Ylioppilaan työura päättäjän silmin

Perjantai 30.4.2010 klo 12:14 - Tuomo Hänninen

Korkeakouluopiskelu on ollut valokiilassa monin tavoin tämän ja edellisen hallituksen toimesta. Edellisellä vaalikaudella yliopistojen opiskeluaikaa rajattiin muotoon viisi plus kaksi plus kaksi, jolloin pääsääntönä on valmistua päätoimisena opiskelijana viidessä vuodessa. Tähän on vanhemmuuden ja armeijan vuoksi mahdollisuus saada kaksi lisävuotta ja erityisistä syistä vielä kaksi vuotta. Vanhat, roikkumaan jääneet opinnot piti saattaa maaliin kesällä 2008.

Tällä kaudella yliopistolaki on uudistettu, opintorahaa nostettu ja muutenkin kehitetty päätoimista opiskelua suosivaksi. Uudessa laissa yliopistoille annettiin autonomiaa ja yliopiston tehtäviin me keskustalaiset ajoimme neljännen eli aikuiskoulutustehtävän. Tutkimus, koulutus, aluekehitys ja aikuiskoulutustehtävä ovat pelkistettynä yliopiston tehtäviä. Päätoiminen opiskelu ja nyt tullut korkeakoulutettujen täydennyskoulutus vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti työuraan.

Aivan viime viikkoina on työryhmän esityksen pohjalta keskusteltu yllättäen esiin putkahtaneen lukukausimaksujen lisäksi korkeakoulujen pääsykokeista. Esityksellä vauhditetaan nuorten ylioppilaiden siirtymistä jouhevasti opiskelemaan yliopistoon lähinnä yo-kirjoitusten perusteella. Keskustelu lukukausimaksusta ryöpsähti EK:n aloitteen pohjalta.

Nopeasti ikääntyvän väestömme työurien kehityksestä on maassamme kantanut eniten huolta pääministeri Matti Vanhanen ja sen hän on saanut kokea monena ryöppynä eri suunnilta. Oppositio, opiskelijat ja ammattiliittojen edustajat ovat eniten olleet barrikadeilla. Terve piirre on, ettei tarvitse olla kummoinen uudistus, kun opiskelijajärjestöjen edustajia alkaa lappaa eduskuntaan ja moniväriset plakaatit ilmestyvät talon eteen betoniportaille. Eduistaan on ikäluokkansa huippujen kannettava ehdottomasti huolta, muuten meidät hukka perii.

Kriittisyydestä akateemisen vapauden menettämiseen, putkitutkintojen luomiseen ja yhteiskunnan holhoamiseen huolimatta suurimmat hyötyjät uudistuksista ovat nuoret tai keski-ikäiset opiskelijat itse. Vuosia roikkuneiden opintojen lievällä painostuksella tapahtuneesta valmistumisesta en ole kenenkään asianosaisen valitusta jälkeenpäin nähnyt. Voin aavistaa, millainen stressin aiheuttaja roikkuva tutkinto opiskelijalle itselle on. Taloudellisestikin on tullut takkiin ja työsuhde on ollut epävarma.

Jättäisin itse pääsykokeita soveltuvuuden mittaamiseksi. Lasten parissa sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien taipumuksia on ehdottomasti mitattava. On kuitenkin aloja, joissa nykyistä yhtenäisemmän arvostelun mukaisella todistuksella ja yo-tutkinnolla voidaan valita iso osa opiskelijoista.

”Ketä kansa vihaa, sitä se myös rakastaa” on vanha sanonta. Kantamisesta huolta työurien pidentämisestä ja liiallisen liberaalisuuden kitkemisestä korkeakouluopiskelusta pääministerillemme on nostettava hattua. Meillä on hyvä koulujärjestelmä, mutta korkeampi vaikuttavuus on tervetullut uudistus. Kiitos Matti tämänkin ryöpyn kantamisesta ja suunnan näyttämisestä. Hyvää Vappua kaikille!

