Nuorten opintojen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen paikallaan

Maanantai 30.8.2010 klo 9:06 - Tuomo Hänninen

Hallituksen tavoitteena on pidentää työuria sen joka vaiheessa. Budjettiriihessä linjattiin erityisesti uran alkupäähän toimenpiteitä, joilla nopeutetaan siirtymistä opinnoista työelämään. Samalla ehkäistään nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Mielestä on olennaista, että nuori pääsee aloittamaan jatko-opintonsa mahdollisimman nopeasti peruskoulun ja toisen asteen jälkeen. Opintojen ohjauksella voidaan vaikuttaa keskeisesti nuoren jatkosuunnitelmien muotoutumiseen. Budjetissa oppilaan ohjaukseen lisätäänkin rahaa kaikilla koulutusasteilla, jotta siirtyminen koulutustasolta toiselle nopeutuu. Tämä on paikallaan.

Toisen asteen koulutusta tehostetaan. Tavoitteena on tukea peruskoulun päättäneen ja ilman ammatillista perustutkintoa olevan nuoren sijoittumista koulutukseen. Ammattistartin vakinaistaminen nyt syksystä alkaen on hyvä täsmätoimi. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen on seuraavaksi tarpeen. 

Hallituksen päätökset muun muassa korkeakoulujen hakujärjestelmien yhdistämisestä vuonna 2013 ja ylioppilastutkinnon merkityksen lisäämisestä edistävät ensikertaa opiskelemaan yrittävien nuorten mahdollisuuksia päästä sisään. Lisäksi korkeakoulututkinnon jo suorittaneet valitaan jatkossa erillisvalinnoilla. Näissä uudistuksissa kuunnellaan nuorten ja muutenkin kentän ääntä yksityiskohtia hiottaessa.

Kalastuksen kehittämiseen tiivistä yhteistyötä

Torstai 19.8.2010 klo 11:04 - Tuomo Hänninen

Luonnonoloiltaan poikkeuksellisen hienoon kesään soveltuu erinomaisesti pysähtyä perinteisen elinkeinon ja ravinnon antajan sekä harrastuksen kalastuksen pariin. Tänäkin vuonna yli kahdella miljoonalla suomalaisista on tavalla tai toisella tekemistä kalastuksen kanssa. Hyvän eräharrastuksen ja ohjelmapalvelun lisäksi kala on trendikäs ja terveyttä edistävä elintarvike. Toki pelkona on muiden harrastusten syövän harrastajakuntaa, ellei uudistumista tapahdu.

Kalavetemme Kuusamossa ja Koillismaalla on yksi maamme tärkeimmistä sisävesikalastusalueista. Suuret järvet ja jokseenkin rakentamattomat joet tarjoavat hyvät mahdollisuudet kalastukselle ja sen kehittämiselle. Pitkät perinteet ja monet kalatapahtuvat kuuluvat Koillismaan kesään, merkittävimpänä tähtihetkenä Kuusamossa oli perhokalastuksen MM-kilpailut vuonna 1989.

Aluetaloudellisesti kalan merkitys on vähentynyt parinkymmenen vuoden aikana. Karkeasti arvioiden kalaa Kuusamossa pyydettiin v. 1990 lähes  900 000 kiloa. Viime vuosina saalis on jäänyt kolmannekseen huippusaaliista. Tässä suhteessa rakenteilla olevaan Kalataloon, jossa on mukana ammattikalastajia ja kalaa jalostavia yrityksiä, on ladattu suuria odotuksia. Samalla uutta ammatillisesti koulutettua väkeä tarvitaan ehdottomasti alalle. Myös ohjelmapalvelujen osalta on alueellamme paljon mahdollisuuksia. Seuraava tähtihetki näin EU-aikana on mielestäni silloin, kun Kitkan viisaalle saadaan lähikuukausina suojattu alkuperäisnimitys.

Kalastuslainsäädännön kokonaisuudistusta on viety hallitusohjelman mukaisesti eteenpäin. Vaikka Saimaan norppa on sitonut valmistelun resursseja, kalastuksen valvontaan liittyviä lakiesityksiä on jo tällä vaalikaudella tulossa eduskunnan käsittelyyn. Väliraporttiin liittyen olemme määrätietoisesti puolustamassa kalastusaluetta kalatalouden organisaationa hallinnossa. Se on kalastusalueiden osakuntien tärkeä yhteinen foorumi ja sen pohjalta on syntynyt yhteislupa-alueita. Muu lainsäädännön valmistelu jatkuu työryhmissä. Työ saatetaan päätökseen ensi vaalikaudella. Kokemusteni pohjalta ja saamani palautteen perusteella lainsäädännön uusimisen lisäksi tulevaan hallitusohjelmaan tulee kirjata kalavesien kokonaisvaltaisen hoidon hanke ja tälle riittävä rahoitus kehyksiin.

Hoitoon tulee sisältyä vähempiarvoisen kalan tehostettu pyynti ja huolehtiminen kalakannan uudistumisesta. Työtä edesauttaa saaliin tehokas hyödyntäminen – aivan kuten Jarmo Pitkänen guormeesta tulee kertomaan. Myös ammattikalastajia tässä savotassa ehdottomasti tarvitaan. Monipuolisten istutusten turvaamiseksi tarvitaan paikallisia RKTL:n kalanviljelylaitoksia. Kalalajien kehitys luonnossa on nyt huolestuttava.

