Pääsykoejärjestelmää tulee kehittää harkiten

Perjantai 16.4.2010 klo 15:24 - Tuomo Hänninen

Pari viikkoa sitten opetusministeriön työryhmä antoi ministeri Virkkuselle korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistamista pohtineen raportin. Raportissa työryhmä ehdottaa, että opiskelijat valittaisiin korkeakouluihin pääosin ylioppilas- tai ammattitutkinnon arvosanojen perusteella.

Näen, että tässä on tärkeää juuri tuo sana "pääosin". Mielestäni Suomessa ei tule siirtyä Keski-Euroopan malliin, jossa kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon ilman pääsykokeita. Muun muassa Saksassa karsinta tapahtuu vasta ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa suurissa tenteissä. Jos nämä tentit reputtaa, loppuvat opinnot tähän. En näe hyvänä myöskään järjestelmää, jossa jatko-opintoihin pääsy perustuisi pelkkään yo-todistukseen. Tämä sulkisi tien monelta opiskelijalta, jolla syystä tai toisesta kirjoitukset ovat menneet huonosti. Samalla tulisi mahdolliseksi, että preppauskurssit siirtyisivät lukioihin. Tällaiseen kehitykseen sisältyy monia kielteisiä ilmiöitä.

Suomessa tulisi mielestäni ottaa käyttöön jonkinlainen sekamalli, jossa painotettaisiin lukio-opintomenestystä. Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa tulisi kasvattaa, koska niissä monesti testataan samoja taitoja kuin korkeakoulujen pääsykokeissa. Tietyillä aloilla, kuten opettajankoulutuksessa ja sosiaalialalla tulisi kuitenkin säilyttää soveltuvuuskokeet. Jotta paineet ylioppilaskirjoituksiin ei kohdistuisi liian suureksi, tulee korkeakouluvalinnoissa huomioida myös koko lukiomenestys. Lukioiden todistukset eivät kuitenkaan ole keskenään verrannollisia, koska lukio-opintoja ei arvostella kansallisesti.

Tällä hetkellä kansallisesti arvosteltavia kokeita ovat yhdeksännen luokan tasokokeet ja preliminäärit lukion lopussa. Nyt tulee pohtia, voisiko tällaisten kansallisten kokeiden määrää lisätä lukioon. Nämä kansalliset kokeet helpottaisivat painetta ylioppilaskokeilta ja niistä saataisiin vertailukelpoiset arvosanat korkeakoulutukseen hakeutumiselle.