Hallitukselta tuhti ja työllistävä energiapaketti

Tiistai 27.4.2010 klo 8:40 - Tuomo Hänninen

Hallitus sai viime viikolla valmiiksi kahdessa vaiheessa, ensin uusiutuvan energian ja pari päivää myöhemmin ydinvoiman osalta, esityksen lähivuosien energiaratkaisuista. Päätösten tavoitteena on Suomen energiaomavaraisuus sekä EU:ssa päätettyjen ilmastovelvoitteiden täyttäminen.

Tässä paketissa ohjataan vuosittain lähes 400 miljoonaa euroa tuulesta ja suomalaisista metsistä kerättävän energian hyödyntämiseen. Tällöin uusiutuvan energian tuotanto nousee 38 terawattitunnilla eli tavoitteen mukaiseen 38 prosentin tavoitteeseen energiaomavaraisuudesta vuoteen 2020 mennessä.

Maahamme tulee liki tuhat tuulimyllylaitosta, joka näkyy jo maisemassakin. Energiapuun käyttö kasvaa nykyisestä 5 miljoonasta kolminkertaiseksi 15 miljoonaan kuutioon. Erityisen ilahtunut olen sahojen sähköntuotantoon saamasta syöttötariffista. Monet kerrat olen tivannut tätä ministeriltä, mutta hän ei ole voinut avoimesti kertoa valmisteilla olevasta asiasta. Koko uusiutuvan paketin toteutuminen edellyttää melkoisia tukia energiapuun korjuulle. Samalla syntyy tuhansia työpaikkoja keruuseen, kuljetukseen ja käyttöön.

Energiaratkaisuun liittyy esitys kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Jo aikaisemmin olen kertonut tukevani yhtä uutta ydinvoimalaa sillä perusteella, että näin voidaan luopua tuontisähköstä. Nuo samat perusteet ovat edelleen ajankohtaisia.

Pääsykoejärjestelmää tulee kehittää harkiten

Perjantai 16.4.2010 klo 15:24 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa sitten opetusministeriön työryhmä antoi ministeri Virkkuselle korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamista pohtineen raportin. Raportissa työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valittaisiin korkeakouluihin pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella.

Näen, että tässä on tärkeää juuri tuo sana "pääosin". Mielestäni Suomessa ei tule siirtyä Keski-Euroopan malliin, jossa kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon ilman pääsykokeita. Muun muassa Saksassa karsinta tapahtuu vasta ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa suurissa tenteissä. Jos nämä tentit reputtaa, loppuvat opinnot tähän. En näe hyvänä myöskään järjestelmää, jossa jatko-opintoihin pääsy perustuisi pelkkään yo-todistukseen. Tämä sulkisi tien monelta opiskelijalta, jolla syystä tai toisesta kirjoitukset ovat menneet huonosti. Samalla tulisi mahdolliseksi, että preppauskurssit siirtyisivät lukioihin. Tällaiseen kehitykseen sisältyy monia kielteisiä ilmiöitä.

Suomessa tulisi mielestäni ottaa käyttöön jonkinlainen sekamalli, jossa painotettaisiin lukio-opintomenestystä. Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa tulisi kasvattaa, koska niissä monesti testataan samoja taitoja kuin korkeakoulujen pääsykokeissa. Tietyillä aloilla, kuten opettajankoulutuksessa ja sosiaalialalla tulisi kuitenkin säilyttää soveltuvuuskokeet. Jotta paineet ylioppilaskirjoituksiin ei kohdistuisi liian suureksi, tulee korkeakouluvalinnoissa huomioida myös koko lukiomenestys. Lukioiden todistukset eivät kuitenkaan ole keskenään verrannollisia, koska lukio-opintoja ei arvostella kansallisesti.

Tällä hetkellä kansallisesti arvosteltavia kokeita ovat yhdeksännen luokan tasokokeet ja preliminäärit lukion lopussa. Nyt tulee pohtia, voisiko tällaisten kansallisten kokeiden määrää lisätä lukioon. Nämä kansalliset kokeet helpottaisivat painetta ylioppilaskokeilta ja niistä saataisiin vertailukelpoiset arvosanat korkeakoulutukseen hakeutumiselle.

