta reilu 2000 miljoonaa litraa.

On hyvä, että maitoa riittää jalostettavaksi maitotuotteiksi. Juusto Kaira on alueellamme tärkeä maidonkerääjä, jalostaja ja työllistäjä. Välilliset vaikutukset keräilyssä, kaupassa ja koko yhteiskunnassa ovat suuret. Itsenäinen linja ja toiminta Ingmanin ketjun kanssa on ollut ainoa tapa turvata jalostus ja työpaikat alueellamme. Näitä työpaikkoja investointien kautta tullut, sulatejuuston valmistuksen myötä edelleen tulee lisää.

Nyt emme tarvitse vastakkainasettelua. Elintarvikeomavaraisuus on edelleen tavoittelemisen arvoinen asia ja merkinnät raaka-aineen alkuperästä tule näkyä selkeästi. Elintarvikealan kehittämisestä ja kilpailukyvystä on huolehdittava yhteistyötä tehden.  

Pelson vankilan toiminta turvattava

Tiistai 9.3.2010 - Tuomo Hänninen

Eilen oli vähän tavallisesta poikkeava maakuntamaanantai. Keskustan laki- ja perustuslakivaliokuntien kansanedustajat avustajineen kokoontuivat aamulla Oulussa ja suuntasivat kohti Vaalaa. Päivän ohjelmassa olivat tutustumiskäynnit Pelson vankilaan, Veneheiton kyläkauppaan ja Kassu Halosen taidetaloon. Pikkubussiamme emännöi koko päivän Vaalan kunnanjohtaja Tytti Seppänen.

Pelson vankila on elänyt epävarmuuden aikaa, koska sen yllä on leijunut lopettamisen uhka. Viime vuonna Rikosseuraamusvirasto Rise lopulta teki päätöksen, että vankila säilyy, mutta sen toimintaa supistetaan. Nykyisestä 209 vankipaikasta leikataan melkein puolet pois ja tulevaisuudessa vankeja voi Pelsossa enimmillään olla 120. Samalla henkilökunnan määrä tiputettiin 126 virasta 80 virkaan.

Päätöksiä on meille kansanedustajille perusteltu vankilan huonolla kunnolla ja vanhanaikaisuudella. Käynti vankilassa avasi silmiä asian suhteen. Tokihan Pelsosta korjattavaa löytyy, mutta pääsääntöisesti tilat ovat toimivat eikä vankilassa ole yhtäkään paljuselliä.

Pelso on ns. toimintavankila. Vangit työskentelevät kuntonsa mukaan karja-, metsä- ja maataloudessa. Vierailun kohokohta oli käynti lampolassa, jossa pienet karitsat yrittivät väenväkisellä karata emojensa luota tutustumaan vierailijoihin. Karitsat saivat varmasti kyynisimmänkin kansanedustajan hyvällä tuulelle ja uskonkin, että eläinten kanssa työskentely on vangeille mielekästä työtä, mutta myös erinomaista terapiaa. Vankilan henkilökunta kertoikin, että osa vangeista pystyy näyttämään tunteitaan vain hoitamilleen eläimille.

Matkan aikana vahvistui selkeä käsitys, että Pelson vankila tulee säilyttää modernina toimintavankilana myös tulevaisuudessa. En näe mitään järkevää syytä vankilan lopettamiseen, koska se on sijainniltaan ja toiminnaltaan erinomainen eikä missään ole näkyvissä viitteitä kokonaisvankimäärän äkillisestä vähenemisestä.

Perustuslaki on demokratian perusta ja tukipilari

Perjantai 5.3.2010 klo 14:47 - Tuomo Hänninen

Ministeri Christoffer Taxellin perustuslakia pohtinut komitea sai työnsä päätökseen noin kuukausi sitten. Komitea esitti, että pääministerin asemasta Suomen edustajana EU:ssa säädettäisiin perustuslaissa. Komitean perustelee päätöstään sillä, että täsmennys turvaisi eduskunnan aseman ja vaikutusmahdollisuudet Suomen EU-kantojen määräytymisessä.

Ulkopolitiikan johtamista koskevaa perustuslain säännöstä ei muutettaisi, vaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaisi edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaikka ulkopoliittisiin oikeuksiin ei koskettaisi, kaventuisi presidentin rooli entisestä, koska presidentin valtaa vähennettäisiin muuten. Tällainen tapaus olisi esimerkiksi tilanteet, joissa valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan kantaa.

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa eduskunnan asemaa. Käytännössä, näin enemmistöhallitusten aikana, uudistus lisäisi valtioneuvoston ja erityisesti pääministerin valtaa. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä työryhmän esitykselle mielelläni annan tukeni. Vääntö asian tiimoilta on lopetettava ja parlamentarismi on saatava kunniaan.

Valiokunnan jäsenillä oli hiljattain mahdollisuus tutustua 15 vuotta vanhan Etelä-Afrikan demokratian toimintaan. Nelson Mandela oli tunnetuin mustein ihmisoikeustaistelija. Hän vapautui 20 vuotta sitten yli 20 vuoden vankeudesta ja vasta vuonna 1994 järjestettiin vaalit, johon myös mustat pystyivät osallistumaan.

Etelä-Afrikan yksityiskohtainen perustuslaki säädettiin vuosina 1994–1996 ja kaikissa uudistuksissa perustuslaillinen tarkastelu on tarkka. Sinänsä kauniiseen ja afrikkalaisittain kehittyneeseen maahan on jäänyt jännitteitä, jotka ilmenevät väkivaltana ja turvattomuutena. Matkailun kehittymiseksi ongelma tulisi poistaa. Jalkapallon MM-kisat tänä kesänä on melkoinen testi turvallisuudelle ja samalla maan kehittymiselle.