Olemme suurten energiaratkaisujen kynnyksellä

Perjantai 19.3.2010 klo 15:15 - Tuomo Hänninen

Tänä keväänä tehdään maassamme suuria energiapäätöksiä. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa nostamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvilla luonnonvaroilla tapahtuvan energiatuotannon nykyisestä lähes kymmenellä prosentilla 38 prosenttiin. Vuoden 2050 tavoite 60 prosenttia on äärimmäisen kova. Toteutumiseen tarvitaan nopeita konkreettisia toimia. Alueemme kannalta tavoite on suuri mahdollisuus ja voi tuoda paljon kaivattuja työpaikkoja. Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan ympäristöystävällisen energian tuottamisen lisäksi energiansäästöä.

Eduskuntaan on toukokuussa tulossa käsittelyyn tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi. Pidän välttämättömänä, että syöttötariffin piiriin otetaan myös puuenergia, jolloin sähköntuotanto puuenergiasta saisi tukea. Metsäteollisuus vastustaa kuitupuun kilpailevaa puunkäyttöä ja eikä tukea esityksessä ole.

Vesivoima on uusiutuva energia ja sillä tuotetaan energiasta vajaat 20 prosenttia. Lisärakentamista ei näillä näkymin ole liiemmin tulossa, mutta lisäystä täytyy toteuttaa nykyisiä laitoksia tehostamalla.

Kaukolämmön ja teollisuuden oman energiantuotannon määrä on noin 40 prosenttia energian tuotannosta. Teollisuuden osalta osuus mieluummin laskee kuin nousee. Hake ja turve ovat tähän hyviä raaka-aineita. Nyt alueellemme on tärkeää saada Pölkky Oy:n ja kunnan yhdessä omistamalle Taivalkosken Voimalle myönteinen tukipäätös. Tällä laitoksella olisi myöhemmin mahdollisuus tuottaa myös sähköä. Muutkin nykyiset laitokset lienevät kiinnostuneita sähkön tuotannosta.  

Tuontisähkön määrä on ollut viime vuosina noin 14 prosenttia ja sähkö tuodaan lähinnä Venäjän ja Baltian ydinvoimaloista. Kaikkiin suunnitelmiin on kirjattu halu päästä tästä riskialttiista tuontisähköstä turvalliseen kotimaiseen sähköön. Tuonti vastaa noin yhden ydinvoimalan tuotantoa.

Vaikka uusiutuvaa energiaa käytettäisiin maassamme maksimaalisesti, tarvitaan täydentävää energiaa ja erityisesti sähköä vielä yli puolet energian tarpeesta, yhteensä tuontisähkön kanssa noin 48 terawattituntia vuodessa. Lisäksi tavoitteet päästöttömään energiantuotantoon ovat suuret. Tätä suurta erää tuotetaan nyt neljällä ydinvoimalalla ja tuonnilla. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n lisäksi arvioidaan vuoteen 2020 mennessä tarvittavan vielä yksi ydinvoimala. Kaikki tämä sähkö tuotettaisiin omaan tarpeeseen, ei vientiin. Useampi uusi ydinvoimala voisi tulla jarruksi uusiutuvan energian lisäämiselle.

Näillä taustoilla ja perusteilla olen valmis hyväksymään yhden lisäydinvoimalan. En ole ydinvoiman innokas tukija, mutta muuta realistista perusvoiman ratkaisua ei ole. Suomen on pyrittävä pitämään sähkön hinta kohtuullisena jatkossakin, jotta kehitys ei pysähdy.

Uraanikaivosta en ole – aivan kuten joka kerta olen todennut – valmis hyväksymään Vasaraperään enkä näillä tiedoilla muuallekaan. Uudessa esityksessä kaivoslaiksi kuullaan, aivan kuten ministeri Pekkarinen seminaarissamme totesi, paikallista väkeä ja muita tahoja. Perustuslakivaliokunnassa juuri lausunnolla olevassa lakiesityksessä kunnilla on yksiselitteinen valta päättää uraanikaivoksesta alueellaan. Tässä suhteessa luotan täysin kuusamolaisiin ja muilla alueilla niiden omiin päättäjiin.