Tervetuloa uusille kotisivuille!

Torstai 15.4.2010 klo 14:46 - Tuomo Hänninen

Kuten kuvasta näkyy, ovat jo useamman vuoden palvelleet kotisivuni uudistuneet. Näen kotisivut jokaiselle kansanedustajalla erittäin tärkeänä työkaluna. Kotisivujen kautta edustaja pääsee kertomaan työstään omin sanoin vapaammin kuin eduskuntapuheissa ja lehtikolumneissa. Minulle tärkein osa nettisivuja on blogini. Kirjoitan blogipäivitykset yleensä aina perjantaisin, koska se on hyvä hetki katsahtaa taaksepäin ja käydä läpi viikon tapahtumia ja kohokohtia. Yritän pitää blogiani mahdollisimman monipuolisena ja kirjoittaa niin päivittäisestä eduskuntatyöstä, mielipiteistäni kuin kuulumisistani. Kertokaa toki, jos teillä on jotain uudistamisideoita!

Nyt tehdyssä uudistuksessa yhtenä tavoitteena oli selkiyttää sivujen visuaalista ilmettä ja helpottaa niiden käyttöä. Toivottavasti tämä onnistui. Tärkeää oli myös interaktiivisuuden lisääminen. Nyt blogiani pääsee kommentoimaan suoraan ja kommentit ilmestyvät sivulle saman tien. Samalla tämä tuo minulle mahdollisuuden vastata annettuihin kommentteihin. Kannustankin kaikkia ottamaan yhteyttä. Tätä työtä on helpompi ja mielekkäämpi tehdä kun saan palautetta tekemisistäni ja kentän kuulumisina mielipiteitänne. Tiivistetään edelleen yhteistyötämme.

Lämpimät kiitokset sivujen uudistamisesta Juho Mattilalle ja avustajalleni Suville!

Yrittäjyyttä on vahvistettava koulutyössä - Yes!

Perjantai 9.4.2010 klo 9:45 - Tuomo Hänninen

Koulujen opetukseen eri tasoilla on 1980- ja 1990-luvuilla tullut yritystoiminta tai yrittäjyyskasvatus. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa valinnaiskurssi on sisältynyt suurelle osalle opiskelijoista ohjelmaan. Korkea-asteellakin yrittäjyyteen voi pääaineopiskelijoiden lisäksi perehtyä sivuaineopiskelijana, mutta kynnys ryhtyä yrittäjäksi on juuri yliopisto-opiskelijoilla korkea. Kynnystä tulisi saada matalammaksi.

Yes-keskus tarjoaa kouluille kehitystukea yrittäjyyskasvatukseen, aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen ja ammatilliseen osaamiseen. Meillä kansanedustajillakin oli eduskunnassa eilen 8.4. mahdollisuus tutustua keskuksen toimintaan. Innokkaat oppilaat kertoivat toimintamalleista, joita kouluilla eri puolilla maata on käytössä. Olen nyt tutustunut kunnolla Ressun lukion toimintaan ja Kuusamon käytäntöön.

Perusopetuksen tuntijakotyössä meidän on huolellisesti pohdittava tehokasta tapaa viedä yrittäjyyttä eteenpäin. Kipinä yrittäjäksi on luotava jo nuorena ja tätä kipinää on kasvatettava intohimoksi. Yes-keskuksen aineistoa ja malleja on tehokkaasti hyödynnettävä suunnittelussa ja itse koulutyössä.

Viime lamasta 1990-luvun puolivälissä Suomi selvisi erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan turvin. Olen vakuuttunut, että pk-sektori on avainasemassa työttömyyden nujertamisessa ja taloudellisen nousun vauhdittamisessa. Siksi koulutyössä on tuettava kaikin keinoin yrittäjyyden vahvistamista.