Kreikan kriisistä tiivistyvään talousseurantaan

Perjantai 14.5.2010 klo 9:52 - Tuomo Hänninen

Kreikan holtiton talous ja maksukyvyttömyys asettivat EU:n hankalaan saranaan ja suorastaan pakotti EU:n komission valmistelemaa maalle tukipaketin. Maamme osuudeksi tuli antaa lainaa 1,6 mrd euroa. Vakuuksien kehnoudesta ja riskien vuoksi kansalta on tullut ohjeita ja kritiikkiä pakettia kohtaan. Myös oppositio on nähnyt tilanteen suurena mahdollisuutena politikointiin vastustaessaan järjestelyä.

Itsekin olen saanut hyviä kommentteja siitä, miten sopimuksen riskejä voisi vähentää. Ryhmässämme vieraillut VM:n asiantuntijat ja muut asiaan perehtyneet eivät nähneet juuri muuta vaihtoehtoa. Vaikka riski huolettaa, kurssien romahtaminen ja sievoiseen nousuun lähteneen talouden syöksyminen uudelleen lamaan, painoivat vaa´an osaltani Kreikan lainan puolelle. Räiskyvän keskustelun jälkeen eduskunta hyväksyi lainan myöhään keskiviikkona 12 tunnin keskustelun jälkeen äänin 108–63.

Kreikan tilanteen toistumisen ennaltaehkäisemiseksi EU:n komissio haluaa lisätä jäsenmaiden talouksien valvontaa, jotta tasapaino säilyisi Unionissa. Komissio haluaa jäsenmaiden kansalliset budjetit ennakkoarviointiin. Niille maille, jotka eivät pysty säästämään ja ehkäisemään velkaantumista esitetään sanktioita. Uudistus pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alussa.

Jo aikaisemmin viikonloppuna EU sopi yhteensä 500 miljardin euron tukipaketista rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi. Näistä 60 miljardia saadaan käyttöön heti ja rahalla voidaan avustaa myös ei-euromaita. Rahasta varataan 440 miljardia takuita ja luottoja varten. Toimilla on ollut jo nyt taloutta vakauttavia vaikutuksia.

Talouden vakauteen liittyvien järjestelyjen ja seurannan lisääntymisen on arvioitu johtavan EU:n kohti liittovaltiota. Meille suomalaisille liittovaltio on ollut mörkö. Nähtäväksi jää joudummeko sitoutumaan tähän vastenmieliseen kehitykseen Unionin ja leväperäisen talouden maiden pelastamiseksi. Liittovaltio ei juuri nyt innosta.