Ohjelmapalveluihin ja jokikalastukseen liittyen Perämereen laskeviin jokiin on vihdoin tulossa kalaportaita. Ainakin mielikuvaa rakennetusta joista tämä uudistus pehmentää. Kokemukset Kuusinkiin rakennetun Myllykosken kalaportaasta eivät ole kaksisia ja muutenkin joen virtaaman vaihtelu ja kuivuus näin kesällä ärsyttää kalastajia. Niinpä kritiikkiä voimalasta on tullut ja vaatimus voimalaitoksen räjäyttämisestä on usein kuultu kalamiesten suusta. Myös Irnin rannalla säännöstellyn veden äärellä ollaan pettyneitä voimalaitoksen toimintaan rantamaisemien hoidosta. Toki elämme sopimusyhteiskunnassa ja voimayhtiöllä on oikeutensa. Paikallisen väen näkemys kuitenkin painaa ja yhtiöiden tulee sopeutua tämän päivän henkeen ja vaatimuksiin. Avoimen keskustelun käyminen ja yhdessä sovittujen jatkotoimien toteutus on välttämätöntä sovun säilyttämiseksi. Eräiden virkistyskalastajien esitys kieltää verkkokalastus kotitarvekalastuksena uuden lain valmistelussa tulee torjua jyrkästi. 

Niin kalastuksessa kuin kalastusmatkailunkin kehittämisessä on nyt tiiviin yhteistyön aika. Mahdollisuudet ovat suuret, mutta uhkakuviakin on. Uhkat voitetaan yhteistyötä tehden.

Muikunpyytäjän mietteitä

Perjantai 6.8.2010 klo 15:50 - Tuomo Hänninen

Kesälomalla luonnon ollessa valoisimmillaan ja vehreimmillään rentouttavaa on viettää aikaa luonnossa. Hellepäivinä oleskelu veden äärellä on luontevaa ja mielekästä. Yli puolet meistä suomalaisista tavalla tai toisella vuoden mittaa kalastaa ja monet näistä kokemuksista ajoittuu kesään. Kalastaa voi aivan hyvin helteelläkin.
 
Kirkkailla ja karuilla vesillä muikunpyynti on luonteva tapa kalastaa. Pyyntimenetelmiäkin on useampia. Verkkokalastus ja nuottaaminen rantanuotalla ovat tavallisimpia muotoja kotitarvekalastajalle. Loukku ja rysä ovat uudempia ja enemmän ammattimaisesti käytettyjä pyydyksiä. Kirkkaat ja heikkotuuliset päivät soveltuvat parhaiten verkkopyyntiin.
 
Suhtautumiseni muikunpyyntiin on ajan kuluessa muuttunut. Pienenä nuotalle ei kovasta halusta huolimatta vesseliä otettu mukaan. Nuorena 1970-luvulla Janne-isän lähestyminen lentopallokenttää kohti sai sisaruksemme vilkuilemaan toisiaan. Verkoille vai nuotalleko on lähtö? Verkkopyynti merkitsi yhden ja nuotalle lähtö kolmen sisaruksen irrottautumista pelistä isän kaveriksi. Myönteistä oli se, että solidaariset pelikaverit usein lopettivat koko pelin kalailtana. Nyt 2000-luvulla kalakaverien löytäminen ei ole aina helppoa.
 
Muikkuvesissäkin on eroja. Jokseenkin varmasti olen löytänyt verekset kalat tutulta kotijärveltä Kiitämältä. Melkein kaikilta suurilta vesiltämme olen päässyt kalaonnea koettamaan ja hyviä kalavesiä on kaikkialla. Verkkojen silmäkoko ja muutenkin pyyntikaluston on oltava vesistöön sopiva. Paikalliset kalakaverit varmistavat kalareissun onnistumista.

Salamyhkäisyys liittyy usein kalastuksen saamapaikkoihin. Verkoilla pyydettäessä pyynti siirtyy veden lämpiämisen myötä matalammasta vedestä syvempään veteen päiväaikaan pohjasta pyydettäessä. Syksyllä palataan taas matalampiin vesiin. Meppimme Samuli Pohjamo kertoi aikanaan lukeneen kalajuttuja sillä silmällä, jotta Tyräjärvestäkin saalista tulisi. Bensmarkkaus eli muiden kalastajien seuraaminen on muikkuvesillä perinteinen ja ihan yhtä hyvä kehittämistoimi parantaa saalista kuin muillakin aloilla. Hyvä tapa on keskustella ja sopia pyyntipaikasta naapurin kanssa. Salailusta huolimatta avoin toiminta on rentouttavaa.
 
Kotitarvekalastuksessa virkistyksen ohella tuoreet muikut tai muut kalat ovat tärkeitä. Isot muikut olen tottunut palvaamaan tai paistamaan, pienemmät keittämään tai kypsentämään uunikalana. Pienempi on soveliaampi myös suolakalaksi. Jos helteellä ryöpsähtää muikkua verkkoon niin kuin helminauhaa, on hyvä varautua seuraavaan talveen purkittamalla ylijäämäkalat. Omalla etiketillä varustettu purkki on ollut kova sana myös vaalikentällä. Tuoreet kalat soveltuvat hyvin myös tuliaisiksi tutuille vierailun yhteydessä. Ensi vuonna Kalatalokin ottaa suursaaliita vastaan.
 
Näitä suvipäiviä ja hyvin tiheitä kalakantoja kannattaa nyt hyödyntää. Kalastusluvat voimaan, paikallisen pyytäjän suosittelemat välineet mukaan sekä turvaliivit päälle ja eiku menoksi muikkuvesille. Puheenaiheita ja makuelämyksiä koko talveksi kannattaa juuri nyt hankkia. Tuore kalanautinto on ehkä paras kesäelämys kautta aikojen. Kireitä siimoja ja liinoja!