Perustuslaki on demokratian perusta ja tukipilari

Perjantai 5.3.2010 klo 14:47 - Tuomo Hänninen

Ministeri Christoffer Taxellin perustuslakia pohtinut komitea sai työnsä päätökseen noin kuukausi sitten. Komitea esitti, että pääministerin asemasta Suomen edustajana EU:ssa säädettäisiin perustuslaissa. Komitean perustelee päätöstään sillä, että täsmennys turvaisi eduskunnan aseman ja vaikutusmahdollisuudet Suomen EU-kantojen määräytymisessä.

Ulkopolitiikan johtamista koskevaa perustuslain säännöstä ei muutettaisi, vaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaisi edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaikka ulkopoliittisiin oikeuksiin ei koskettaisi, kaventuisi presidentin rooli entisestä, koska presidentin valtaa vähennettäisiin muuten. Tällainen tapaus olisi esimerkiksi tilanteet, joissa valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan kantaa.

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa eduskunnan asemaa. Käytännössä, näin enemmistöhallitusten aikana, uudistus lisäisi valtioneuvoston ja erityisesti pääministerin valtaa. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä työryhmän esitykselle mielelläni annan tukeni. Vääntö asian tiimoilta on lopetettava ja parlamentarismi on saatava kunniaan.

Valiokunnan jäsenillä oli hiljattain mahdollisuus tutustua 15 vuotta vanhan Etelä-Afrikan demokratian toimintaan. Nelson Mandela oli tunnetuin mustein ihmisoikeustaistelija. Hän vapautui 20 vuotta sitten yli 20 vuoden vankeudesta ja vasta vuonna 1994 järjestettiin vaalit, johon myös mustat pystyivät osallistumaan.

Etelä-Afrikan yksityiskohtainen perustuslaki säädettiin vuosina 1994–1996 ja kaikissa uudistuksissa perustuslaillinen tarkastelu on tarkka. Sinänsä kauniiseen ja afrikkalaisittain kehittyneeseen maahan on jäänyt jännitteitä, jotka ilmenevät väkivaltana ja turvattomuutena. Matkailun kehittymiseksi ongelma tulisi poistaa. Jalkapallon MM-kisat tänä kesänä on melkoinen testi turvallisuudelle ja samalla maan kehittymiselle.